Unan blogi : #🇫🇮

Näytetään tekstit, joissa on tunniste #🇫🇮. Näytä kaikki tekstit

10.10.2025

Vihreää väriä, mielipausseja ja toipumisrauhaa

Näytetään yhdessä vihreää valoa mielenterveydelle. Tänään vietetään Maailman mielenterveyspäivää.
Sinä voit vaikuttaa. Kysy mitä kuuluu? Keskustele, kuuntele ja ole läsnä. Ohjaa tarvittaessa avun piiriin.

Omassa arjessasi sinä voit olla mukana lisäämässä keskustelua mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Monet arjen pienet valinnat vaikuttavat omaan ja toisten mielenterveyteen. Mieti, miten voit omassa elämässäsi lisätä hyvää mieltä ja olla avuksi muille, kun he tarvitsevat tukea.

Mieti, mitkä ovat arjessa asioita, jotka vahvistavat mielen hyvinvointia tai vähentävät sitä. Mitä keinoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi sinulla on? Entä mihin asioihin yhteiskunnassa toivoisit muutosta, jotta kaikkien meidän mielenterveys vahvistuisi?

Valaise vihreällä ja pukeudu vihreään

Välillä on hyvä pysähtyä ja pitää tauko. Tänä vuonna emme ole tavoitettavissa 10.10. klo 10, koska pidämme Mielipaussin. Paussi voi olla esimerkiksi kymmenen minuutin lepohetki, metsäkävely, venyttelyä tai vaikka hengitysharjoitus. Mielipaussi keskeyttää arkisen puurtamisen ja sen jälkeen voimme jatkaa päivää energisenä.

Vuoden 2025 teemana on toipumisrauha

Maailman mielenterveyspäivän 10.10. iltana klo 18 alkaen valaistaan vihreällä valolla rakennuksia, ikkunoita tai vaikkapa itselle tärkeitä esineitä. Näytä kaikille tasa-arvoisesti vihreää valoa ja olet mukana edistämässä avoimempaa keskusteluympäristöä. /Mieli.fi

#toipumisrauha #pukeuduvihreään

#maailmanmielenterveyspäivä

#vihreäävaloa

#mielipaussi

Mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, vaikuttavat miljooniin ihmisiin ympäri maailmaa. Joidemkin tilastojen mukaan joka neljäs ihminen kokee jonkinlaisen mielenterveysongelman elämänsä aikana.

Mielenterveys on yksi maailman laiminlyödyimmistä terveyden muodoista. Lähes miljardi ihmistä elää tällä hetkellä mielenterveyshäiriön kanssa, ja miljoonia ihmisiä kuolee vuosittain mielenterveyden heihin kohdistamiin vaikutuksiin. Silti monilla ihmisillä ei vieläkään ole pääsyä hoitoon, jota he tarvitsevat näiden huolenaiheiden asianmukaiseen hoitamiseen. Maailman mielenterveyspäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta mielenterveysongelmista, lisätä aiheeseen liittyvää koulutusta ja pyrkiä poistamaan niihin liittyvää stigmaa.

Toivotaan, että tämä puolestaan rohkaisee sairastuneita hakemaan apua ja tukea. Maailman terveysjärjestö (WHO) on lähtenyt tukemaan Maailman mielenterveyspäivää ja näkee sen tilaisuutena lisätä merkittävästi investointeja mielenterveyden tukemiseen. WHO väittää, että maat käyttävät vain 2 % vuosittaisista terveydenhuoltobudjeteistaan mielenterveyteen, eikä se yksinkertaisesti riitä.

Maailman mielenterveyspäivän painopiste on toipumisen edistämisessä ja stigman torjunnassa varmistaen, että mielenterveys pysyy osana kansallista keskustelua. On aika panostaa vakaampaan tulevaisuuteen mielenterveyden saralla. Maailman mielenterveyspäivä on loistava päivä aloittaa! /DOTY

#WorldMentalHealthDay

💚

Tänään on myös kansallinen maksalaatikkopäivä. Saarioisten mukaan se on kansainvälinen, eli aivan koko maailman maksalaatikkopäivä, mutta minäpä en usko, että tätä ruokaa oikein hirveästi muualla maailmassa arvostetaan. =) Tai enhän mie voi olla ihan varma! Voi silti olla että muut viettävät mieluummin vaikkapa puuropäivää tai curry-viikkoa!

