Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuuli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuuli. Näytä kaikki tekstit

15.6.2024

Tuhansia vuosia tuulienergiaa






Ihminen on hyödyntänyt tuulen voimaa jo ammoisista ajoista. Sen avulla jauhettiin viljaa ja nostettiin vettä, jne. Nykypäivän moderni tekniikka mahdollistaa tuuliturbiinien avulla tuulienergian muuntamisen sähköksi ja luo tämän puhtaan, uusiutuvan luonnonvaran, jota juhlitaan maailmanlaajuisena tuulipäivänä, Global Wind Dayn. Teemapäivä perustettiin v 2007 edistämään puhdasta, uusiutuvaa tuulienergiaa.

Nyttemmin tuulipäivätapahtumat houkuttelevat ihmisiä yli 50 maasta aktiviteetteilla, kuten valokuvakilpailuilla, leijalentotapahtumilla, hyväntekeväisyysjuoksuilla, purjehdusregatoilla ja monilla muilla osallistumistavoilla. Toiveena on, että useammat ihmiset ympäri planeetan eivät vain opi tuulienergiasta, vaan myös heidän perheensä, yhteisönsä, sekä paikalliset yritykset ja ihmiset, joilla on poliittista vaikutusvaltaa. Tietämyksen lisääminen tästä ainutlaatuisesta puhtaan, uusiutuvan energian lähteestä on tärkeä osa työtä maapallon luonnonvarojen säilyttämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Maailmanlaajuisen tuulipäivän kunniaksi olisi hyvä idea liittyä paikalliseen voittoa tavoittelemattomaan järjestöön, joka edistää maapallon suojelutoimia, tai ehkä liittyä poliittisesti aktiivisten ihmisten ryhmään, jotka taistelevat tuulienergiaa koskevan paremman lainsäädännön puolesta.

Hyppää verkkoon ja vaihda vähemmän maata säästävistä energialähteistä uusiutuviin energiamuotoihin. Ota yhteyttä yritykseen, josta saat energiasi ja ota selvää vihreän sähkön saatavuudesta.

Tuulienergian käytön lisäksi muista myös mainostaa Maailmanlaajuista tuulipäivää tarroilla, merkeillä tai muilla tavoilla, joilla kerrot asiasta yhteisölle ja kutsu muutkin mukaan!



Kansainvälinen tuulipäivä,
Global Wind Day


#GlobalWindDay
#WorldWindDay





 

 

 




Ja koska tuulee,
on helppoa
lennättää leijaa


 

Lennätä leijaa päivä, Fly a Kite Day, järjestetään sinä vuosipäivänä, jolloin Benjamin Franklin lensi leijaa ukkosmyrskyssä, tarkoituksenaan todistaa, että salama johtui sähköpurkauksesta, kesäkuussa vuonna 1752.
Franklin rakensi poikansa Williamin kanssa leijan setripuusta ja silkkinenäliinasta ja kiinnitti sen yläosaan metallilangan toimimaan johtimena. Leijan alaosassa oli  metalliavain. Metallilanka liitettiin avaimeen. Kun Franklin lensi leijaansa ukkosmyrskyssä ja siirsi kätensä lähelle avainta hän sai sähköiskun kehoonsa positiivisen varauksen vuoksi.

Myöhemmin Franklinille annettiin kiitosta erilaisten sähköön liittyvien ehtojen keksimisestä. Hänen kokeilunsa johti positiivisten ja negatiivisten varausten ymmärtämiseen paremmin, mikä osoitti, että salama oli sähköpurkaus, jolloin keksittiin ukkosenjohdatin, joka tarjosi turvallisen tavan purkaa salaman sähköä ja estää tulipalot.
Ukkosenjohdattimia käytetään edelleen rakennusten, laivojen ja ihmisten suojelemiseen.

 

Leijan historiaa


Leijoja käytettiin vuosisatoja ennen kuin Benjamin Franklin teki kokeilunsa.  

Uskotaan, että leijat tulivat Shangdongista, Kiinan itäisestä maakunnasta, josta kauppiaat levittivät ne Intiaan, Koreaan ja sitten Aasiaan. Erilaiset leijatyylit sekä erilaiset kulttuuriset tarkoitukset niiden lentämiseen syntyivät eri paikoissa. Varhaiset leijat tehtiin usein bambusta ja peitettiin silkillä ja paperilla.

