Näytetään tekstit, joissa on tunniste Talvennapa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Talvennapa. Näytä kaikki tekstit

13.1.2026

Puolet talvesta takana!


 


Tänään on Nuutinpäivä sekä Talvennapa,
eli Sydäntalvi ja puolet talvesta on jo takana! On teillä talvenystävillä siis vielä puolet talvea jäljellä!  

Viikon päästä karhukin jo kääntää kylkeä!  

♡♡♡♡♡ 
 
Suomalaisen kansanuskomuksen talvennavasta ja sydäntalvesta sekä perinteistä ja karhun talviunesta olen kirjoittanut täällä aiemminkin... ja lisää aiheista tulee esiin tuossa 18.1... 

 

 





13.1.2025

Puolet talvesta on takana!

 







Tänään on Nuutinpäivä sekä Talvennapa,
eli 🤍 Sydäntalvi ja puolet talvesta on jo takana! 

 

"Talvennavasta valo ja lämpö aloittavat paluunsa luvaten, että tulossa on uusi kasvukausi."

 



Sydäntalvella 

muistan mustarastaita 

Lintulaudalle laitan muruja 


Tyhjä kesäpesänsä 

heiluu oksalla 

tuulen tuudittamana 


- Una Reinman 



Kuva: kuvapankki






 
Se aika vuodesta
on täällä jälleen
kun joulu laitetaan
piiloon kaapin perälle
ja sydämet alkavat
sykkiä jo keväälle 
 
- Una Reinman 
 





🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍🤍 


PS:

 Komeetankin voit tänään bongata! 

Katsele taivaalle puoli neljän maissa iltapäivällä. 



13.1.2023

Puolet talvesta on takana

 





Tänään on 
perjantai 13. päivä, 
Nuutinpäivä 
sekä Talvennapa, 
eli 🤍 Sydäntalvi 
ja puolet talvesta 
on jo takana!!!!! 


🤍🤍🤍🤍


4.2.2022

Talven selkä taittuu & harjapäivät



 




 Talven selkä taittuu 

 

Talven selkä taittuu meteorologisesti sisämaassa 
helmikuun ensimmäisellä ja rannikoilla toisella viikolla.

Tähän aikaan vuodesta ovat yleensä ne kovimmat 
pakkaset ja kun niistä on päästy, talvi taittuu kevääseen.



- Perinnehistoria sijoittaa talvenselän taittumisen 
jo tammikuulle, mutta talvet ovat muuttuneet 
niistä vanhoista säistä ja ajoista...





Harjapäivät 

 

"4. päivästä helmikuuta alkaen vietämme harjapäiviä,
jolloin harjaamme talven pois mielestä ja sielusta.



Itä-Suomessa ja Karjalassa talvenselän taittumisaikaa
ja vuoden kylmintä ajanjaksoa on kutsuttu harjaksi.
Talvennapa, eli talven kylmin päivä on vanha kansa sijoittanut
12. päiväksi helmikuuta. Suomen maantieteellisestä pituudesta
johtuen kylmin päivä ei kaikkialla voi olla sama ja siksi kansan
sääkalenteriin on lisätty harjapäivä.

Harjapäivä ajoittuu 4 – 12. päiville helmikuuta ja antaa
enemmän liikkumatilaa vuoden kylmimmän päivän ajoittamiselle."
/Heikki Tarma

 




 

 

 

 

13.1.2022

Talvennapa jolloin karhu kääntää kylkeään

 





Talvennapa eli Sydäntalvi 🤍 on vanha suomalainen
keskitalvea merkitsevä päivä,
noin tammikuun puolivälissä. /Wikipedia



Talvennavasta valo ja lämpö aloittavat paluunsa luvaten,
että tulossa on uusi kasvukausi. /Karhun kansa 



Tammikuussa vietetään karhunpeijaisia ja talvennavaksi
kutsuttua karhunpäivää, noin 13. tai 14.1.
Tällöin karhun sanotaan kääntävän kylkeä talvipesässään. /Mielikin metsä  


- Karhun kyljenkäännöksen päivämäärästä on kyllä hiukan ristiriitaista tietoa, koska toisaalla karhunpäivän on kerrottu olevan vasta 19.1. eli Heikin nimipäivänä. Mutta sellaistahan se oli vanhoina hyvinä aikoina, kun mikään ei ollut niin päivän päälle: 
Heikin päivä (19.1.) on Pyhän Henrikin, Suomen suojeluspyhimyksen,
muistopäivä. Heikin päivään liittyy hyvin paljon kansanperinnettä.
Silloin karhu kääntää kylkeään ja miettii:
Talvi on puolessa, nälkä suolessa...

