Joka ikinen päivä on Maan päivä!

 

 Tänä kansainvälisenä Äiti Maan päivänä muistuttakaamme itseämme – enemmän kuin koskaan – että tarvitsemme siirtymistä kestävämpään talouteen, joka toimii sekä ihmisten että planeetan hyväksi.

 

 

🌎

Earth Day 

#EarthDay  

#MotherEarthDay  

#EarthMonth

 

Mitä voi tehdä maan päivänä? 

Nyt on hyvä hetki istuttaa jotakin! 
Vaikka puu. 

- Tai monta puuta... 

- Ripustaa tukeviin puihin linnuille pönttöjä. 

- Tutustua ympäristöön...  

- Siivota porukalla rantoja jne... 

 

 

Maan päivän historia 

 

Yhdysvaltain entinen senaattori Gaylord Nelson, keksi idean nähtyään öljyvuodon Santa Barbarassa Kaliforniassa vuonna 1969. Opiskelijoiden sodanvastaisen liikkeen voimasta inspiroituneena hän uskoi, että oli välttämätöntä suunnata painopiste ilmansaasteisiin ja vesien saastumiseen liittyviin huolenaiheisiin. 

Alun perin Maan päivä oli suunniteltu kampuksen opetustapahtumaksi vuonna 1970. Nelson ja hänen tiiminsä onnistuivat mainostamaan tapahtumaa ja niinpä 20 miljoonaa amerikkalaista meni kaduille juhlistamaan ensimmäistä Maan päivää. Samana vuonna perustettiin Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (EPA), ja pian sen jälkeen hyväksyttiin useita lakeja, mukaan lukien puhtaan ilman, puhtaan veden ja uhanalaisten lajien lait. 

 Vuonna 1990 Maan päivästä tuli maailmanlaajuinen. Vuoden 2016 Maan päivä oli erityinen, sillä se merkitsi Yhdistyneiden Kansakuntien Pariisin sopimuksen hyväksymistä. 175 maan allekirjoittama kansainvälinen sopimus asetti oikeudellisesti sitovat tavoitteet ilmastohätätilan torjumiseksi varmistaen, että mahdollisimman monet kansakunnat työskentelevät yhdessä päästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen estämiseksi. 

 Maan päivä on vuosien varrella keskittynyt useisiin teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen, puihin, puhtaaseen veteen ja terveelliseen ympäristöön lapsille.

Tämä tärkeä päivä opettaa ihmisille heidän käyttäytymisensä seurauksista paikoille ja ekosysteemeille, joissa he elävät. Eikä kyse ole pelkästään ympäristölle itselleen koituvista haitallisista vaikutuksista, vaan myös vaikutuksista ihmisten terveyteen, ruoan ja veden saatavuuteen, turvallisuuteen ja toimeentuloon. 

Ympäristötietoiset ihmiset kierrättävät, käyttävät uusiutuvaa polttoainetta ja säästävät vettä. /DOTY

 

 

"Our Power, Our Planet!" 

We only have one Earth. 
There is no planet B and not even a plan B yet...

Tässä muun muassa vinkkejä lapsille & koululaisille, LH Geopark.fi

 

 

Rakas sininen planeetta, Äiti Maa

 

Jätä siniselle planeetalle tulevaisuus  

 Maapallo ja sen mannerlaatat, kuten avaruuskin, elävät omaa elämäänsä ihmiskunnan olemassaolosta ja toiminnasta riippumatta. Onhan tästä todisteena mm Kuu, Pangea, asteroiditörmäykset, jääkaudet, tulivuortenpurkaukset, tsunamit, yms.

Silti me ihmiset voimme tehdä paljonkin, jotta planeetta säilyisi myös tuleville sukupolville kelvollisena asuinplaneettana.

 

 

 "Kansainvälinen Äiti Maan päivä, International Mother Earth Day, 22. huhtikuuta, on muistutus planeettamme hauraudesta ja kiireellisestä tarpeesta suojella sitä. Tämä päivä  yhdistää yli miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti. Se on rohkaissut toimia kestävän elämän edistämiseksi, joka hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä. 

