Malvojen maltillista hehkua

Vanhoissa pihoissa usein kasvaa malvoja. 

Meidänkin pihamaallamme kasvaa muutama 

keskenään hiukan erilainen malvapuska. 

Tässä kookkaan, noin metrin korkuiseksi kasvavan Malva alcean, 

eli ruusumalvan vielä nuppuisia kukkia.

Ja samat kukat avoimina. 

Wikipedia kertoo: Malva vanha lääkekasvi, 

jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä ja kuhmujen hoitoon. 

Tässä puolestaan matalamman Myskimalvan, 

eli Malva moschatan kukkia. 

Nänä kasvavat n 70 senttisiksi, eli ihan kauniisti 

kauemmaksikin näkyvä perenna tämäkin.  

Tässä valkoisen myskimalvan kukka.
Nämä olen kasvattanut siemenistä.

Pinkit malvat olen siirtänyt pihaan tontin reunamilta, 

jossa ne kasvoivat ennen. Itse pihassa ei ollut alunperin yhtään kukkapenkkiä 

edellisen asukkaan jäljiltä, mutta tontilta on sittemmin löytynyt 

muutamia tällaisia perinneperennoja, jotka ovat kasvaneet jo 

ammoin tässä pihassa, jonkun muun kukkina. 

Kasvaako pihallasi vanhoja raparpereja ja harvinaisia sipulikukkia?

Luonnonvarakeskus kerää tietoja vanhoista paikallisista puutarhakasveista. Nyt kiikarissa ovat koristekasvit ja etenkin sipulikukat. Lisäksi kaivataan vanhoja, punamaltoisia raparpereja. Ajankohtaiset kasvikuulutukset julkistetaan Turun Piha & Puutarha -messuilla 10.−12.4.2015 Luonnonvarakeskuksen  osastolla (C55).

Vanhat puutarhakasvit kiinnostavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita monesta syystä.
- Vanhoilla koristekasveilla on kiistaton arvo. Ne ovat usein pitkäikäisiä, kestäviä ja helppohoitoisia. Lisäksi ne ovat  sopeutuneet pohjoiseen ilmastoon ja sopivat suomalaiseen kulttuuriympäristöön, vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta perustelee.
Myös vanhat viljelyssä olevat härkäpavut ja herneet kiinnostavat. Tietoa kaivataan omenan paikallislajikkeista Hannulan  Talvi, Lemun Talvi ja Tammisaari.

Kasvaako pihallasi harvinaisia sipulikukkia? 

Lukessa etsitään tietoa kaikista sipulikukista, jotka ovat kasvaneet 1950-luvulla tai sitä ennen. Tutkijoita kiinnostavat yhtä hyvin laajoina kasvustoina leviävät lajit kuin harvinaiset yksittäiset kasvit.
- Kerro meille helmililjoista, hyasinteista, kevättähdistä, krookuksista, käenrieskoista, laukoista, lumikelloista, narsisseista, pienistä varhaiskevään kurjenmiekoista, pikarililjoista, posliinihyasinteista, rusko- ja sahramililjoista, sinililjoista, tiikerililjoista, tulppaaneista ja varjoliljoista, Juhanoja kehottaa.
Ota yhteyttä myös, jos tiedät jossakin kasvavan harvinaisia sipulikukkia, kuten kellohyasintteja, kevätlumipisaroita (kevätkelloja), koiranhampaita, kuningasliljoja, madonnanliljoja, miekkaliljoja, paratiisililjoja, kesälumipisaroita (suvikelloja) tai tähdikkejä.

Koululaiset metsästävät kadonneita vanhoja raparpereja 

Raparperi on yksi yleisimmistä kotipuutarhojen monivuotisista ja pitkäikäisistä kasveista. Siitä on kuitenkin vähän tietoa. Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty puna- tai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit.
- Kutsumme kaikkia suomalaisia ja erityisesti koululaisia etsimään tietoa vanhoista raparpereista yhdessä opettajan tai vanhempien kanssa, tutkija Merja Hartikainen Lukesta kannustaa.
Raparperi on helppo tunnistaa ja tietoja kerätään raparperin omistajaa haastattelemalla. Kuulutukseen voivat vastata myös kaikki vanhoista raparpereista tietävät henkilöt. Vastauksia toivotaan varsinkin Sisä-Suomesta ja Pohjanmaalta. Vastata voi heinäkuun loppuun asti.
Maskun Tammenahjon koulun opettaja Katja Välimäki on suunnitellut Raparperi kateissa! - koululaiskuulutuksen yhdessä Geenivaraoppi-hankkeen toimijoiden kanssa.
– Raparperi on helppo ja hauska tutkimuskohde pienillekin koululaisille. Aihe sopii hyvin kakkosluokan ympäristötietoon, kun käsitellään marjoja ja kasveja, toteaa opettaja Katja Välimäki.
– Mielenkiintoa lisää se, että löytöpalkkiona on mielenkiintoisimpien raparperien pääsy dna-tutkimukseen!
Maskun koulun neljä oppilasta ja opettaja osallistuvat Turun Piha & Puutarha -messuilla pe 10.4. klo 12.00–12.30 isoäitien raparperien etsimiseen Luken messuosastolla.

Lisätietoja:

Kasvikuulutukset: www.luke.fi/kasvigeenivarat

Ohjeet koululaisten osallistumiseen: peda.net/hankkeet/geenivaraoppi  

Kuvassa raparperin kukka. =)

Ohessa vanha postaus:

Raparperichutney.

Kaikille raparperi ei sovi 

Ei raparperia reumapotilaille, munuaistautia sairastaville, 

kihtipotilaille ja niveltulehdusta poteville! 

Raparperi ei sovi heille, 

koska heidän tulehduksensa voivat pahentua oksaalihapon takia. 

Suolaheinä kuuluu samaan sarjaan. 

Alle 1-vuotiaille ei myöskään saa antaa raparperia, 
pieniä uusia perunoita,

kuten ei esim pinaattiakaan.

Raparperista voi käyttää syöntiin ainoastaan varret. 

Raparperin lehtiä ei saa syödä, sillä ne ovat myrkyllisiä. 

Lehtien päälle ei myöskään kannata asetella suoraan ruoka-aineita 

tai käyttää niitä lautasina. 

Pöytäkoristeena ne kuitenkin 
toimivat vallan mainiosti.

Lähteinä mm Yle,Akuutti