Pyyhkeitä linnunradan liftareille

Tänään vietetään maailmalla 

 Pyyhepäivää.

Sitä vietetään vuosittain Douglas Adamsin kunniaksi. Pyyhepäivän viettäjät kantavat koko päivän pyyhettä mukanaan. Pyyhkeellä viitataan Adamsin kirjan Linnunradan käsikirja liftareille ajatukseen, jonka mukaan linnunradan liftareiden tärkein esine on pyyhe, jonka ainainen matkassapitäminen on jopa elinehto. 

Ensimmäistä pyyhepäivää vietettiin 25. 5. 2001,

kaksi viikkoa Adamsin kuoleman jälkeen. 

Tänään on lisäksi surullinen

Kansainvälinen 
kadonneiden lasten päivä.

Voit viettää tänään myös 
vaikkapa Steppauspäivää 
ja viininlitkijät voivat 
juhlia Viinipäivää. 
Näyttäisi varmaan hauskalle 
jos yhdistäisitte nämä kaksi. 
On myös Nörttipäivä. 


Tänään on lisäksi 

 Maailman kilpirauhaspäivä

- Nyt alkaa Kansainvälinen 

kilpirauhastietoisuuden viikko. 

Kilpirauhasesta enemmän täällä. 

Valtakunnallinen sienipäivä

• Poimi vain sieniä, jotka varmasti tunnet, ettet poimi myrkkysieniä.
• Älä kerää sieniä valtatien tai tehtaiden läheisyydestä tai puistoista, koska sienet keräävät itseensä raskasmetalleja.
• Poimi sienet kokonaisina. Irrota ne maasta varovaisesti kiertämällä ja vetämällä.
• Kerää sieniä poudalla. Silloin sienet ovat kuivia.
• Poimi sienet nuorina ja mahdollisimman hyväkuntoisina, niin ne säilyvät hyvin ja maistuvat parhailta.
• Perkaa ja käsittele sienet heti poimimisen jälkeen jo metsässä. Poista hiekka varovasti.
• Kerää sienet ilmavaan koriin tai astiaan, ei koskaan muovipussiin.
• Poimi samaan astiaan vain yhtä sienilajia.
• Älä kerää metsästä valkoisia sieniä jos et ole täysin varma, että osaat erottaa ne valkokärpässienestä (Amanita virosa).
• Valmista sieniateria pian keräämisen jälkeen. Sienet pilaantuvat kalan ja lihan tavoin nopeasti. 
• 
  
  
  

Teiden varsilla sieniin ja marjoihin tarttuu raskasmetalleja 

Raskasmetallit kadmium ja lyijy voivat viipyä elimistössä jopa kymmeniä vuosia. Suurina pitoisuuksina lyijylle altistuminen voi vaikuttaa esimerkiksi keskushermostoon. Pitkäaikainen matalille *kadmiumpitoisuuksille altistuminen on puolestaan yhdistetty munuaistiheyden toiminnan heikkenemiseen ja siitä johtuvaan osteoporoosiin riskin kasvuun. 

 

"Viljelysten laitamat jättäisin kokonaan väliin, sillä jos kyseessä ei ole luomutila, voi maastossa olla torjunta-aineita. Myöskään teollisuuslaitosten lähiympäristöstä en keräisi sieniä enkä marjoja", Marttaliiton Hopsu-Neuvonen sanoo ESS:lle.

Myöskään kaupunkipuistojen sienet eivät innosta häntä. 

"Puistoissa voi kasvaa esimerkiksi herkkutatteja, mutta niihin tahtoo kertyä raskasmetalleja. En suosittelisi keräämään sieniä vilkkaasti liikennöityjen teiden lähellä sijaitsevista kaupunkipuistoista." 

Teksti: Etelä-Suomen Sanomat 

*Kadmium on ihmiselle myrkyllistä ja se aiheuttaa syöpää. 

 

 

  

 

Trehaloosia sairastavat 
eivät voi syödä lainkaan sieniä. 

