Kierrätystermejä A:sta Ö:hön
A
Ajoneuvon omistaja on oikeutettu luovuttamaan ajoneuvon mille tahansa jätelain mukaisesti rekisteröidylle vastaanottajalle. Vastaanottajalla on velvollisuus ottaa poistettava ajoneuvo vastaan ja antaa luovutuksesta romutustodistus, joka päättää omistajan vastuun ajoneuvosta. Vastaanottajan tulee huolehtia ajoneuvon rekisteristä poistamisesta sekä ajoneuvon käsittelystä kierrätykseen asetuksen mukaisesti.
Autojen kierrätysjärjestelmän muodostavat vastaanotto, romutuspoisto, esikäsittely ja murskaus. Vastaanottopisteessä auton asiapaperit sekä rekisteröinti- ja tunnistetiedot tarkastetaan. Vain auton omistajalla on oikeus luovuttaa ajoneuvo.
Ajoneuvojen renkaiden kierrätys perustuu valtioneuvoston päätökseen vuodelta 1995. Renkaiden kierrätys perustuu tuottajavastuuseen ja uusien renkaiden hintaan sisältyy kierrätysmaksu. Kuluttaja voi maksutta jättää käytöstä poistetut renkaat keräyspisteeseen, joka toimittaa ne edelleen jatkokäsittelyyn. Jos kierrätykseen tuleva rengas on ehjä, se voidaan pinnoittaa ja käyttää uudelleen. Pinnoituskelvottomista linja- ja kuorma-autojen renkaista tehdään louhintatyömaille räjäytysmattoja. Kokonaisia renkaita ja rengasrouhetta käytetään muun muassa meluvallien pohjarakenteissa. Rengasrouhetta voidaan käyttää myös teiden ja erilaisten kenttien pohjarakenteissa täyttöön ja eristykseen. Kaatopaikkojen pohjarakenteissa oleva rengasrouhe toimii myös salaojituksena. Ratsastuskenttien pohjarakenteissa hyödynnetään kumirouheen jousto-ominaisuuksia. Hienoksi jauhettua kumiainesta lisätään asfalttiin vaimentamaan rengasmelua. Kumirouheen etuina perinteisiin kiviaineisiin täyttömateriaaleihin verrattuna pidetään keveyttä ja edullisuutta.
B
Biojäte on kaupan, ravintoloiden ja kotitalouksien elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätettä. Se on biologisesti hajoavaa ja myrkytöntä jätettä, joka voidaan mädättää tai kompostoida.
Kompostoinnissa syntyvä multa voidaan käyttää vaikkapa viherrakentamisessa ja mädätyksessä syntyvästä biokaasusta voidaan tuottaa energiaa.
Biohajoava on termi, jota käytetään kuvailemaan tietynlaisessa ympäristössä hajoavaa orgaanista materiaalia.
E
Energiajae eli energiajäte on kierrätykseen raaka-aineena kelpaamatonta jätettä. Energiajätteestä saadaan voimalaitoksessa polttamalla lämpöä ja sähköä.
J
Juomapullot ja -tölkit: Pantilliset juomapakkaukset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä mihin tahansa muihin tuotteisiin ja pakkauksiin verrattuna. Palautettavia juomapakkauksia ovat muun muassa:
Lasipullo – palautusaste lähes 100 % (2010)
Alumiinitölkki – palautusaste yli 94 % (2010)
Kierrätysmuovipullo – palautusaste yli 92 % (2010)
Uudelleentäytettävät lasipullot ovat pantillisten juomapakkausten uranuurtajia. Ne täytetään uudelleen keskimäärin 33 kertaa. Palautetut alumiinitölkit sulatetaan, ja materiaalista valmistetaan uusia juomatölkkejä. Kierrätysmuovipulloista, eli kevyistä PET-pulloista valmistetaan uusia muovipulloja sekä pakkausmateriaalia.
Jäte: Esine tai aine, joka on poistettu tai poistettava käytöstä. Toisin sanoen lajittelua odottava materiaali.
Jäte jaotellaan tyypillisesti ei-tuotannollisessa kulutuksessa syntyväksi yhdyskuntajätteeksi ja tuotannossa syntyväksi teollisuusjätteeksi.
Jäteasema eli sorttiasema on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Jäteasemalle voi viedä maksutta monia jätteitä, jos ne ovat oikein lajiteltu (esim. kodin vaaralliset jätteet, pakkausjätteet, metalli- ja sähköromu tai risut ja oksat).