#🇫🇮

Ja jos ihmettelet, miksi liput ovat saloissa, selitys on Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. Aikoinaan kun odotin viimeisilläni keskimmäistä lastani, neuvolassa sanottiin, että oispa hauska jos hän syntyisi nyt, kymmenes päivä (joka oli ns. laskettu syntymäpäivä) niin aina olisi liputuspäivä hänen syntymäpäivänään. Mutta hieman meni yli minun lapseni syntymäpäivä. Ei saanut poikanen omaa liputuspäivää, mutta liputtaahan voi ja saa meistä kuka tahansa, koska tahansa.

2.8.2025

Saisiko olla mustikkapiirakkaa?

❀❀❀❀❀

Joko olet käynyt mustikkametsässä? Jos et vielä, niin nyt äkkiä sinne keräämään edes yhden piirakan ainekset.

Kansallista mustikkapiirakkapäivää vietetään Suomessa vuosittain 6. elokuuta. Tänä vuonna päivä on siis ensi keskiviikko. Mustikkapiirakka on meille suomalaisille rakas asia. Vietä kansallisherkkupäivää leipomalla omalla lempiohjeellasi oma mustikkapiirakka. Nauti hyvässä seurassa.

🌿🫐🌿

Tässä eräs ohje:

Maukas mustikkapiirakka

2 kananmunaa
1½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2,5 dl gluteenittomia jauhoja
(tai 3 dl vehnäjauhoja)
1½ tl leivinjauhetta
1½ dl juoksevaa margariinia tai ruokaöljyä
1 dl maitoa tai kermaa

Päälle:
mustikoita ja ripaus sokeria ja
tomusokeria jäähtyneen piiraan päälle.

Ohje:

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi.
Lisää jauho-leivinjauheseos
siivilän läpi, sekä rasva ja maito/kerma.
Vatkaa taikina tasaiseksi.
Kaada voideltuun piirakkavuokaan
(halkaisija noin 27 cm).
Ripottele pinnalle mustikat ja sokeria.
Paista 200-asteisen uunin alaosassa
25–30 minuuttia.

PS: Mustikoiden sekaan voi loistavasti
heittää muutaman vadelman ja metsämansikankin...

Ohje: Kodin kuvalehden ohjetta mukaellen

Kuva: Kodin kuvalehti

🥧

Muista
että mustikkapiirakka
on rakkautta
Varsinkin itse leivottuna

- Una Reinman

Suomalaiset rakastavat mustikkaa.

Mustikkapiirakka on myös elokuun lopun Suomen luonnon päivän suussa sulava juhlaleivonnainen, onhan nyt mustikoiden aika.

🫐🥧🌿

PS:

Mustikkapiirakkapäivää vietetään nyt kahdeksatta kertaa. Ensimmäinen mustikkapiirakkapäivä oli 6.8.2017.

14.6.2025

Saunan päivä

🌿 Tänään, 14.6.2025 vietetään suomalaisen saunan päivää, jota on vietetty Suomen Saunaseuran aloitteesta jo vuodesta 1986.
Saunan päivä on toistaiseksi vapaaehtoinen liputuspäivä, joten mikä ettei, liput salkoon liehumaan!

🌿 Suomalaisen saunan perustana ovat muinaisskandinaavinen ja keskiajalla vallinnut yleiseurooppalainen saunakulttuuri, Itä-Suomen osalta myöhäisempi isovenäläinen saunakulttuuri. Erilaisia saunakulttuureja on syntynyt toisistaan riippumatta eri puolilla maailmaa.

🌿 Unesco päätti lisätä vuonna 2020 saunomisen Suomesta ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa.

🌿 The Finnish sauna is a substantial part of Finnish
and Estonian culture. The word sauna itself is of Finnish origin. In Estonian language it is saun.

