Ei ole pakko laihduttaa

Ole oma itsesi ja 

ylpeä itsestäsi. 

Älä laihduta päivä on tänään. 

Vaaleansininen tietoisuusnauha 

on tämän päivän teemaväri. 

Tämä viikko on myös 
Sairaanhoitajien viikko 
joka päättyy sunnuntaina 
Sairaanhoitajapäivään.

Oletko liitossasi onnellinen?

Nyt on sellainen kuin kansainvälinen 

Avioliittopäivä.  

Toivottavasti kaikkien liitot 

ovat onnellisia. 

Sateenvarjopäiväkin on mukamas myös. 

Tarvitaanko siellä jo sateenvarjoakin? 

Kylläpä säät vaihtelee... 

Tänään on myös Autismisunnuntai. 

 Autismi on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia toiminnan esteitä. Nämä toimintarajoiteet vaikuttavat huomattavasti autistisen henkilön elämään, mutta autismiin liittyy myös useita vahvuuksia. Monille henkilöille autismi on osa identitettiä: autismi ei ole tauti tai sairaus, josta pitäisi "parantua." Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa. Autismi todetaan useimmiten lapsen kehityksen siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi alkaa opetella vuorovaikutustaitoja. Autismi ei useinkaan näy ulospäin, jolloin ympäristö voi tulkita käyttäytymistä väärin. 

 

Kaikilla autistisilla henkilöillä ilmenee vaikeuksia
sosiaalisessa kommunikaatiossa 

vaikeuksia sekä sanallisessa että sanattomassa viestinnässä
sosiaalisessa vuorovaikutuksessa 

vaikeuksia tunnistaa tai ymmärtää 

muiden ihmisten tunnetiloja ja tunteita sekä ilmaista omiaan
sosiaalisessa mielikuvituksessa ymmärtää ja tulkita muiden ihmisten ajatuksia, tunteita ja toimia.  

Aistien erityispiirteet 

 
Autismikirjon henkilö voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, eri haju- ja makuaistimuksille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. Esimerkiksi ympäristön erilaiset taustaäänet, jotka harvoin haittaavat muita ihmisiä, voivat autistisesta henkilöstä kuulostaa varsin kovilta ja häiritseviltä. Ne voivat  aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna.

Erityiset mielenkiinnonkohteet  

Monilla autistisilla henkilöillä on erityisiä mielenkiinnnonkohteita varsin varhaisesta iästä lähtien. Nämä kohteet voivat olla luonteeltaan pysyviä tai vaihdella ajan kuluessa. Mielenkiinnonkohteet voivat liittyä esimerkiksi taiteeseen, musiikkiin, tietokoneisiin, liikennevälineisiin ja moniin muihin. Joskus mielenkiinnonkohteeksi saattaa muodostua jokin hyvin erikoinen ja epätavallinen asia. Erityiset mielenkiinnonkohteet tuotavat iloa ja onnellisuutta autistisen henkilön elämään.

Toistava käyttäytyminen ja rutiinit 

 
Autistinen henkilö haluaa pitää kiinni omista rutiineistaan sekä ennakoida tulevia asioita ja tapahtumia. Säännöt ja sopimukset voivat myös olla tärkeitä. Autistinen henkilö saattaa esimerkiksi haluta, että kouluun tai harrastuksiin mennään aina samalla tavalla; samalla kulkuvälineellä ja samaa reittiä.  Muutokset voivat tuntua ikäviltä, mutta niihin on helpompi asennoitua, mikäli pystyy valmistautumaan ennakolta. 

Tänään vietetään kuulemma myös 
Lukurauhan päivää 

Suomen Kirjasäätiö kutsuu vuosittain suomalaisia rauhoittumaan kirjan pariin helmikuun toisena sunnuntaina, sillä silloin vietetään Lukurauhan päivää.
 

Kirjaan syventyminen on ihana ajatus, mutta usein se jää haaveeksi. Aika karkaa käsistä muutaman minuutin pätkissä tai hurahtaa sosiaalisen median syövereihin.
Joka vuosi helmikuun toisena sunnuntaina julistetaan kaikelle kansalle yleinen ja yhtäläinen Lukurauha. Tarkoitus on rauhoittaa koko päivä kirjojen lukemiselle.
Luetaan tai kuunnellaan kirjaa, yksin tai yhdessä, kotona tai kylässä, kaikessa rauhassa. Luetaan ääneen lapselle tai vanhukselle, kokoonnutaan lukupiiriin tai vetäydytään omaan nojatuoliin. Vai pidetäänkö juhlat teemalla OKM - oma kirja mukaan?

