Jo 1880-luvulla joulukortit olivat tärkeä osa lomakautta. Asiaa vauhditti tekniikan ja postipalvelujen kehitys, teollistuminen ja siirtyminen pois perhetiloilta, sekä halu pitää yhteyttä perheenjäseniin eri puolilla maata.
Korttien taiteellisuus alkoi kasvaa, kun julkaisijoiden järjestämät kilpailut jakoivat rahapalkintoja innovatiivisista kuvista. Samoin tekniikka kehittyi jatkuvasti ja kortit alkoivat muistuttaa valokuvia. Myös teemavalikoima korteissa laajeni.
Joulukorteista tuli niin suosittuja, että niitä alettiin kerätä ja joka vuosi niitä arvosteltiin sanomalehdissä, samalla tavalla kuin nykyään arvostellaan elokuvia.
1940-luvulla monet järjestöt keräsivät rahaa myymällä kortteja. Niistä tunnetuin on Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto UNICEF, joka kerää rahaa lapsille ympäri maailmaa, jotka tarvitsevat esimerkiksi puhdasta vettä ja rokotteita.
Ensimmäinen UNICEF-kortti ilmestyi 1949, ja sen piirsi seitsemänvuotias tšekkoslovakialainen tyttö, jonka kylä oli saanut UNICEFin apua toisen maailmansodan jälkeen. Vielä nykyäänkin lapset suunnittelevat UNICEF-kortteja osallistumalla kilpailuun, ja ammattitaiteilijat lahjoittavat kuvia UNICEF-kortteihin.
Koko 1900-luvun ajan joulukortit tulivat entistä suositummiksi.
Joulukorttien perinne muuttuu edelleen 2000-luvulla. Uudet painomenetelmät mahdollistavat massatuotannon mukautetun kortin. Pop up-, video- ja äänikortit ovat löytäneet yleisönsä.
Sähköpostin lähettäminen postikorttien sijaan ja nopea korttien luominen tietokoneella ovat molemmat kasvattaneet suosiotaan, ja somen myötä yhä useammat ihmiset jättävät joulu- ja lomakortit kokonaan pois.
#ChristmasCardDay
PS:
Postita joulukorttisi viimeistään 13.12.2022.
Käytä hyväksesi punaista Postin jakamaa kuorta.
.png)