Eurooppalainen tutkimusmatkailija Marco Polo dokumentoi vuonna 1295 leijoja ja niiden lentämistä. 1500-luvulla kirjat ja kirjallisuus olivat julkistaneet leijat lasten leluina, mikä auttoi niitä saamaan suosiota.

Lopulta leijoja alettiin käyttää tieteeseen. Vuonna 1749 skotlantilainen meteorologi Alexander Wilson mittasi ilman lämpötilan 3000 jalkaa leijaan kiinnitetyllä lämpömittarilla. Kolme vuotta myöhemmin Benjamin Franklin teki kokeilunsa, joka antoi meille Fly a Kite Dayn. MyösWrightin veljekset käyttivät leijoja tutkimukseen, kun he rakensivat ensimmäistä lentokonetta 1800-luvun lopulla.

1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla uudet leijamallit alkoivat nousta lentoon, kuten timanttileija, tetraedrileija, joustava leija, kelkkaleija ja parafoilleija. 1950-luvulta lähtien NASA alkoi käyttää tutkimuksissaan leijoja. Vuosien varrella leijoja on käytetty myös sodan aikana valvontaan. Koska leijoilla ovat niin monia käyttötarkoituksia, niin vapaa-ajan kuin tieteessäkin, ne ansaitsevat tänään teemapäivän.
Luultavasti paras tapa viettää päivää on lennättää leijaa. Jos sinulla ei ole leijaa, voit tehdä sellaisen.

 


12.4.2023

Tuuleeko tänään?


 

 

 

 

Kirjoitan 
Murheet kirjoitan 
paperiin pieneen 
Tuuleen 
heitän paperin tuuleen 
se pois vie sen 
Mieleni huojentuneen 
luulen 
mä niin luulen 
Kohta jo hymyilen 


- Una Reinman 




Tänään vietetään

tuulipäivää, 

#BigWindDay 






Jos tänään ei tuule, saat viettää myös  

  Unohda kaikki muu ja lue 

-päivää, 

#DropEverythingAndReadDay

eli #DEARDay tai D.E.A.R. - päivää  📖 



Unessa 
ja kirjan kanssa 
pääsen hetkeksi matkustamaan 
ihan toiseen maailmaan 

-Una Reinman 









 

12.9.2021

Tuuli

 



Tuuli huuhtoo paljaaksi
loput lehdet puiston
Raapii tienoon alastomaksi
jäätää rannan suiston
Työntää lämmön kauemmaksi
jättäen vain muiston

-Una Reinman 

 




25.1.2020

Sipoonkorpi tammikuisena viikonloppuna






Kuten näet, ei lunta, 
vesi virtaa vapaana puroissa 
ja kaikki on vihreää... 








Kuusissa on todella paljon käpyjä. 
Tuuli heitteli niitä maahan ja jopa 
kuusen oksia painavine käpyineen... 






Aurinkokin hieman pilkisteli... 





Puolukoitakin yhä löytyisi... 




Lunta tai kuuraa, 
vai jopa vain huurua 
oli metsässä tämän verran 
kuin mitä karhunsammaleella 
sitä näimme... 


Varoin astumasta kauniiden 
sulkasammaleiden päälle.

Kovin kauas emme muutenkaan voineet kävellä, koska polut olivat ihan kynnöksenä... Niissä ajellaan kaikenlaisilla härveleillä...Harmi. Lenkkarit eivät kestäneet enempää sitä märkää kuraa...  










Katsellaan hieman 
Tuusulanjärveäkin... 





 24.1.2020 järvellä oli osittain 
ohuehko jää, miltei riite...








Aleksis Kiven  puisto tai siis hassusti Fjälbon puisto 
oli entisellään. 



 Tässä eräs kivikuva kivisistä alkuperäisitä portaista 
Fjälbon huvilan ajoilta, joilta ei ole jäljellä muuta kuin  
portaat ja tuo huvimaja... 






Edellisen kerran kävimme
täällä syksymmällä...  





 En kyllä tuonne riitteeseen ajatellutkaan hypätä...














Hani on tässä vielä ok, 
mutta sai flunnsankaltaisen 
olon lauantai-iltana sekä kovan kuumeen joka yhä jatkuu... =/








25.1.2020 hurjan hyytävä ja kova tuuli vei kaikki ne hennot jäät 
rannoille Tuusulanjärveltä.