/Suomen Kotiseutuliitto 



Tänään on myös Nuutinpäivä, eli joulun aika loppuu.

 

Vuosi sitten  kirjoitin tästä  päivästä näin

 

Päivän pääasia on, että puolet talvesta on jo takana!

 

Kevättä kohti mennään!

 

🤍 




 

 







 

 

 


 


13.1.2021

Sydäntalvi

 

 

 

 

Tämä päivä on Talvennapa, eli Sydäntalvi. 🤍

 

Nyt on myös Nuutinpäivä. Klikkaa linkki auki Taivaannaulan sivulle ja lue Anssi Alhosen hauska kuvaus Nuutinpäivästä! =) 
Samalla on Joulurauhan loppumisen päivä, ja nyt sen joulukuusenkin saa tyhjentää koristeista. 

 

Tänään on myös Tee unelmistasi totta -päivä.

 

Mistä sinä unelmoit?  

 

 


Meillä ei ollut paljoa joulua tänä vuonna mutta parvekkeella oli ihana kuusi valoineen.

 

Sitä näkyä pitikin monesti päivässä ihailla - ja kuvailla... 

 

 




Joulutähti on yhäkin upeana.

 

 


 

Amaryllis, eli jaloritarinkukkani,
ei tehnytkään kuin yhden kukkaputken vaikka kahta kaupassa lupasivat, mutta se yksikin teki upeat, kauan kestävät kukat jotka hehkuivat maljakossa leikkona vielä monta, monta päivää vuoden vaihteenkin jälkeen. 

 

PS: Ethän heitä pois amarylliksen sipulia kukinnan jälkeen! Laita se esim paperipussiin lämpimään paikkaan kuivumaan ja istuta keväällä uusiin multiin parvekkeelle, pihaan tms...  Parin kuukauden kuluttua se palkitsee sinut ihanalla kukinnolla!

 

 

 

 


 

 

 




 

 

 

3.1.2021

Loppiainen



 

 

Jos luulit että Loppiainen lopettaa joulun, älähän hötkyile. Loppiainen ei päätä joulua vaan se päättää jouluiset pyhäpäivät

 

Juuri Loppiaisena itämaan tietäjät ehtivät eräässä tarinassa jouluntähteä seuraten erääseen talliin seimen ääreen kuuluisaa lasta katsomaan ja viemään hänelle tuliaisiaan. 

Alunperin Loppiainen oli vanha joulu, eli se on vanhempi juhla, kuin joulu itse. Loppiainen on samalla itämaan tietäjien juhlapäivä.   

 

Vasta Nuutinpäivä päättää joulun, viikon  päästä Loppiaisesta.

 

Ennen vanhaan Nuutinpäivänä Nuuttipukit kiertelivät taloissa viemässä oluttynnyreistä tapit.

Joulurauha oli siis auttamattomasti ohi. Johan se oli 20 vrk kestänytkin...



 


 

 

Joko joulukuusi varisee liikaa? 

 



 

*Varisee = kuusen neulaset tipahtelevat itsekseen.

Jotkut käyttävät tässä kohtaa "karista"-sanamuotoa, eli heidän kuusensa karisee, mutta sehän tarkoittaisi sitä että joku tahallaan ravistaisi puuta, koska karistaminen tarkoittaa ravistelua, jonkin asian poistamista tai karkotusta. 

Esim: karistaa tuhkaa tupakasta. Karistaa tai rapsia roskat matosta tai rikkasihvelistä. Karistaa takana juoksija kauas jälkeensä jne...

 

 

 *Seimi

Seimi on hevosen ruokinnassa tallissa käytettävä ruoka-astia, joka yleensä sijaitsee hevosen pilttuun etuosassa.

Menneinä aikoina se saattoi olla yhdestä puusta koverrettu. Seimi voi olla tehty myös esimerkiksi laudasta tai lankusta laatikon tai ruuhen muotoiseksi.

Seimeen asetetaan hevoselle heiniä, viljaa ynnä muuta syötäväksi.

Nykyisin useimmissa talleissa hevoset syövät väkirehunsa seimen sijaan muovisesta ruokinta-astiasta. Korsirehut asetetaan lattialle, mikä mahdollistaa hevoselle luonnollisen syömisasennon, tai heinäverkkoon tai seinälle kiinnitettyyn metalliseen heinähäkkiin.