 
LUKURAUHAN LAKI:

1§ Lukurauha koskee kaikenlaisia kirjoja

ja kaikkia lukupaikkoja.

2§ Yhdessä lukeminen on sallittu.

3§ Yksin lukeminen on sallittu.

4§ Toisille lukeminen on sallittu.

5§ Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty.

6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty.

Levittäkäämme lukurauhaa!
 
#lukurauha

Nouseeko verenpaine?

Kansainvälinen verenpainetautipäivä 
on tänään, kuten myöskin 

Maailman tietoyhteiskuntapäivä, 

sekä Maailman pikatiedotuspäivä. 

Tänään on myöskin 
Maailman leivontapäivä 
joten eikun verenpainetta alentamaan 
taikinaterapialla! 





Kansainvälistä esteettömyyspäivää vietetään vuosittain aina toukokuun kolmantena torstaina, tänä vuonna 17.5.2018. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta esteettömyydestä ja tehdä esteettömyyskysymykset näkyviksi ja huomionarvoisiksi. Esteettömyys on tänä päivänä yhä tärkeämpää, kun väestömme ikääntyy vauhdilla. 

Muuttolintuja ja fibromyalgiaa

Tänään on Maailman muuttolintujen päivä, 

vaikka suurin osa muuttolinnuista on varmaan jo 

saapunut viettämään työntäyteistä kesäänsä 

maassamme. 

Me täällä sanomme keväällä, että sieltä 

ne meidän lintumme saapuvat ja ulkomailla 

sanovat syksyllä samoista linnuista ihan samoin, 

joten kummanko maan lintuja ne ovat? 

Ovatko ne Suomen lintuja koska ne 

ovat syntyneet täällä? 

Reumatauteihin luettava Fibromyalgiapäiväkin on tänään. 

Fibro on hankala sairaus. Vielä jonkin aika sitten lääketiede 

piti sitä huuhaana. Vasta nyt osataan ottaa fibroa sairastavat vakavasti ja auttaakin heitä.

Fibro = sidekudos ja myalgia =  kipua lihaksissa. 

Fibromyalgia aiheuttaa kipua lihaksissa ja sidekudoksissa.

Tuki- ja liikuntaelimistön kipujen ohella potilaat kärsivät lepoa antamattomasta yöunesta ja heti heräämisestä alkavasta uupumuksesta.

Maailman Reilun kaupan päivä 

on myös tänään.

Hemofiliapäivä

Hemofilia on perinnöllinen verenvuototauti, jota sairastaa noin 400 suomalaista. Uusia hemofiliatapauksia todetaan noin viisi vuosittain. Hemofiliaa on kaksi tyyppiä, yleisempi hemofilia A ja sitä harvinaisempi hemofilia B.

Hemofilian syyt

Hemofilia johtuu perinnöllisestä hyytymistekijöiden toiminnan tai määrän vajauksesta tai puutoksesta. Hyytymistekijät ovat veressä olevia proteiineja (valkuaisaineita), jotka aktivoituvat verenvuotoa aiheuttavien vammojen yhteydessä. Aktivoitumisen seurauksena veri hyytyy ja verenvuoto lakkaa. Hemofilia A:ssa hyytymistekijää VIII (kahdeksan) ja hemofilia B:ssä hyytymistekijää IX (yhdeksän) on liian vähän tai hyytymistekijä ei toimi normaalisti, minkä vuoksi veri ei hyydy kuten sen pitäisi.

Hemofilian periytyminen

Sekä hyytymistekijä VIII:n että IX:n geenit sijaitsevat X-kromosomissa. Miehellä X-kromosomeja on vain yksi, jolloin geenimuutos (mutaatio) johtaa siihen, että hyytymistekijää ei muodostu juuri lainkaan. Naisilla X-kromosomeja on kaksi, jolloin geenimuutos toisessa ei aiheuta sairautta, sillä toisen X-kromosomin terve geeni tuottaa riittävästi hyytymistekijää. Jos naisen toisessa X-kromosomissa on hemofiliageeni, hän on oireeton taudin kantaja. Jos kantaja saa poikalapsen, on lapsella 50 prosentin mahdollisuus saada hemofiliageenin sisältävä X-kromosomi ja sairastua hemofiliaan. Hemofiliaa sairastavan miehen pojat ovat terveitä ja tyttäret taudin kantajia. (ks. kuva periytymistavasta 

Terveyskirjasto 


Tänään on myös Pälä-päläpäivä, 
Lepakoiden arvostuspäivä, sekä  
Haikupäivä.