Näissä parissa alakuvassa olemme 
Halosenniemen parkkipaikan rannassa. 





15.6.2018

Tuntuu kesältä







 Tänään on sekä Sandaalipäivä,
että Hymypäivä.



On myöskin Lennätä leijaa -päivä,  
mutta ei ehkä sandaalit jalassa, 
samoin nyt on Maailman tuulipäivä 
sekä Luontokuvauksen päivä.

Tämähän tuntuu ja 
kuulostaa ihan kesältä! 







10.5.2018

Tuuleeko teillä?









Persiassa käytetiin tuulimyllyjä jo 600-luvulla eaa. Ristiretkeilijät toivat idean Eurooppaan 1100-luvulla. Parhaiten tuulimyllyt pystyvät hyödyntämään tuulta alavilla rannikkoseuduilla, minkä johdosta niitä rakennettiin erityisesti Alankomaihin ja Tanskaan. 

La Manchan tuulimyllyt Espanjassa ovat kuuluisia, sillä ne esiintyvät Cervantesin romaanissa Don Quijote.  

 Nykyisin perinteisiä tuulimyllyjä käytetään lähinnä vain 
syrjäisillä seuduilla, ja monista vanhoista tuulimyllyistä 
on tullut kulttuuriperinnöllisiä kohteita.

Alun perin tuulimyllyjä käytettiin viljan jauhamiseen sekä vedennostoon. Nykyisin niiden tärkeimmäksi käyttötarkoitukseksi on tullut tuulisähkön tuottaminen, ja perinteisistä tuulimyllyistä on kehitetty erityisiä tuulivoimaloita.



Tänään on 
Tuulimyllypäivä,
sekä Maailman SLE-päivä

SLE =
Systeeminen lupus erytematosus 



SLE:n suomenkielinen nimi on hajapesäkkeinen punahukka, mutta sitä harvoin käytetään. Systeemisistä sidekudostaudeista SLE on tyypillisimmin autoimmuunitauti. Elimistön immunologinen puolustus suuntautuu väärin omaa elimistöä vastaan. Taudin oireita tavataan vaihtelevasti elimistön monissa osissa. 

Lisätietoa SLE:stä Reumaliiton sivulta







 Tänään on myös Helatorstai, eli pyhä torstai, jota 
on vietetty jo hyvin kauan. Jo pakanuuden ajalta periytyvä hela 
oli kevään juhla, joka ajoittui kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon. Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita. Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. 
Juotiin simaa, käytiin lemmensaunassa ja tehtiin lemmentaikoja. Nuoret myös tanssivat kokoilla. Tavat ovat yhä paikoin elossa.  

Koska kristinusko ei saanut tätä
pakanajuhlaa kitkettyä pois kansalta, 
se muunnettiin pikku hiljaa liittyväksi pääsiäiseen. 
 Koska pääsiäinen on vuosittain eri päivämäärällä, 
myös helatorstain ajankohta vaihtelee vuosittain. 

Vielä 1800-luvulla Helatorstai oli yksi tärkeimmistä 
vuoden juhlapyhistä. Päivä oli niin pyhä, 
ettei silloin saanut edes ruoho kasvaa. 



Nyt se ruoho kyllä kasvaa! 
Pohjoisessa on vielä lunta maassa, 
ja meillä pitää kohta leikata nurmikkoa! 




Läteenä Wikipedia ja Reumaliitto

12.4.2018

Lakritsipäivä






Tätä päivää on moni lakritsan ystävä 
odottanut vesi kielellä ja nyt se on täällä, 
Jei! 

Vai onko laku sinun lemppariasi? 
Pidätkö ennemmin salmiakista? 

Minun pitää myöntää että 
salmiakki on enemmän 
makuuni. 




Tänään on myös 
Tuuleeko teilläpäin? 
Täällä on aika tyyntä... 

-Myrskyn edelläkö? =) 

Helsingissä tuulee muuten 
aina kun sinne tulee jotain asiaa. 
Palelen maamme pääkaupungissa... 
Vain kerran siellä oli lämmintä, 
heinäkuussa siellä poiketessamme. 

Minä olen kai liian viluinen...? 

Muuttolinnut yrittävät kovasti jo 
saapua maahamme. Niitäkin 
varmasti palelee ja vastatuuli 
työntää niitä takaisin... 






Tänä iltana voisi vaikka 
viettää vielä tämän päiväistä 
Voisi vaikka aloitta sillä grillikauden! 