 


 *Itämaan tietäjät

Itämaan tietäjät tunnetaan myös nimillä kolme viisasta miestä tai kolme kuningasta

Alkuperäinen kreikankielinen teksti μάγοι ἀπὸ ἀνατολῶν (magoi apo anatolōn) on vuonna 1992 suomennettu sanoilla ”tietäjiä idästä”. Kreikan sana μάγος (magos), monikossa μάγοι (magoi), se viittaa maageihin, joista tuli myöhemmin papillinen kasti Persiassa. Maageilla oli osaamista filosofiassa, lääketieteessä ja luonnontieteissä.
He olivat myös ennustajia ja unientulkitsijoita.
Myöhemmin sana maagi on muuttunut viittaamaan magiaan eli taikuriin tai velhoon.

Vanhoissa seinämaalauksissa tietäjien lukumäärä vaihtelee kahden ja kahdeksan välillä.

 

Perinteinen lukumäärä kolme näyttää tulleen raamatussa mainittujen erilaisten lahjojen lukumäärästä. Varsinkin katolisen kirkon piirissä heidän on yleisesti uskottu olleen kuninkaita, ja sen mukaisesti puhutaankin yleisesti kolmesta kuninkaasta. Tällä nimellä heidät yleisesti tunnetaan protestanttisissakin maissa, vaikka protestanttiset kirkot puhuvatkin mieluummin itämaan viisaista tietäjistä.

Syyriassa on uskottu, että he olivat Larvandad, Hormisdad ja Gushnasaph. Syyrialaiset nimet ovat alkuperältään ilmeisesti persialaisia toisin kuin länsimaiset, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä.

Länsimaissa vakiintui 700-luvulla käsitys, että heidän nimensä olisivat olleet Caspar, Melchior ja Balthasar. 
Nimet vaihtelevat eri kulttuureissa: esimerkiksi Etiopiassa kuninkaiden uskotaan olleen Hor, Basanater ja Karsudan.

Kolmen kuninkaan pyhäinjäännöslipas Kölnin tuomiokirkossa sisältää perimätiedon mukaan itämaan tietäjien luita. Ne löysi Pyhä Helena pyhiinvaellusmatkallaan Palestiinaan. Hän vei jäännökset Konstantinopolin Hagia Sofia -kirkkoon, josta ne siirrettiin Milanoon ennen joutumistaan Kölniin vuonna 1164.

Iranilaisen tradition mukaan tietäjät olivat kotoisin Savehin kaupungista Persiasta ja heidät on haudattu sinne.

Loppiainen, jota vietetään tammikuun kuudentena päivänä, on läntisissä kirkkokunnissa itämaan tietäjien juhla.
Ensimmäisinä vuosisatoina kristinuskon historiassa loppiainen oli jouluakin tärkeämpi juhlapäivä.

 

 

Erityisesti Espanjassa ja muilla espanjan- sekä katalaaninkielisillä alueilla kolmen viisaan miehen (espanja: los Reyes Magos, katalaani: els Reis Mags d'Orient) juhla on yhä tärkeä, sillä tietäjät kameleineen toimivat siellä joulupukin vastineena, joille lapset lähettävät kirjeitä. 
Yöllä tietäjät tulevat taianomaisesti idästä tuomaan lahjoja. Joillakin alueilla lapset valmistavat tietäjille ja kameleille ruokaa ja juomaa virkistäytymistä varten.
Kataloniassa on vielä tämän lisäksi erityisiä itämaan tietäjiin liittyviä tapoja. 
Kolmen kuninkaan kulkueen Alcoissa, Valenciassa väitetään olevan maailman vanhimman. Näissä kulkueissa tietäjät jakavat lapsille pieniä lahjoja.

 

Melchioria pidetään kolmikosta nuorimpana, ja hän jakaa lapsille koruja ja muuta rihkamaa. Kataloniassa hänellä on kuitenkin usein pitkä valkoinen parta, joka on Jeesuksen rangaistus nuoruudellaan ja voimakkuudellaan kerskuneelle Melchiorille. 
Melchiorin lisäksi Caspar on vaaleaihoinen mutta ruskeahiuksinen, hän tuo lapsille leluja. 
Balthasar on tummaihoinen ja pukeutunut kuin arabi. Hänen tehtäväkseen jää antaa hiilikimpale tuhmille lapsille. 