Minunkin vatsani tulee 
trehaloosin vuoksi kipeäksi 
melkeinpä jo sienien homeisesta hajusta. 

- Kyllä. Sienet haisevat mielestäni homeelle! 

 

Sieni on sienirihmastoa. 

Homekin on homesienirihmastoa... 

 

On vähättelyä, että trehaloosi-intoleranssin oireet muistuttaisivat laktoosi-intoleranssin oireita, koska sekin minulla on. Trehaloosi-intoleranssi on eri asia ja monta astetta rankempaa vatsakipua, vatsan turvottelua, tuskaa, kylmää hikeä, mikään ei tunnu auttavan ja oksettaa, mutta oksentaminenkaan ei auta, vatsa menee ihan sekaisin ja saat asua vessassa loppupäivän/illan/yön... Ja sinne ei sitten muilla ole asiaa... 

Tämä show saattaa kestää kolmekin vuorokautta... :( 

 

Ainoa hoito on vältellä kaikkia sieniruokia.

 

 

- Trehaloosia esiintyy myös levissä (esim. jotkut luontaistuotteet, esim pakuri) ja joissain hyönteisissä (hyönteisravinto).

Trehaloosia voi olla myös tietämättäsi vaikkapa makeutusaineena karamelleissä, energia- ja proteiinijuomissa, meikkivoiteissa, kasvovesissä, useissa silmätipoissa, Puro - silmien kostutustuotteissa, silmien syöpälääkkeessä, kuivasilmäisyyden hoidossa, silmämaskeissa, Bevita Eye silmäsuihkeessa, ruotsalaisessa ja korealaisessa kosmetiikassa, gelato jäätelössä, 
Mochi jäätelöissä ja pannukakuissa, Bifidobakteerivalmiste Alflorexissa, Nutridrink täydennysravintovalmisteessa, Devisol D-vitamiinivalmisteessa, lasten Multivita-tuotteessa, ihoseerumeissa, gainomax-proteiinipatukoissa, Miraculum tehoseerumeissa, hiusnaamiossa, käsivoiteissa, lihankorvikkeessa, dieettiruoissa, kala- ja merieläinten pakastetuotteissa, probioottivalmisteissa, joita otamme vatsavaivoihimme, ja sitten ihmettelemme kun probioottikaan ei auta...

 

- Eli, ole tarkkana. 

 

Vietänkin mieluummin tänään  
Vaahtokarkkipäivää. 

 

Tässä vuoden takaisesta postauksesta 
ohje vaahtokarkkeihin.  

Tänään on muuten myös 
kansainvälinen Kadonneiden päivä.

Siivotaanko joulu pois?

Punainen pikkutalo on jouluna kaunis

sillä tämä on ulkoapäin kuin joulumaja. 

Varsinkin jos on lunta, ja nyt oli. 

 Myös linnut pitää muistaa 
aina talvisin. Nyt meillä on 
jo kolme lintulautaa. 
Tämä isoin on suojeltu kanaverkolla 
etteivät harakat tyhjentäisi lintulautaa. 

Sisällä oli tänä vuonna joulukoristelaatikoista esiin 

otettuna hieman vähemmän joulua kuin tavallisesti. 

Meillä kun oli matka mielessä... 

Jotain joulua oli sentään kuitenkin esillä. 

Nukkekodissakin, jossa vielä on 

remontti meneillään... 

Lahjojakin meille saapui:

Keskimmäisen tuoma joulukukka-asetelma 

on vielä loistavassa kunnossa,

Esikoisen lahjat olivat mukavia, 

 

blogi+fb-ystävä lähetti ihanat ruusukirjat. 
Kiitos Leila! 

 Lähikaupoistakin on kadonnut jo joulu ja mm joulukarkit. 
Matkalla luimmekin netistä, miten Suomessa oli tapeltu 
joulun alesuklaista. 

