Kirjojen ystävien & riisipuuron päivä

📖 Hyvää Kirjojen ystävien

& suomalaisen taiteen päivää!

📚 Mikä on sinun lempikirjasi? 

- Ja jos näät saloissa Suomen lippuja, se johtuu osittain myös tänään neljännen kerran vietettävästä, suomenruotsalaisen Tove Janssonin päivästä, mutta osittain suomalaisen taiteen kunnioituksesta. 

 

📖📚

Muista lukea kirjoja

Niitä hyviä

joissa tarinaa lukiessa saa

vuorotellen nauraa

toisinaan pidätellä kyyneliä

- Una Reinman

 

 

 

 

 

Tänään on myös riisipuuropäivä ja sitäkin voisi vähän liputtaa! Se on muuten mun lempipuuroni!

Pieni Keravalainen ruokatehdas Kokkikartano, tekee ihanaa valmisriisipuuroa! Rakastan sitä!

Jos teen puuron itse, paistan sen uunipuuroksi.

Mökillä ollessamme löydän joskus kaupoista tätä Mamman ihanaa vastaavaa riisipuuroa! 

Kirjoja, alkuperäiskansoja ja herkkuja

Tänään saamme viettää
 Kirjojen ystävien päivää. 
Kukapa ei kirjoja rakastaisi? 

Tänään on lisäksi
 Maailman alkuperäiskansojen päivä. 

Hyvää teemapäivää oma alkuperäiskansamme 
Saamelaiset (pohjoissaameksi sámit tai sápmelaččat, inarinsaameksi Sämmiliih) ovat Fennoskandian 
pohjoisosissa elävä suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa. 

Saamelaiset ovat itse asiassa 
koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa! 
Meidän kaikkien muiden esi-isät ovat 
jostain muualta vaeltaneet tuhansia vuosia sitten. 
Ja katso miten pienelle alueelle 
saamelaiset on pohjoismaissa ajettu...

Tänään voit viettää 
myös Melonipäivää. 

Mikä meloneista on sinulle mieluisin? 


 

On myös sellainen kuin Riisipuuropäivä!

Nam! Se on lempipuuroani.

- Voisin syödä sitä joka ikinen päivä.

Juhlaillallinen tähtitaivaan alla

 

 

Rakentakaamme tänä iltana 

ulos pitkiä pöytiä
ja koristakaamme ne 

valkoisin liinoin, 

kutsuaksemme kaikki syömään 

illallista tähtitaivaan alle. 

 

 

Illallinen taivaan alla houkuttelee ihmiset syömään yhteisten ruokapöytien ääreen ja kuka tahansa voi tänä iltana osallistua juhliin rakentamalla oman  kutsuvierasillallisen minne tahansa yhteiseen kaupunkitilaan tai omaan kotiinsa ja tarjota illallista tutuille sekä tuntemattomille. 

 

Varaa siis paikkasi, kutsu mukaan ystäväsi 

ja pakkaa koriin ruoat, juomat ja astiat. 

Syödään yhdessä Suomen taivaan alla. 

 

Voitte järjestää esim Nyyttikestit eli ”nyyttärit”, joissa jokaisen on tarkoitus tuoda jotakin syötävää mukanaan. Täten yksilön panos ja kustannukset jäävät suhteellisen pieniksi, mutta ryhmä voi nauttia laajasta, ryhmän koosta riippuvasta valikoimasta erilaisia ruokalajeja.

Voitte etukäteen sopia, kuka tuo mitäkin (esimerkiksi alkuruokalajeja, pääruokia tai jälkiruokia). -Wp- 
 

Illallinen taivaan alla on levinnyt ulkomailla asuvien 

suomalaisten toimesta myös ulkomaille.

 

Illalinen Suomen taivaan alla/Lue lisää

 

  Saman päivän teemoja ovat myös Riisipuuropäivä,

  Maailman alkuperäiskansojen päivä 

sekä Kirjojen ystävien päivä, 

ja nämä teematkin voisi liittää 

juhlaillalliseen tähtitaivaan alla.   

 

 

Alkuperäiskansat, kirjat ja riisipuuro

Oletko miettinyt, että Suomessakin 

asuu maan alkuperäiskansaa? 

Saamelaiset ovat koko Euroopan 
ainoa alkuperäiskansa. 

Tänään on Maailman alkuperäiskansojen päivä,

 sekä Kirjojen ystävien päivä. 

Viimeiseksi vaan ei vähäisimmäksi 
teemaksi jää suuri suosikkiherkkuni, 
koska on 

RIISIPUUROPÄIVÄ! 

Nam. 
Puuroon kanelia, 
sokeria ja joskus myös hilloa ja 
lusikka iäntä kohti! 

Puuroa sen olla pitää

Tänään vietetään Maailman puuropäivää.
Puuro on harvinaista lohturuokaa

koska se on samalla terveellistä. 