Suomessa Tiernapoika-laulunäytelmä on erityinen kolmen kuninkaan muistoa vaaliva perinne.
 
Tietäjät lahjoineen, usein kameleineenkin ovat osa jouluseimeä.

 

Taiteessa itämaan tietäjät ovat suosittu aihe. Yleensä esitetään joko heidän matkansa *tähteä seuraten tai tilanne, jossa he antavat lahjoja lapselle (niin sanottu kuninkaiden kumarrus -aihe. Taiteessa tietäjät symboloivat usein miehen kolmea ikäkautta, jolloin heidät esitetään nuorukaisena, aikuisena miehenä ja vanhuksena. 
Esimerkiksi Beda Venerabiliksen mukaan Kaspar oli nuori mies, Melchior vanhus ja Balthasar keski-ikäinen. 
Joskus he kuvaavat myös 1300-luvulla tunnettuja kolmea manteretta: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Tällöin Casparilla on itämaisia piirteitä, Melchior on vaalea ja Balthasar tummaihoinen, kuten Tiernapoikien Murjaanien kuningaskin.

 



Tietäjien tunnuksena etenkin Keski-Euroopassa käytetään kolmea kuninkaan kruunua, josta Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen kopioi sen itselleen Ruotsin vaakunaksi. Kolme kruunua on myös ruotsalaisten jääkiekkomaajoukkueen nimenä ja tunnuksena. Uusi asetus vuoden 1982 laissa koskien Ruotsin valtakunnan vaakunaa oli, että kolme kruunua voidaan pitää viittauksena valtakunnan vaakunaan myös ilman vaakunakilpeä. Niinpä symboli ruotsissa on lailla suojattu, eikä sitä saa käyttää muuna, esimerkiksi yrityksen symbolina ilman lupaa. Laki on voimassa ainakin Ruotsissa, mutta sitä voidaan mahdollisesti soveltaa myös kansainvälisesti.


Michel Tournierin romaani Kolmen kuninkaan kumarrus (1980) kertoo Itämaan tietäjistä ja erityisesti neljännestä tietäjästä, joka ei ehtinyt Betlehemin seimen ääreen.
 
Tietäjät esiintyvät myös Lew Wallacen romaanissa Ben Hur (1880), jossa Balthasar on egyptiläinen, Melchior hindu ja Gaspar kreikkalainen.

 

 


 

*Betlehemin tähti

 

On esitetty useita selityksiä, joiden mukaan Betlehemin tähteä koskeva kertomus perustuisi johonkin tähtitieteelliseen ilmiöön, jolle aikakauden oppineet olisivat esittäneet jonkin astrologisen tulkinnan. Tämän selityksen mukaan itämaan tietäjät olisivat olleet astrologeja.

Tämä joulun tähti piirretään usein pyrstöllisenä komeettana. 

Johannes Kepler esitti Betlehemin tähdelle selitykseksi planeettojen kohtaamista eli konjunktiota. 
Voidaan laskea, että Jupiter ja Saturnus kohtasivat toisensa kolmesti Kalojen tähdistössä vuosina 7–6 eaa. Aikakauden astrologisten käsitysten mukaan tällaisella kolminkertaisella kohtaamisella olisi ollut erityisen suuri merkitys. 

 

Samanlainen Jupiterin ja  Saturnuksen konjunktio oli havaittavaissa ainakin eteläisellä tähtitaivaalla tänäkin jouluna, pandemiavuonna 2020.

Vuonna 2008 australialainen tähtitieteilijä Dave Reneke mallinsi tietokoneella Israelin tähtitaivasta ja tuli tulokseen, että 17. kesäkuuta 2 eaa taivaalla olisi ollutkin Venus- ja Jupiter-planeettojen yhtenäinen valo, joka olisi hänen mukaansa voinut olla Betlehem-tähti.

 


"Ongelman ratkomisen vaikeus ilmenee heti alussa. Kun joulua kerran juhlitaan nykyään Jeesuksen syntymän kunniaksi, voisi kuvitella, että varmaankin Jeesus syntyi 25. joulukuuta vuonna 0 (joskaan vuotta 0 ei ole, vuotta -1 seuraa vuosi 1). Mutta eipäs vainenkaan. Edes uskontotieteen tutkijat eivät ole varmoja Jeesuksen synnyinvuodesta, tai edes -vuodenajasta. Yleisimmin Jeesuksen arvellaan syntyneen joskus vuosien 6–4 eaa. välillä.