Äiti Maan päivän viettämiseen on lukuisia kriittisiä syitä. Teemapäivä korostaa ympäristönsuojelun tärkeyttä, lisää tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja kouluttaa yleisöä suojelun tarpeesta. 

Teemapäivä korostaa myös kaikkien elävien olentojen keskinäisiä yhteyksiä ja korostaa ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen torjuntaa. 

Se on päivä, jolloin ihmiset eri puolilla maailmaa kokoontuvat vaatimaan toimia ympäristön suojelemiseksi. Teemapäivän viettäminen korostaa yhteistä vastuutamme varmistaa planeettamme hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville​​​​. 

 

 Kaikki alkoi Rachel Carsonin uraauurtavasta kirjasta "Silent Spring" vuonna 1962, jolla oli keskeinen rooli yleisön tietoisuuden lisäämisessä ympäristökysymyksistä ja saastumisen vaikutuksista eläviin organismeihin ja ihmisten terveyteen.  

 Itse Earth Day -konsepti syntyi Kalifornian Santa Barbarassa vuonna 1969 tapahtuneesta massiivisesta öljyvuodosta. Opiskelijoiden sodanvastaisten mielenosoitusten innoittamana Wisconsinin senaattori Gaylord Nelson visioi päivän, jonka tarkoituksena oli kouluttaa yleisöä ympäristöstä ja niin järjestettiin ensimmäinen Maan päivä 22. huhtikuuta 1970.  

 Vuoteen 1990 mennessä Earth Daysta oli tullut maailmanlaajuinen tapahtuma, joka sai liikkeelle 200 miljoonaa ihmistä 141 maassa. Tämä maailmanlaajuinen osallistuminen auttoi nostamaan ympäristökysymykset maailman näyttämölle ja tasoitti tietä uusille kansainvälisille ympäristöhuippukokouksille ja keskusteluille, kuten vuoden 1992 YK:n maapallon huippukokoukselle Rio de Janeirossa. 

Kansainvälinen yhteisö lupasi vuoden 1992 Rion julistuksessaan kantaa yhteisen vastuun säilyttääkseen, suojellakseen ja palauttaakseen maapallon ekosysteemien terveyden ja eheyden. 

 YK tunnusti maailmanlaajuisen näkökulman tarpeen ympäristönhoitoon ja perusti virallisesti kansainvälisen Äiti Maan päivän vuonna 2009.

Tämä päivä korostaa maapalloa ja sen ekosysteemejä kotinamme ja edistää siirtymistä ei-antroposentriseen luontosuhteeseen, tunnustaen luonnon oikeudet kestävän kehityksen yhteydessä​.  

 Kansainvälisestä Äiti Maan päivästä on tullut enemmän kuin vain vuosittainen tapahtuma; se edustaa jatkuvaa maailmanlaajuista sitoutumista planeettamme suojelemiseen ja kestävän tulevaisuuden varmistamiseen kaikille. 

  Kuinka Maan päivää vietetään? 

 

Aloita vähentämällä muovin käyttöä. Valitse uudelleen käytettävät pussit, pullot ja muut kestävät vaihtoehdot jätteen vähentämiseksi.  

 Istuta puita tai aloita puutarha. Tämä ei vain lisää vihreää ympäristöäsi, vaan myös edistää puhtaampaa ilmaa.  

 Vietä aikaa ympäristönsuojelun oppimiseen ja jaa tämä tieto ystävien ja perheen kanssa. Dokumenttien katsominen tai suojelutoimia koskevien artikkeleiden lukeminen voi olla loistava alku.  

 Tue alkuperäiskansojen käytäntöjä. Alkuperäiskansojen yhteisöt ovat ratkaisevan tärkeitä planeettamme biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa. Heidän käytäntöjensä ja oikeuksistaan ​​oppimalla ja tukemalla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus ympäristönsuojeluun​. 

 Osallistu siivoustapahtumiin. Liity paikalliseen rannan tai paikkakunnan siivoukseen. Tämä on suora tapa vähentää saastumista ja suojella meren elämää.

 Osallistu virtuaalisiin tapahtumiin tai webinaareihin, joissa keskitytään ympäristön kestävyyteen. Nämä tapahtumat tarjoavat usein oivalluksia toimista, joilla voimme auttaa suojelemaan planeettamme.  