#🌿

#finnishsauna

#sauna

#🇫🇮

#liputuspäivä

🌿

Lähteet:

Suomen saunaseura

Sauna maailmalla

Wikipedia

🌿🌿

Illalla istun auringonlaskua katsellen

odotellen saunan lämpiämistä

Saunan piipusta leijailee savukiehkura

Tunnen hentoa savun tuoksua

Kuumuus odottaa pian kylpijää

Saunan ikkunasta näkyy järveltä

rakas tuttu näkymä

Tunnelma

on tyynen onnellinen

Kohta uin sinisessä illassa

sieluni levätessä

- Una Reinman

🌿

PS:

Visit Estonia sivusto väittää, että;
Tänään on kansainvälinen saunapäivä!
Ensimmäistä kertaa saunapäivää vietettiin Suomessa vuonna 1986, kun Suomen saunaseura kannusti juhlistamaan saunaa hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja kulttuuriperinnön symbolina. Nyt tämä lämminhenkinen perinne on levinnyt ympäri maailmaa – myös Viroon!

Miten voit osallistua? Helposti – mene saunaan! Etsitkö inspiraatiota? Kurkkaa Saunatee.ee – sieltä löydät yli 550 saunaelämystä ja 20 erilaista saunatyyppiä savusaunoista luolasaunoihin.

Kun olet löylyissä, nappaa kuva (ei alastonkuvia, kiitos! ) ja jaa se somessa tunnisteilla:
#minusaun #internationalsaunaday #mysauna Voit myös liittyä mukaan Saunapäivän Facebook-ryhmään GUINNESS WORLD RECORDS™ HOLDER! Most photos of people in a sauna

🌿 🌿 🌿 🌿 🌿 🌿

Näitä saunapäiviä on enemmänkin. Tietenkin joka lauantaina on sellainen kodeissa, mutta lisäksi
jo 26.4. oli kansainvälinen sauna päivä, World Sauna Day.

Suomalaisen saunan päivä on tänään, 14.6.
Ja 25.10. on vielä yksi kansainvälinen Saunapäivä, eli
World sauna day.

🌿🌿

Tänään saat lisäksi neuloa julkisesti ihan teemapäivän suomin oikeuksin, #WorldwideKnitInPublicDay #KnitInPublicDay

🌿🌿🌿🌿

6.12.2024

Hieman sinistä ja valkoista

Emme kyllästy koskaan
ihailemaan niitä värejä:
taivaan sineä
ja lumen valkoisuutta

tai suvisen järven pintaa
ja pilven hattaroita

Kaksi väriä tuiki tavallista
Rehellistä
Ihan vaatimatonta
Meille niin rakasta
Silmissämme maailman kauneinta
Sellainen lippu liehuu tänään
monessa salossa
kylmän tuulen tuiverruksessa

- Una Reinman

Hyvää itsenäisyyspäivää!

#independenceday

#finnishindependenceday

#itsenäisyyspäivä

#suomi

#finland

#finlandia

#sinivalkoinen

#sininenjavalkoinen

#siniristilippu

#minunsuomeni

28.2.2024

Kiitos maan isälle!

Kiitos kaikesta ex-presidentti Sauli Niinistö!

Olette viisas ja hyvä mies.

Olitte meille, pienen Suomen
kansalle (sekä Suomi-neidolle päästä varpaisiin) loistava isähahmo ja johtaja.

Kaikkea hyvää

tuleviin päiviinne teille, runoilijatohtoripuolisollenne ja pienelle rakkaalle poikaselle!

♡

Niinistön kuva: Presidentti.fi

Ja niin me saimme jälleen uuden, kolmannentoista Suomen tasavallan presidentin, Alexander Stubbin, sekä maan ensimmäisen naisen, (jota ei voi kutsua maan äidiksi, vaan the first ladyksi,) Suzanne Innes-Stubbin, emmekä me voi/malta olla vertaamatta heitä Niinistön aikaan...

Mutta toivotamme paljon onnea uudelle työpaikalle.

💙🤍

6.12.2023

Hyvää itsenäisyyspäivää

Minkään maan itsenäisyys
ei ole itsestäänselvyys...