Jätehierarkia: EU-lainsäädännön mukaan jätteiden syntyä ja haitallisuutta on pyrittävä minimoimaan. Syntynyt jäte on pyrittävä käsittelemään seuraavassa järjestyksessä: 1) uudelleenkäyttö, 2) kierrätys materiaalina, 3) hyödyntäminen energiana, 4) loppusijoitus kaatopaikalle.
Jätehuoltoratkaisu on menetelmä, jolla jätteet kerätään.
Jätesäiliö eli jäteastia on astia, johon jätteet kerätään. Jätesäiliöt on merkitty niille kuuluville jätteille niin, että jätteet saadaan lajiteltua asianmukaisesti ennen niiden päätymistä jälleenkäsittelyyn.
Jätteen synnyn ehkäisyllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden ansiosta jätteen määrä vähenee. Jätteen synnyn ehkäisyä on jätteen välttämisen lisäksi myös haitallisten tai myrkyllisten aineiden käytön vähentäminen sekä tuotteen uudelleenkäyttö sen alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen.
Jätteenkuljetus: Lajiteltu jäte kuljetetaan sellaisiin laitoksiin, joissa ne voidaan jälleenkäsitellä. Jätteenkuljetus on luvanvaraista toimintaa ja se voidaan järjestää kunnissa joko niin, että kunta kilpailuttaa kuljetukset, tai niin, että jokainen kiinteistö tekee itse sopimuksen valitsemansa kuljetusyhtiön kanssa.
Jätteenpoltto on energiantuotantomuoto, jossa jätettä poltetaan ja polttamisesta saatu energia hyödynnetään lämmöksi ja sähköksi. Poltettava jäte on tavallisesti sekajätettä. Jätteiden polton pääasiallinen muoto Suomessa on tällä hetkellä ns. rinnakkaispoltto (ks. kohta rinnakkaispoltto)
K
Kartonki ja pahvi: Kartongin erilliskierrätys on monien kaupunkien jätehuoltomääräysten nojalla järjestettävä suuremmissa taloyhtiöissä. Kierrätysastioihin voi laittaa kartonkia ja tavallisesti myös pahvia ja nestekartonkia. Keräyskartonkia ovat kaikki kaupasta ostettujen tuotteiden paperi- ja kartonkipakkaukset. Lisäksi keräyskartonkia ovat muun muassa aaltopahvilaatikot, ruskeat kirjekuoret ja voimapaperi (esimerkiksi kaupasta ostettavat paperikassit).
Nestekartonkia ovat muun muassa maito-, mehu- ja piimätölkit, alumiinivuoratut mehupurkit, kartonkiset jäätelöpakkaukset sekä puhtaat kartonkiset kertakäyttöastiat. Kartongista valmistetaan uusiokartonkia, josta valmistetaan hylsykartonkia esimerkiksi paperi- ja kangasrullien sisään. Nestekartongin vaha- ja muovipinnoitteet käytetään energiantuotannossa. Alumiinivuoraus erotellaan esimerkiksi alumiinifolion raaka-aineeksi.
Kierrätys tarkoittaa prosessia, jossa jätteestä valmistetaan uusia tuotteita. Kierrätyksellä vähennetään energian käyttöä, ilman saastumista ja vesistöjen pilaantumista. Kierrätyksellä estetään käyttökelpoisten materiaalisen joutuminen kaatopaikalle.
Kompostointi tarkoittaa eloperäisen jätteen hajottamista mikrobien ja selkärangattomien eläinten avulla. Kompostoitavaa jätettä ovat kaikki ruoantähteet, paperit sekä puutarhajäte. Syntynyttä ainesta voidaan käyttää hyväksi muun muassa puistoissa, puutarhoissa ja maataloudessa osana maanrakennusta.
Kompostori eli komposti on säiliö, jonka sisällä kompostoidaan puutarha- ja talousjätettä.
Kuivajäte on kaatopaikkakelpoista jätettä, josta on lajiteltu erilleen jatkohyödynnettävät materiaalit kuten paperit ja kartongit.
L
Lajittelun avulla erotetaan muusta jätteestä hyötykäyttöön kelpaavat materiaalit.