10.10.2017

Hurrikaanien rippeet, kirjallisuus, puuro ja maksis

 

 

 Me täällä pohjolassa saamme aina loppujen 

lopuksi niiden kaikkien hurrikaanien 

rippeet ja näin syksyllä ne tekevät selvää 

kauniista puiden lehdistä. 

Voi se on niin surullista! 

 

 

 

Tänään on Suomalaisen kirjallisuuden päivä 

ja samalla Aleksis Kiven päivä 


10. lokakuuta on ollut pitkään Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Perinteisiin kuuluu seppelten laskeminen kansalliskirjailija Aleksis Kiven patsaalle Helsingissä ja Nurmijärvellä. 

(Miksi ei Tuusulassa, Kiven kuolinmökillä 
ole mitään toimintaa?) 

Kirjailija Kivi on hyvä esimerkki siitä miten vasta kuoleman jälkeen suuri yleisö alkaa antaa arvostusta köyhyydessä elänyttä taiteilijaa kohtaan. Samasta asiasta on monia monia surullisia esimerkkejä kaikilla kädentaitojen aloilla. 


Haa, tänään on myös
Kansallinen Maksalaatikkopäivä!
Saarioisten laatikko on parhainta!
Rusinoilla tietenkin!

On kuulemma myös
Puuropäivä.
Riisipuuro. Nam.
Kaurapuurokin on ok, mutta
riisipuuro on juhlaa.





15.6.2017

Hymyile tuulessa kameran ja leijan kanssa





Tällä päivämäärällä olisi Luontokuvauksen päivä. Samalla vietämme Hymypäivää
Hymy lämmittää!

Tänään on myöskin Euroopan tuulivoimapäivä
Nykyään Suomessakin tuulee enemmän kuin ennen. 

Ja koska varmaan tänäänkin tuulee, voit viettää myös 




 





On myöskin vakavasti otettava 
 Kätketyt äänet -päivä,
World Elder Abuse Awareness Day, 
eli Pukeudu purppuraan. 


Kampanjan tunnus on purppura (tumman violetti) nauha. Pukeutumalla purppuraan, meistä jokainen voi ottaa kantaa päivän teemaan: ”ikääntyneiden kaltoinkohtelun vastustaminen –  ihmisarvoisen ja turvallisen vanhuuden puolesta.”
Päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Mikkelissä, mutta hienoja tapahtumia on myös ainakin Oulussa ja Tampereella. Lisätietoa tapahtumista näillä sivuilla ja maailmalla www.inpea.net.
Seuraa myös facebookia ja twitteriä
-Kätketyt äänet- 


 


13.11.2016

Hesan reissu





Missä kivimiesten pohjalaispuserot ovat? 
Niillehän täytyisi neuloa villapaidat, 
pipot ja hanskat!


Piipahdimme viime viikolla Hesassa. 
Jätimme auton Keravalle Hanin entisen 
työpaikan pihaan ja jatkoimme loppumatkan 
junalla. Nyt näin kivimiehetkin. Viimeksi 
tuolla käydessämme ne oli viety huoltoon.
Joo, kovin monesti en ole käynyt maamme 
pääkaupungissa. Käyntikerrat voisi melkein 
mahtua yhden käden sormiin.





Mutta voi herranen aika! 
Olin uutisista kuullutkin että 
Helsingissä on lumikaaos. 

Laiskuudelta tuo meidän mielestämme 
näytti hyvin paljolti!  
Mieletöntä, ettei katuja oltu 
aurattu vaan maassa oli parinkymmenen 
sentin paksuudelta lunta jonka päälle 
oli heitelty suolaa! 

Siinä mössössä oli 
todella ikävää kahlata. 
Onneksi laitoin huonot kengät jalkaani. 




Pääsin elämäni ensimmäistä kertaa 
raitiovaunun kyytiin niin mennen kuin 
tullenkin. Mutta eipä tuo ollut ihmeempi 
kokemus. Mieluummin pettymys. 





Joku oli heittänyt tupakalle 
haisevan ja likaisen ratikan 
lattialle Hesarin. 
Siellä se sulamisvesissä likosi. 
Onpa siitäkin lehdestä tullut pikkuruinen. 
 Melkein kuin mainospostilehtinen... 




Samaa mössöä päätepaikallamme... 