 Tutustu dokumentteihin tai sarjoihin, joissa käsitellään eläinten ja ekosysteemien elämää. Tämä voi lisätä tietoisuutta ja edistää syvempää yhteyttä luontoon." /DOTY

 

 "YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 22. päivän Kansainväliseksi Äiti Maan päiväksi, jotta muistaisimme elää arjessamme harmoniassa luonnon kanssa, ja jotta niin nykyisillä kuin myös tulevilla sukupolvilla olisi oikeudenmukainen mahdollisuus elää tasapainoista elämää maapallollamme." /Suomen YK-liitto

 

Tämän vuoden teema on "Our power, our planet". 

 

Teemapäivän kotisivu 

🌍

#EarthDay

#InternationalMotherEarthDay

 

 

 

 

 

Sähköauto ja ympäristöhaitat

Joskus ihmiskunta tekee omituisia ratkaisuja aikeenaan pelastaa maapallo. Esimerkiksi sähköautot, joiden nimeen moni vannoo, eivät suinkaan ole hyväksi maapallollemme:

 

 

"Litiumia saatetaan tulevaisuudessa pystyä tuottamaan "vihreästi", mutta nikkeli ja erityisesti koboltti muodostavat litiumakkujen suurimman ongelman. Koboltti ja nikkeli tulevat pääosin suurista ympäristöä kuormittavista avolouhoksista.

Tyypillinen sähköauton litiumakku tarvitsee itse asiassa eniten nikkeliä, 50 kiloa, sekä kahdeksan kiloa litiumia ja seitsemän kiloa kobolttia.

Suuri osa kaikesta sähköautoissa käytetystä koboltista on peräisin Kongosta, missä kaivostoimintaan liittyy ympäristöongelmia, lapsityövoiman käyttöä ja muita vakavia ihmisoikeusongelmia.

Kobolttia ja nikkeliä tuotetaan toki myös muualla kuin Kongossa, muttei ongelmitta tällöinkään.
Suomesta haaveillaan litiumakkujen raaka-aineiden tuotantomaata, mutta ympäristömme maksaa siitä kovan hinnan.

Kipsisakka-altaan vuodosta surullisen kuuluisa Talvivaaran kaivos on tuottanut vuodessa nikkeliä noin 600 000 ja kobolttia noin 200 000 sähköauton akkua varten.

Mutta jotta nikkeliin ja kobolttiin päästään käsiksi, on louhittava valtavia määriä niin sanottua mustaliuskekiveä. Nikkeliä ja kobolttia on siinä pieni murto-osa, valtaosa on jäte- eli sivukiveä, joka sisältää ympäristölle erittäin haitallista rikkiä.

Talvivaara ei ole kansainvälisessä vertailussa kovin suuri avolouhos, mutta se sijaitsee erittäin huonossa paikassa, kahden eri vesistön latvoilla. Rikkipäästöjen aiheuttamat ongelmat saattavat siis ulottua laajalle alueelle.

Myös nikkeliä saatetaan tulevaisuudessa pystyä tuottamaan ilman avolouhoksia, mutta koboltti jäisi silti litiumakkujen ongelmaksi.
Kaiken lisäksi kobolttia ei ole tarpeeksi maailmassa kattamaan kaikkien akkujen tarpeita."

Niin uskomattomalta kuin se ehkä kuulostaakin, luonnonlitium, jota käytetään myös sähköautojen akuissa, saattaa olla tärkeä ydinasemateriaali.

"Kaikki kylmän sodan aikana rakennetut todella isot, jopa tuhansia kertoja Hiroshiman pommia suuremmat ydinaseet perustuivat litiumiin. Vaikka viralliset lähteet kertovatkin, että ainoastaan litiumin pitkälle rikastettu isotooppi 6 kelpaa ydinaseisiin, tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.
Yksi Yhdysvaltojen vetypommin pääsuunnittelijoista, Harold Agnew, kertoi Pulitzer-palkitulle kirjailijalle Richard Rhodesille, että Yhdysvallat käytti eräissä vetypommikokeissaan täysin rikastamatonta luonnonlitiumia. Väite mainitaan muun muassa Rhodesin The Dark Sun – The Making of the Hydrogen Bomb -teoksessa.