Lasi: Jätelasi viedään lasinkeräysastiaan, joita on usein elintarvikeliikkeiden läheisyydessä tai jätteenkeräyspisteissä. Lasijäte lajitellaan kunnasta riippuen joko yhteen tai kahteen ryhmään: värillinen ja väritön lasi. Lasipullot voi myös viedä jätelasin keräysastiaan, mutta lasipulloille löytyy omia keräyspisteitä lähes jokaisesta kaupasta. Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa. Yli puolet joko varastoidaan tai käytetään maanrakennusaineena.Kierrätetystä lasista valmistetun pakkauksen tunnistaa usein sen vihreästä tai ruskeasta väristä. Pantilliset lasipullot kiertävät parhaimmassa tapauksessa 30 kertaa.
Kuumuutta kestäviksi tarkoitetut lasiesineet, kuten uunivuoat, kahvinkeitinten kannut, glögilasit, yms. eivät kelpaa tavallisen pakkauslasin kierrätykseen, koska ne valmistetaan borosilikaattilasista, jolla on korkeampi sulamislämpötila. Sulamatta jääneet klimpit saattavat aiheuttaa konevaurioita. Sama koskee posliinia.Myöskään tasolasi (ikkunalasi, peilit ja taidelasit) eivät sovellu tavanomaiseen lasinkeräykseen. Kun keräyslasi käytetään maarakentamiseen, voidaan kierrättää myös posliinia ja ikkunalasia.
M
Metallinkeräysastiat on tarkoitettu kotitalouksista syntyvälle niin sanotulle pienmetallille. Myös kattilat ja pienikokoiset autojen ja koneiden osat sekä tyhjät maalitölkit ovat pienmetallia. Suurikokoisen metalliromun voi viedä romuliikkeeseen tai jäteaseman taikka kaatopaikan metallinkeräykseen. Jokaisessa metallipakkauksessa on yli neljännes kierrätettyä materiaalia. Romukaupat myös maksavat osasta romumetalleista.
Muovien kierrätyksessä ongelma on niiden laaja kirjo. Vuoden 2016 aikana muovinkierrätys kehittyi huomattavasti Suomessa muovijätteen kaatopaikkakiellon myötä. Samana vuonna tuottajavastuu laajeni muovipakkausten pariin. Muovinkeräyspisteitä on Suomessa 500, ja niitä hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Kerätty muovijäte päätyy Riihimäelle Fortumin (ent. Ekokem) muovijalostamolle, jossa muovilaadut erotellaan toisistaan infrapunasensoreilla. Kierrätetystä muovista valmistetaan muun muassa pusseja, kalvoja ja putkia. Ringin keräyspisteisiin kelpaavat kaikki muovipakkaukset lukuun ottamatta PVC-muovia sisältäviä pakkauksia, joita käytetään nykyisin hyvin vähän.
Muovin kierrätys on ollut yleisempää jo aiemmin teollisuudessa, jossa muovilaadut ovat tiedossa. Myös palautuspulloja on kerätty kotitalouksista jo pitkään. Pulloista noin 90 % palautetaan. Vanhanmallinen panttipullo palautui täytettäväksi noin 30 kertaa ja kelpasi vielä senkin jälkeen uusien pullojen raaka-aineeksi. Nykyiset PET-muoviset pullot päätyvät yhden käyttökerran jälkeen kierrätykseen esimerkiksi fleece-kankaan valmistukseen.
Mädätys on prosessi, jossa jäte laitetaan hajoamaan hapettomaan tilaan, ja prosessista syntyvä biokaasu otetaan talteen. Hallittu laitosmainen mädätysprosessi on hyvä ja nykyaikainen tapa hyödyntää biojätteet.
O
Ongelmajäte. Ks. kohta vaarallinen jäte.
P
Paperi: Asuinalueilla on keräyskontteja erikseen paperille ja erikseen keräyskartongille tai -pahville. Paperinkeräyskonttiin saa laittaa kaiken puhtaan ja kuivan mainospostin ja postin tuoman paperin, jossa ei ole foliota, muovia, vahaa tms. sopimatonta materiaalia. Myös ikkunalliset kirjekuoret ja niitatut aikakauslehdet sekä puhelinluettelot saa laittaa.
Paperikuitu voidaan kierrättää 3–5 kertaa. Suomessa noin kolme neljännestä paperista kerätään, ja vuosittain keräyspaperia kertyy noin 750 000 tonnia, mikä kattaa noin 5 % paperiteollisuuden tarpeesta.Keräyspaperista valmistetaan mm. sanomalehti- ja luettelopaperia, wc-paperia ja talouspaperia.