Piipahdimme myös kahvilla 
asiointipaikkamme lähistöllä 
ja näimme ikkunasta kaksi raavasta 
miestä tyttömäiset lumentyöntimet 
käsissään. (Oikeasti, hei, missä lumikolat ?) 

He heittelivät sivuun lunta sataman 
seutuvilla vain polun leveydeltä ja 
heittelivät sitten muun lumen päälle 
hiekkaa tai suolaa tms. 

Kuvittelevatko hesalaiset lumen sulavan 
pois kun sen päälle vaan heittelee suolaa 
tai hiekkaa? Hih hih! 










Mennessämme ratikalla takaisin 
rautatieasemalle 
 kuvailin kännykällä ikkunasta. 

Matkalla havaitsimme kymmeniä veneitä 
 jään saartamina satamassa, 
jotkut jopa merivettä puolillaan. 

Talviko oli veneilijätkin yllättänyt? 




 Miksi tuon kirkon nimen ei annettu 
olla Nikolainkirkko? 
Se olisi ollut kaunis nimi.  
- Tai edes Suurkirkko? 

Miten näin valovoimaiselle 
ja kauniille rakennukselle 
on sittemmin 
annettu niin synkkä nimi 
kuin TUOMIOkirkko? 

Mielessäni kutsun sitä 
Nikolainkirkoksi 
aina nähdessäni sen. 

Kirkko on näköjään korjattavana?




Missä ovat kaikki 
pienet lapset, 
jotka voisivat onnellisina 
laskea tästäkin komeasta 
lumikasasta mäkeä? 

Toisaalta, jos lumikasoja ei tarvita 
keskikaupungissa, missä lienevät 
kuorma-autot 
jotka veisivät lunta pois? 







Lämmitettävät kadut olivat sulina 
mutta vetisinä, kuin paikka paikoin 
olisi vielä ollut syksy, tässä 
viimeisessä ratikanikkunakuvassa. 

Sitten jälleen junaan, 
jonka lippuhinnat huimasivat: 
Helsinki - Kerava väli maksoi kahdelta
vanhaa rahaa satasen!  X 2! OMG!



Haimme kotimatkalla
auton Keravalta. 
Hani puhdisti autoa 
ja minä kuvailin lumisadetta. 
Paitsi ettei kännykkä halunnut tallentaa 
talvesta muuta kuin maassa ja puissa olevaa 
lunta eikä lainkaan sadetta.
Se kieltäytyi tosiasioista niin kuin 
eräs kaupunki. Lumi kuuluu talveen. 





Tiet alkoivat muuttua heti paremmiksi 
kotiinpäin mennessä. 

Vaikka sataisi taivaan täydeltä, 
muualla maassa auroja 
kulkee vähän väliä 
pitämässä tiet ajokunnossa, 
 kävelytiet siisteinä kävellä 
ja pyörällä polkea. 




PS: 
Hani laittoi uudet mustat 
nahkaiset talvikenkänsä 
sille reissulle ja se suolamössö 
teki kengistä kauhean näköiset...  
Kiitos vaan hesalaiset... =( 





PS 2: 
Mitä ihmeen Guggenheim -museota
hesalaiset muka voisivat rakentaa kun 
heillä ei ole varaa edes aurata lunta
pois kaduilta! =D 

Tehkööt siihen merenrantaan 
vaikka yleisen saunan.  
Suomi on 
saunamaa. 




PS 3: 

Facebookissa hesalaiset tuttavani 
kertoivat että 
pikku pääkaupungissamme
 ovat oikein tarkoituksella 
myyneet pois aurauskalustoaan!!! 
Siksi sieltä puuttuu niitä.
Olivat kai uskoneet ns kasvihuoneilmiön 
vieneen heiltä jo lumitalvet pois... 
Kun oli ollut muutama niin 
vähäluminen talvi... 

Haha. 
Myykää nyt ihmeessä niitä 
auroja noille raukoille takaisin! 
Ja kuorma-autoja. 
- Tai edes lumikolia ja lapioita. 
Ja ottakaa ne suolaämpärit niiltä pois...


Onpa ihanaa asua 
kehä kolmosen 
ulkopuolella! 







Joko jättiläisen olisi aika herätä?

Viron katajaisella Saarenmaalla, jossa on aina asustanut sitkeitä ja vahvoja merenkävijöitä, hallitsi muinoin rohkea jättiläinen Suur-Tõll....