Puuro on hyvää. Varsinkin lempilusikalla syötynä. =D
(Löytö paikallisesta kierrätyskeskuksesta...) 

Lempipuuroani 
on riisipuuro 
niin kuin olen varmasti
sadasti kertonutkin...


Riisipuuro 

on kuin 
ystävän halaus. 

Kaurapuuroa voisilmällä.

Riisipuuro on minulle arkea ja juhlaa...

Vaikka pelkäsin, että omat Muruseni ovat
tympääntyneitä puuroihin, koska niitä oli pakko
keittää niin usein, kun lapset olivat pieniä.
Oli joko puuroa tai kananmunia.
Kaikenlaisissa muodoissaan...

Ei oikein ollut varaa kokolihoihin tms.
Rahapussi saneli, mitä kulloinkin oli ateriana.

Onneksi olen kuullut että kaikki muruseni joskus
kyllä syövät nykyäänkin puuroja, joku jopa
ihan puurokeittimellä.
Ei heille puuroista sitten tullutkaan estoja
tai traumoja.

Nythän kaurapuurokin on trendiruokaa!!!

Mutta minulle se ei ole trendi.
Lounaani on puuroa
(tai kananmunia) miltein joka
toinen arkipäivä, edelleen.

Osittain tuon taudin takia, osittain siksi
ettei köyhällä runoilijalla vieläkään
ole kokoliha-aterioita. =)


 

Syksy repii puiden lehtiä työkseen... 

Kuka sille siitä maksaa palkan?

Viikonloppuna kun Hani on kotona, teen jotain vahvempaa.

Tämä mm oli sellaista tuntikausia olohuoneen takassa
haudutettua Reinmanninpataa,
jossa oli nautaa, possua, soijaa, punaviiniä,
porkkanaa ja kaikkia mahdollisia 
sipuleita ja kaikkea
ja kaikki tuo teki kauppansa,
kun Murusiakin tuli kyläilemään.

Lohdutusta

Kuvassa lempipuuhaani neulontaa, 

lempiherkkuani bugurttia,

eli bulgarian jogurttia
ja siinä marjoja ja joskus ripaus hunajaa,
= lohturuokaani.

Tällä kertaa bugurtissa on viisivuotiaiden mansikkapuskiemme
valkoisia herkkuja plus bonuksena yksi viimeisimpiä ahomansikoita
tältä kesältä.

Valkoisten mansikoiden kimppuun
 eivät niin käy linnut
eikä muutkaan mansikoista pitävät, joten yleensä saan
nämä kerättyä näin kypsinä ja ehjinä, ilman kenenkään muun

maistelujälkiä, kun taas tavalliset punaiset mansikat tuntuvat katoavan
muiden suihin ennen kuin ovat edes kunnolla kypsyneet.

Tässä bugurtin päällä valkoisten mansikoiden kera 

suurta herkkuani, pensasmustikoita. 

Harmi kun ei minulla ollut koskaan varaa 

ostaa niitä pensaina tähän pihaan kasvamaan... =/ 

------------------

  Sadesäällä 
voin lohduttautua 
lohtuvillasukilla 
lohtumansikoilla 
bulgarianjogurtilla 
lohtuhunajan tilkkasella 

-Una Reinman-

Tein kesäkuun alussa Pikkuveikalle synttärikakun,
jonka vein hänelle Maman mökille, jossa synttäreitä
vietettiin. Kakkukupu sai jäädä sinne ihan rauhassa, koska
meillä alkoisitten remonttikaaos omassa kodissa.

Kun hiljattain kävimme Maman mökillä,
hän ojensi lähtiessäni kakkukuvun takaisin täynnä bugurtteja
ja vielä kassillisen samaa herkkua lisää. =D  Nam! Ihanaa!
Omnomnom! Moneksi päiväksi aamu-, lounas- ja iltaherkku! 

Tämä remontin aikainen kännykkäkuva sisälsi muistaakseni 

ensimmäisiä pihalta löytyneitä erivärisiä mansikoita.

Ja villasukkia. =D

Tavallinen arkilounaani on kaurapuuroa. 

Sitä mun vatsa sietää. Siihenkin voi laittaa 

marjoja, tai voisilmän, harvemmin kuitenkin yhtaikaa,
mutta on sekin ihan mahdollista,
kun minä olen kysymyksessä... =D

Kaikkein rakkain lohturuokani 
on kuitenkin riisipuuro. 

Siitä ei vatsa hermostu.

Runsaalla kanelilla maustettuna riisipuuro, eli iizipuuro, niin kuin sitä
lapset pieninä kutsuivat, on pienisuuri namiaarre.




Joten, miten niin minulle on muka vaikeaa
tarjota syötävää kylässä?