Se löytyy myös Venäjän tiedeakatemian lehdessä julkaistuista artikkeleista sekä erilaisilta ydinaseiden historiaan erikoistuneilta verkkosivuilta.
Litium ei tietenkään voi vahvistaa ydinräjähdystä muuten kuin ydinaseen sisällä.
Mutta jos väite pitää paikkansa, joudumme ehkä arvioimaan luonnonlitiumin laajamittaista käyttöä uudelleen myös tästä näkökulmasta."

Litium akuille on jo olemassa vaihtoehtoja

"Suomalaisten kannalta erityisen hienoa on se, että yksi varteenotettavimmista haastajista on juuri suomalaisen Broadbit Batteriesin natriumakku.

Se näyttäisi olevan useista syistä maailman paras tällä hetkellä kehitteillä olevista natriumakuista.
Natriumakku on ensinnäkin sekä halpa että ekologinen.
Sen tärkeimmät raaka-aineet ovat natriumin lisäksi hiekasta saatava pii, hiili ja rikki.

Hiili ja hiekka ovat hyvin yleisiä ja halpoja materiaaleja, natriumia syntyy päivittäin juomavettä valmistavien suolanpoistolaitosten sivutuotteena ja rikkiä löytyy öljynjalostamojen ja vanhojen kaivosten lähistöltä kokonaisina kekoina.

Siinä missä litiumakkujen raaka-aineita tuottavien kaivosten rikki ja suolanpoistolaitosten suola ovat ympäristöä saastuttavia jätemateriaaleja, natriumakuissa nämä jätteet on valjastettu hyötykäyttöön.

Litiumin, nikkelin ja koboltin hinta puolestaan on noussut jo nyt hyvin korkealle ja uhkaa kohota edelleen kysynnän kasvaessa.

Natriumakkujen raaka-aineiden tuottamiseksi ei myöskään tarvitsisi perustaa yhtään ympäristöä tuhoavaa tai lapsityövoimaa käyttävää avolouhosta.
Kumpaan teknologiaan meidän siis pitäisi tulevaisuutta ajatellen satsata: litiumakkuihin vai natriumakkuihin?

Ainakin tämän kirjoittaja äänestäisi natriumakkujen puolesta. Muuten nikkelin ja koboltin tuottamiseksi perustettavat suuret avolouhokset tekevät melko pahaa jälkeä sekä ympäristön että ihmisoikeuksien kannalta ja saastuttavat vähintään satoja eri puolilla maailmaa sijaitsevia vesistöjä seuraavan vuosisadan aikana."/ Risto Isomäki

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki on tullut tunnetuksi globalisaatiota ja ympäristökysymyksiä koskevista teoksistaan. Hänen tunnetuin romaaninsa on “Sarasvatin hiekkaa”, joka oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2005. Isomäki sai vuonna 2020 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon pitkäaikaisena maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana./Yle

 

Joka ikinen päivä on maan päivä

 

 

 

YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 22. päivän Kansainväliseksi Äiti Maan päiväksi, jotta muistaisimme elää arjessamme harmoniassa luonnon kanssa, ja jotta niin nykyisillä kuin myös tulevilla sukupolvilla olisi oikeudenmukainen mahdollisuus elää tasapainoista elämää maapallollamme. /Suomen YK-liitto 

 

🌍"Äiti Maan päivä on voimakas muistutus planeettamme hauraudesta ja kiireellisestä tarpeesta suojella sitä. Tämän päivän merkitys on sen kyky yhdistää yli miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti. Se on rohkaissut toimia kestävän elämän edistämiseksi, joka hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä. Kansainvälisen Äiti Maan päivän juhlimiseen on lukuisia syitä. Se korostaa ympäristömme suojelun tärkeyttä, lisää tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja kouluttaa yleisöä suojelun tarpeesta. Kansainvälinen Äiti Maan päivä korostaa myös kaikkien elävien olentojen keskinäisiä yhteyksiä ja korostaa ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen torjuntaa. 

 

🌎Se on teemapäivä, jolloin ihmiset eri puolilla maailmaa kokoontuvat vaatimaan poliittisia toimia ympäristön suojelemiseksi. Teemapäivän viettäminen korostaa yhteistä vastuutamme varmistaa planeettamme hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville​​​​. 