Yksi tapa arvioida synnyinvuotta on jäljittää aikansa merkkimiehen kuningas Herodeksen kuolinvuotta – ennättihän juutalaisten kuninkaalle kruununsa menetystä pelkäävä Herodes surmauttaa kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset ennen kuolemaansa, joka ilmeisesti tapahtui pian tämän jälkeen – olettaen, että tämä tarina pitää paikkansa. Herodeksen kuolinvuodestakaan ei ole täyttä varmuutta. Hänen uskotaan nykyään kuolleen joko vuonna 4 tai 1 ennen ajanlaskun alkua." Anne Liljeström/Tähtitieteellinen yhdistys Ursa/Joulun tähden jäljillä



Lähteet:

 Wikipedia

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 

 

 

 





 

 

 

13.1.2020

Nuutti ja talven selkä joka taittuu









Haikeaa!

Joulun aika on
auttamattomasti nyt ohitse
ja joulu pitää pakata
varastoonsa seuraavaa kauttaan 
odottamaan...







Jouluaattona alkanut Joulurauha kestää 20 vuorokautta ja se päättyy tänään Nuutinpäivään, jolla ennen oli suurempikin merkitys ja jota suurestikin juhlittiin. 
"Nuutinkiertue saattoi lähteä liikkeelle jo loppiaisiltana, mutta yleensä vasta Nuutinpäivänä, ja se voitiin uusia seuraavina iltoina.
Joukon ytimen muodosti 3-5 hassusti pukeutunutta nuorta miestä tai naista. Miehet saattoivat pukeutua naiseksi ja naiset mieheksi. Varsinaista nuuttia kutsuttiin nuuttiparooniksi tai nuuttipukiksi. Tarkoituksena oli saada joulukauden viimeinen olutkestitys, juoda tynnyrit tyhjiksi koko kylästä.

Joukko kasvoi talosta taloon edettäessä. Jos seurue sai olutta kiitettiin siitä kauniisti laululla.
 Jos ei tarjoilua saatu, esitettiin karkeasanainen haukkumalaulu, jossa mm. saatettiin uhata ettei ensi kesänä tulla
kyseisen talon elotalkoisiin.

Olutta ja muita tarjoiluja ei aina nautittu paikalla vaan ne koottiin rekeen ja koko saalis vietiin lopuksi kylän suurimpaan tupaan, jossa pidettiin joulukauden viimeiset leikit ja tanssit. Siellä olut ja muu ruoka tasan nautittiin.

Nuutinkiertuetapa on elänyt voimakkaana  1930-luvulle saakka erityisesti Etelä-ja Lounais-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa.

On mahdollista, että joulurauhan loppumiseen liittyvät Nuuttipukkien kiertueet ovat vanhempia kuin esim. Tapaninpäivään ja muihin välipäiviin liittyvät kiertueet, olihan vaarallinen Pyhä aika loppunut uudenkuun synnyttyä ja siten voitiin vapaan iloisesti remuten kiertää talosta taloon.

Ns. Pyhä kuukausi oli pakanuuden aikana vuoden pimein kuukausi, jolloin päivä oli lyhyin. Silloin kaikki ulkona liikkuminen oli vaarallista ja näin oli etenkin johtomiesten ja päälliköiden kohdalla." 
Teksti:Lehto.ry/Spiria











Vanha kansa sanoi, että 
Talvennapa, eli sydäntalvi 
taittuu tänään.  




"Kansanomainen nimitys, selkäviikot Loppiaista seuraavasta ajasta osoittaa, että kansa on kuvitellut keskitalven muodostavan vuoden eräänlaisen korkeimman kohdan, kaaren harjan, joka tiettynä aikana katkeaa.


Kansan kielellä talvenselkä tarkoittaa myös tähtitaivaan Linnunrataa ja se käsitetään nimensä mukaisesti. Se esittää talvenkulkua: alkupää auringonnousun puolella syystalvea, korkein kohta eli taite sydäntalvea ja alas kaartuva osa kevätpuolta.


Loppiaisesta alkavat selkäviikot ja reikäleivät tai härkäviikot ja läpileivät. Tällöin alkaa moniviikkoinen juhlaton kausi ennen laskiaista ja Marian päivää.


Herkkuruokainen joulun aika ja loikominen lämpimässä pirtissä ovat ohi. Alkaa arki."
Teksti:Lehto.ry/Spiria





 
Ensi yö on oleva 
sydäntalven yö.  









Minä sitten rakastan
näitä pimeitä talviöitä.


Terveisin Una