Italiassakin alkoivat jo heti kauppojen vihdoin avattua 
taas 28.12. ovensa, heti poistaa joulua laatikoihin, 

vilautettuaan ensin hetken ajan joulukoristuksille 
ale-lappua. 

Miltei nenän edestä koristeet kuitenkin kovalla kiireellä 
siivottiin pois. Vain nämä muutamat jutun ehdin ostaa 
puoli päivää kestäneestä joulun alennusmyynnistä. 

Minulla on vuosia ollut tapana ostaa ainakin 
yksi uusi joulukoriste joka joulu.
Helpoiten se onnistuu juuri alennusmyynneistä... 

Tämä yksi uusi joulupallo on 
viime viikonlopulta, 

kotolähikauppamme alelaarista.

Jouluhan on lasten juhla, joten meillä oli lahjat myös Siskon uudelle koiralle ja esikoisen luo matkanneelle Tepi-kissalle. 

Lahjoja lähti maailmalle tänä vuonna muuten vain hieman. 

Oli neuleita ystävälle ja tyttärelle, suklaata pojille 

ja talonvahdiksi kuukausia sitten lupautuneelle 

esikoiselle oli vielä erityislahja 

kiitokseksi talkkarina olosta.

Sovittiin että Tepi-kissakin voisi olla talossamme jouluna, kun esikoisen avokin piti mennä omia menojaan, mutta kun olivat matkalla joulunviettoihinsa 23.12. kissa pakeni pakkaseen, öiseen metsään karkuteille!

Tepi, sen kuukauden mitä se meillä oli lainassa, osoitti kyllä varsin selkeästi miten se pelkäsi kaikkea;  autoja, junia, tiellä kävelleitä koiria, vesisadetta, kylmyyttä, ja kun juna meni kaksi kertaa päivässä talomme ohi, kissa kaivautui kauaksi aikaa sohvien sisuksiin peloissaan ja jo pelkkä ohiajava rekka sai sen tolaltaan.

Vaikka Esikoinen koetti kahlata tuntikausia pitkin öistä metsää saadakseen kissan kiinni, se oli turhaa. Sinne se katosi.

Voin kuvitella miten Tepi on pelännyt uudenvuodenraketteja! =( 

Edit: 8.1.2018 Esikoinen soitti aamulla kissan löytyneen parin kilometrin päässä katoamispaikasta, laihtuneena. Se ehti olla kaksi viikkoa luonnon armoilla. Onneksi löytyi!!! Kiitos sille ystävälliselle ihmiselle joka otti Joroisten seudulla keltaisen tiikerikissan sisälle lämpimään.

Vaahtokarkkien ja kadonneiden päivä

Tänään on
Vaahtokarkkien päivä.

Vaahtokarkki on makeinen,
joka valmistetaan yleensä liivatteesta,
sokerista, vedestä, maissista ja siirapista.

Voit tehdä vaahtokarkkeja itsekin. 
Tässä esimerkkinä 
Dansukkerin Vaahtokarkki ohje: 

7 liivatelehteä

3 munanvalkuaista
2 rkl tomusokeria
(elintarvikeväriä)
2 ¼ dl taloussokeria
2 rkl glukoosisiirappia
½ dl vettä

½ dl vettä liivatteiden liuottamiseen
2 dl tomusokeria
1 dl perunajauhoja 


- Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
- Vaahdota valkuaiset ja tomusokeri kestäväksi vaahdoksi. 

Jos haluat, voit lisätä seokseen elintarvikeväriä.
- Mittaa kattilaan taloussokeri, glukoosisiirappi ja vesi.

- Anna kiehua, kunnes seos on 100-asteista. 

Käytä lämpötilan mittaamiseen digimittaria.

