Hallatar haaveilija

Lumikelloja esillä. Laitoin kukkasipulien suojaksi syksyllä havuja ja toisiin paikkoihin haravointijätettä, jotta ilkeät fasaanit eivät näkisi niitä niin helposti ja söisi pois kaikkia kukkasipuleita. Krookukset kohta kukassa... Nyt keväällä täytyi laittaa verkkoja aukeavien sipulikukkien päälle, koska sekä fasaanit että jänikset käyvät ahkerasti katselemassa sillä silmällä satoa... Syreenin silmut ovat pullukoita... Tänä talvena myyrät eivät onneksi syöneet niiden runkoja lumen alapuolelta. Varsin eläimellistä menoa... =) ♥

Otto, tällainen se pääsiäistarina oli: Pekka ja Elina-noita ajelivat katsomaan Aarettia, joka vielä liki satavuotiaana eleli yksin kivisessä kerrostalokolmiossaan. Asunnon ovikello on erittäin läpitunkevan kovaääninen huonokuuloisen asukkaansa vuoksi, mutta tervekorvaiset joutuvat pitelemään kuulemisulokkeitaan sen kauhean kimeän äänen kuullessaan. Jonkin ajan kuluttua kauhiasta metelistä Aaretti saapuu avaamaan oven. Huoneistosta tulee oven avauduttua vastaan metkan pinkeä haju sekä pieni, laiha, hymyilevä Aaretti toivottamaan vieraat tervetulleiksi. Miltei satavuotias itse on hyvin siisti ja puhdas. Hän on hellyyttävän silminnähden ilostunut vieraistaan, antaa kättä Pekalle ja Elina-noitaa hän halaa ja noitapa halaa takaisin hentoa miekkosta. Aaretti saa pääsiäisenkeltaisen esikkoruukun vapiseviin käsiinsä tuliaisena. Vanha mies selvästi omaa viherpeukalon. Hän jäi leskeksi muutama vuosi sitten, kun Mummo ei enää koskaan palannutkaan dramaattiselta sairaalalreissulta...

Pääsiäinen maistuu makealle mämmille sekä salaperäiselle rahkalle Autuaina kuulaina vapaapäivinä  karitsapaistin jälkeen nautittaville  Silmät luotuina juhlapöydän rairuohoon  ja narsissien kauneudelle kaikki aistit heräävät kevään houkutuksille  Muiden pääsiäiskuvia... 

Tämä saapui Mimiltä .  Kiitos Mimi. =)  Tämä pitäisi oikeastaan jakaa ihan kaikille bloggaajille. =)  Liisa puolestaan haastoi kertomaan  harmituksista.  Niitä tällä hetkellä on paljonkin meilläpäin  ilmassa aika suuriakin, mutta niistä lisää myöhemmin...  Kerrottakoon nyt vaikka sellaisia harmituksia  kuin että aina on kassalla tarkastettava  kassakuitti. Eilenkin meinasi eräässä kaupassa  tulla 20 euroa liikaa hintaa ostoksille.  Aina on itse oltava tarkkana. Harmitus kakkonen olkoon  se, että räystäsoravamme muutti muualle  ulkoseinäremonttimme myötä.  Sitä veitikkaa oli niin hauska seurata.  Oli mukava ajatella että se nukkui tuolla eteisen katon  alla yöunet samaan aikaan meidän kanssamme.  Nyt se muutti muualle...  Kolmas harmitus  olkoon vaikkapa se,  että takatalvi vei piiloon jo nuppuiset  kukkapenkkien tulokkaat...  Olen niin malttamaton kevään suhteen. =)...

Omenaa tai päärynää...  ♥  ♥

Rapion mylly viime sunnuntaina.  Koristeeksi joutunut vanha myllynkivi  kertoo menneistä vuosista...  Tapio Rautavaara: Vanhan myllyn tarina   

Lauantaina on jälleen Earth Hour ... <3