Paristot: Käytettyjä paristoja ja pienakkuja voi palauttaa kaikkiin niitä myyviin liikkeisiin. Yleinen keräysväline paristoille on punainen pahvilaatikko, jossa on kyljessä pariston kuva. Paristot murskataan ja niiden sisältämät aineet käytetään uudelleen
R
Rinnakkaispoltto tarkoittaa jätteen energiahyödyntämistä pääpolttoaineen ohessa voimalaitoksissa. Rinnakkaispoltto soveltuu parhaiten jätepolttoaineen ja erikseen kerättyjen polttoon soveltuvien jätteiden energiahyödyntämisessä. Lopputuloksena saadaan sähköä ja lämpöä.
S
Syntypaikkalajittelulla tarkoitetaan jätteiden lajittelua niiden syntypaikalla.
Syväkeräys: Jätteen syväkeräys tarkoittaa menetelmää, jossa keskeinen ajatus on hyödyntää jäteastian pystysuuntainen muoto, jolloin 60 prosenttia säiliöstä jää maanpinnan alapuolelle. Ratkaisu mahdollistaa perinteiseen jätehuoltoon verrattuna mm. suuremman keräyskapasiteetin, pidentyneet tyhjennysvälit sekä hygieenisemmän ympäristön. Lue lisää täältä!
Sähkölaitteet, kuten jääkaapit, televisiot, tietokoneet ja pyykinpesukoneet voi Suomessa kierrättää maksutta. Vastuu kierrätyksestä on valmistajilla ja maahantuojilla, jotka perivät kierrätysmaksun uusien laitteiden hinnoissa. Kierrätyspisteinä toimivat muun muassa kunnalliset jäteasemat ja useat kodinkoneliikkeet Niin sanotut Energiansäästölamput eli pienloistelamput ja muut loistelamput ovat ongelmajätettä niiden sisältämän elohopean vuoksi.
T
Teräs ja tinapelti: Kierrätys säästää energiaa neitseellisen raaka-aineen käyttöön verrattuna teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa 75 % ja alumiinipakkauksissa 95 %.
U
Uudelleenkäyttö tarkoittaa jätteeksi muuttuneen materiaalin hyödyntämisestä uudelleen. Esim. viedään käyttökelpoiset tavarat kirpputorille tai annetaan tuttavalle uudelleenkäyttöön.
Uusiokäyttö tarkoittaa käytöstä poistetun esineen tai aineen käyttämistä uudelleen materiaalina esimerkiksi toisen esineen valmistuksessa.
Uusioraaka-aine on hyötyjätteestä saatua raaka-ainetta. Esim. uusiokuitu on kierrätyspaperista peräisin olevaa kuitua.
Uusiutumattomia luonnonvaroja on käytettävissä vain rajallisesti. Uusiutuvia luonnonvaroja päinvastoin luonnon prosessit synnyttävät jatkuvasti lisää. Merkittävimpiä uusiutumattomia luonnonvaroja ovat esimerkiksi fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili, maaöljy ja maakaasu. Myös ydinvoima ja turve ovat uusiutumattomia luonnonvaroja.
V
Vaatteet/tekstiilit: Tahot kuten Pelastusarmeija, kehitysapujärjestö UFF, Fida International ja Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalo keräävät kierrätyspisteissään puhtaita ja uudelleen käyttöön kelpaavia vaatteita. Järjestöjen keräämät vaatteet menevät kehitysmaihin ja muille apua tarvitseville. Osa vaatteista myydään ja niistä saatu tuotto käytetään avustustyöhön kotimaassa sekä ulkomailla. Vuoden 2016 alusta alkaen Suomessa vaatetekstiilien sijoittaminen kaatopaikalle on kiellettyä. Tekstiilien uusiokäyttö on toistaiseksi vähäistä ja valtaosa niistä poltetaan energiaksi. Vuonna 2025 voimaan tuleva EU:n jätedirektiivin muutos velvoittaa järjestämään tekstiilien erilliskeräyksen
Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaarallinen jäte on käsiteltävä aina erikseen. Vaarallisiin jätteisiin kuuluvat muun muassa useimmat akut ja paristot, loisteputket, energiansäästölamput, lääkkeet, elohopeaa sisältävät lämpömittarit, asbestirakenteet sekä useat maalit ja liuottimet. Varoitusmerkillä merkityt jätteet ovat aina vaarallista jätettä!
Tekstit: /Molok.com & Wikipedia
Ota selvää, milloin on sinun asuinalueesi kierrätyspäivä
5.9. on kierrätä tarpeettomat tavarasi -päivä
#AnotherLookUnlimitedDay
Ylin kuva sivulta Autoasi kierrätys