 

🌏Yhdistyneet Kansakunnat perusti Äiti Maan päivän virallisesti vuonna 2009. Teemapäivän juuret voidaan jäljittää merkittäviin ympäristön virstanpylväisiin ja tietoisuusliikkeisiin. Kaikki alkoi Rachel Carsonin uraauurtavasta kirjasta "Silent Spring" vuonna 1962, jolla oli keskeinen rooli yleisön tietoisuuden lisäämisessä ympäristökysymyksistä ja saastumisen vaikutuksista eläviin organismeihin ja ihmisten terveyteen. Itse Earth Day -konsepti syntyi Kalifornian Santa Barbarassa vuonna 1969 tapahtuneesta massiivisesta öljyvuodosta.  

 

🌍Vuoteen 1990 mennessä Earth Daysta oli tullut maailmanlaajuinen tapahtuma, joka sai liikkeelle 200 miljoonaa ihmistä 141 maassa.   

 

🌏Kansainvälisestä Äiti Maan päivästä on tullut enemmän kuin vain vuosittainen tapahtuma; se edustaa jatkuvaa maailmanlaajuista sitoutumista planeettamme suojelemiseen ja kestävän tulevaisuuden varmistamiseen kaikille.

 

 

 

 

Keinoja edistää

planeettamme hyvinvointia 

 

Aloita vähentämällä muovin käyttöä. Valitse uudelleen käytettävät pussit, pullot ja muut kestävät vaihtoehdot jätteen vähentämiseksi. 

 

Istuta puita tai perusta puutarha. Tämä ei vain lisää vihreää ympäristöäsi, vaan myös edistää puhtaampaa ilmaa.  

 

Vietä aikaa ympäristönsuojelun oppimiseen ja jaa tämä tieto ystävien ja perheen kanssa. Dokumenttien katsominen tai suojelutoimia koskevien artikkeleiden lukeminen voi olla loistava alku.  

 

Tue alkuperäiskansojen käytäntöjä. Alkuperäiskansojen yhteisöt ovat ratkaisevan tärkeitä planeettamme biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa. Heidän käytäntöjensä ja oikeuksistaan oppimalla ja tukemalla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus ympäristönsuojeluun​.

Osallistu siivoustapahtumiin. Liity paikalliseen rannan tai paikkakunnan siivoukseen. Tämä on suora tapa vähentää saastumista ja suojella meren elämää.  

 

Osallistu virtuaalisiin tapahtumiin tai webinaareihin, joissa keskitytään ympäristön kestävyyteen. Nämä tapahtumat tarjoavat usein oivalluksia toimista, joilla voimme auttaa suojelemaan planeettamme. 

 

Tutustu dokumentteihin tai sarjoihin, joissa käsitellään eläinten ja ekosysteemien elämää. Tämä voi lisätä tietoisuutta ja edistää syvempää yhteyttä luontoon." /DOTY

 

#EarthDay

#InternationalMotherEarthDay

#wedontdeservethisplanet

 

Every Day is Earth Day 

 

Because remember...

 

Äiti Maan päivä

  

Äiti Maan päivä 

International Mother Earth Day

 

YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 22. päivän Kansainväliseksi Äiti Maan päiväksi, jotta muistaisimme elää arjessamme harmoniassa luonnon kanssa, ja jotta niin nykyisillä kuin myös tulevilla sukupolvilla olisi oikeudenmukainen mahdollisuus elää tasapainoista elämää maapallollamme. 

 

Kansainvälinen yhteisö lupasi jo vuoden 1992 Rion julistuksessaan kantaa yhteisen vastuun säilyttääkseen, suojellakseen ja palauttaakseen maapallon ekosysteemien terveyden ja eheyden.

 

Teemapäivä syntyi vuonna 2009, mutta päivän historia ulottuu ympäristönsuojelun ja ympäristöliikkeen alkuaikoihin 1970-luvulle.

 

/ YK-liitto 

#EarthDay

#motherearth 

 

 

 

 

 Mother Earth Day 

 

Kansainvälinen Äiti maan päivä

/YK-liitto 

Teemapäivän kotisivu