Suomi oli Ruotsin vallan alaisena satoja vuosia

"Ristiretkiä Suomeen tekivät ruotsalaiset ja tanskalaiset, mahdollisesti myös saksalaiset ja norjalaiset. Myös ortodoksinen Novgorod kävi ajalle tavanomaista sotaretkin käytyä sotaa Suomen heimoja vastaan. Hämäläiset, tai yleisemmin länsisuomalaiset, olivat käyneet vähintään vuodesta 1042 lähes jatkuvasti sotaa Novgorodia ja Karjalan alueen itämerensuomalaisia kansoja, kuten vatjalaisia ja inkeroisia, vastaan. Nämä yhteenotot vaikuttivat osaltaan ruotsalaisten mahdollisuuksiin valloittaa alueita Suomesta.

Ensimmäinen viite ruotsalaisten valtaan Suomessa on Pyhän Eerikin legenda, jonka mukaan kuningas Eerik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekivät 1150-luvulla niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen.

Lyypekin kronikassa on vuoden 1266 kohdalla toteamus: ”Birger-herttua pakotti Suomen kuulumaan Ruotsiin”. Mahdollisesti samaa tapahtumaa käsittelee 1320-luvulla kirjoitettu Eerikinkronikka, joka kuvailee uplantilaisten sotaretkeä hämäläisiä vastaan. Kyseisen sotaretken on katsottu olleen mahdollisesti vuosina 1249–1250 tehty, niin sanottu toinen ristiretki Suomeen. Eerikinkronikan mukaan ristiretken seurauksena aloitettiin linnan rakentaminen Hämeeseen.

Ruotsalaiset aloittivat myös Suomen rannikon kolonisaation vaiheittain ristiretkien aikoihin Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta alkaen. Suomen rannikon asuttaminen kristityllä väellä oli keskeinen keino uskon levittämisessä. Näistä siirtolaisista ja heidän jälkeläisistää kehittyivät ajan saatossa suomenruotsalaiset.
Ruotsi valloitti nykyisen Suomen alueet ristiretkien myötä. Niiden seurauksena Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja kirkon omistukseen. Ristiretkien yhteydessä toteutetun rannikon kolonisaation vuoksi sen suomalaiset asukkaat menettivät lähtökohtaisesti kalastusoikeutensa alueella. Yhteenottoja tulokkaiden ja suomalaisten välille syntyi myös viljelyoikeuksista. Ruotsin kielestä tuli aateliston ja ylemmän porvariston kieli ja myös pappien sekä oppineiden oli pakko käyttää sitä virkakielenään. (Pakkoruotsi eli ns toinen "kotimainen"kieli... eikä asiaa ole vieläkään muutettu!)

Suomen kieli oli vaarassa näivettyä, sillä sitä ei voinut käyttää viranomaisten kanssa, eikä sillä kirjoitettu sanomalehtiä tai laadittu riittävästi tietokirjallisuutta.

Maiden koko yhteyden ajan suomalaisia pidettiin erillisenä kansana ja kielikysymyksestä johtuen heillä ei ollut samoja oikeuksia kuin ruotsalaisilla. Ruotsin kuninkaat kävivät Suomessa harvoin ja suomalaisia pidettiin alkukantaisempina kuin ruotsalaisia tai saksalaisia ja heidän kieltään alempiarvoisena. Esimerkiksi Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna piti suomalaisia 1600-luvulla elukoina..."

Seuraavat satakunta vuotta

Venäjän ja Ruotsin välinen sota käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha.

Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan. Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit eli Suomen alue liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi.

Suomi oli vuosina 1809–1917 Suomen suuriruhtinaskuntana,
joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.

Triviaa: Johan Vilhelm Snellman esitti 1840-luvulla, että suomenkielistä kirjallisuutta on pyrittävä edistämään kansan sivistystason kohottamiseksi ja kansallishengen kehittämiseksi. Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta vietetään edelleen suomalaisuuden päivää. Vuonna 1841 suomen kieli otettiin ensimmäisen kerran oppiaineeksi kouluihin.

Viimeiset reilut sata vuotta

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota
vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien.
Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi.

Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla-
ja vapaapäivänä." /wikipedia