- Kuumenna ½ dl vettä esimerkiksi juomalasissa 

ja liuota joukkoon vedestä puristetut liivatelehdet.
- Jatka sokeriliemen kuumentamista.
- Kun seos on 127-asteista, ota se pois liedeltä 

ja kaada valkuaisvaahdon joukkoon 

koko ajan voimakkaasti vatkaten.
- Lisää liivateneste vaahtoon ja jatka vatkaamista, 

kunnes massa on kiinteää ja kiiltävää ja alkaa jäähtyä.
- Sekoita tomusokeri ja perunajauhot keskenään 

ja kaada uunipellille. 

Laita karkkimassa pursotinpussiin 

ja pursota uunipellille tomusokeriperunajauhoseoksen 

 päälle tankoja tai yksittäisiä vaahtokarkkeja.
- Anna jäähtyä huoneenlämmössä. 

Leikkaa tangot paloiksi.
- Pyörittele palat tomusokeri-perunajauhoseoksessa.

Säilytä vaahtokarkit suljetussa purkissa 

huoneenlämmössä.

Rocky road

Sulata suklaata josta itse pidät, hyvin miedolla lämmöllä 
kattilassa/vesihauteessa, sekoita ja lisää seokseen tilkka voita, 
suolapähkinöitä ja pieneksi leikattuja vaahtokarkkeja, 
keksejä, kuivahedelmäpaloja, muroja, rusinoita, 
gojimarjoja, jne, vain mielikuvitus on rajana. 

Sekoita kevyesti 
ja kumoa seos astiaan leivinpaperille. 
Anna jähmettyä jääkaapissa. 
Leikkaa sopiviksi paloiksi. 
Nauti hyvässä seurassa.

Pohjois-Amerikassa, Britanniassa, Uudessa-Seelannissa 
ja Australiassa on tapana paistaa vaahtokarkkeja nuotion 
äärellä. Joskus paahtunut vaahtokarkki laitetaan 
vielä keksien väliin, = S'more, sen päälle suklaapalanen 
ja sitten nautitaan...  

Elokuun 10.s on muuten
S'mores päivä. 

Tänään on myös  

Kansainvälinen 
kadonneiden päivä. 

Minäkin olen kadottanut jonkun 
ja tunnen asian vuoksi suurta surua. 

Hän on ollut kadoksissa jo monta vuotta. 

Kun kaipaa jotakuta 

jokaikinen päivä on odotusta... 

Tärkeintä on 
ettei luovu toivosta. 
Toivo pitää sielunkin elossa... 



Onko sinulta kadonnut joku elämästäsi? 
Ystävä? Sukulainen? 

Kadonneen jäljillä

.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.

Meillä elettiin viime lauantaina hiukan samanlaisia tunnelmia 

kuin tv-sarjassa Kadonneen jäljillä...

Hymyiltiin, halailtiin ja hiukan kyynelehdittiinkin,
maailman syviä syntyjä pohdittiin,
kun näin lähisukulaisen
jota en ollut koskaan ennen nähnyt,
eikä hänkään minua...

Samalla näin puolisonsa.
Hänenkin mielestään tämä
oli aika uskomaton juttu...

Tämä erikoisen värinen krysanteemi
hauskoinen ruukunsuojapussukoineen
jäi miulle muistoksi siitä päivästä
 ja varsin miellyttävistä ihmisistä.

Tulipa testattua myös Satusen miulle ostamat muffinssivuoat. 

Leivoin niihin gluteenittomia suklaamuffinsseja,
päälle kermavaahtohöttyrä, 

mustikoita ja mansikanviipaleita.

Nuorisostamme osa 
oli auttelemassa terassinteossa
- kiitos heille siitä!!!-

ja tapasivat samalla hekin
piilotettua sukuansa.

Jos maailmankierto olisi mennyt toisin,
he olisivat tunteneet toisensa jo lapsina... 

Miksi niin ei tapahtunut,
ei ollut minun vallassani,
vaan eräiden muiden ihmisten
tietoinen valinta...

_________________

Tervetuloa vaan kahville, 
kaikki muutkin 

tuntemattomaksi jääneet sukulaiset! 
Onhan parempi tavata myöhään, 
kuin ei silloinkaan. =)