Ei saa leikkiä raparperin lehdillä

Alle 1-v lapsille 

ei saa antaa raparperia, uusia perunoita,

tai pinaattia. 

Älä anna lasten leikkiä raparperin lehdillä, koska

koko kasvi,

etenkin lehti on hyvin myrkyllinen. 

Kasvi sisältää myrkyllistä oksalaattia, 

joka voi aiheuttaa monenlaisia yleisoireita. 

 Raparperinlehdet 

eivät kelpaa leikkeihin, eikä hatuiksi 

eivätkä missään tapauksessa 

"saunaan pefleteiksi", niin kuin jossain niksissä suositeltiin!! 

Raparperin lehtien päälle ei

saa asetella ruoka-aineita 

tai käyttää niitä lautasina!

Älä myöskään "haudo kipeitä polviasi" näillä myrkyllisillä lehdillä, niin kuin uudessa vinkissä kehotetaan!  

Raparperista, Rheum rhaponticum, voi

käyttää

ruuaksi

ainoastaan

varret, eli lehtiruodit.

Raparperi pitää aina kypsentää ennen syömistä.  

Kasvia ei pidä koskaan syödä raakana, koska lehtiruotikin sisältää oksalaattia. 

Älä siis tee "kesäjuomaksi raparperivettä keittämättä"! 

Pahimmillaan raparperin syöminen raakana 

voi aiheuttaa hypokalsemiaa tai munuaisvaurion.

 Ensiapuna on annettava 

kalsiumpitoista juotavaa 

ja lääkehiiltä, 

jos potilas on nauttinut lehteä 

tai suuren palan vartta.

Oksaalihappo sitoo elimistön kalsiumia lähes 

liukenemattomaksi kalsiumoksalaatiksi, 

josta voi muodostua virtsa- ja munuaistiehyitä 

tukkivia kiviä. 

 Oksaalihappo voi myös pahentaa kihti-, reumapotilaan 

tai niveltulehdusta potevan vaivoja. Myös munuais- ja sappikiviongelmaisten 

on oltava varovaisia. 

Ei siis raparperia  reumaa, nivelrikkoa, 

sappikiviä, munuaistautia tai kihtiä potevalle, eikä koskaan pienille lapsille. 

 Joillakin ihmisillä oksaalihaposta 

voi olla haittaa myös luustolle. 

Raparperi ei sovi myöskään 

suolistosairautta potevalle.

Oksaalihappo on toksiini, 

joka ärsyttää suoliston seinämiä. 

Oksaalihappoa on raparperin ja pinaatin lisäksi myös punajuuressa, (eli sitäkään ei saa nauttia raakana), sekä suolaheinässä ja ketunleivissä.

Vaikka raparperi on halpa, helppo ja kätevä 

ja sitä kasvaa miltei riesaksi asti mökeillä 

ja pihoilla, mieti kenelle olet sitä tarjoamassa. 

 

Ota ensin selvää, voivatko kaikki syödä sitä, 

ennen kuin tarjoilet ruuaksi. 

 

(Sama kuin sienien kanssa, - nekään eivät 

käy ravinnoksi joillekin!) 

 

Raparperi on kotoisin Kiinasta, missä sen juurta  

on käytetty tuhansia vuosia ulostuslääkkeenä, 

koska juuri pistää vatsan sekaisin 

- niin kuin ne sen varretkin tekevät joillekin yhä. 

Terveiden aikuistenkin kannattaa

AINA syödä raparperiannoksensa

maitotuotteiden kanssa.

Mutta: 

Kun otat käyttöön raparperin varsia eli lehtiruoteja, voit käyttää myös myrkylliset lehdet kiehauttamalla niistä myrkkyä puutarhan tuholaisille! 

Tässä pari vinkkiä. Tehoaa mm kirvoihin, muurahaisiin ja etanoihin: 

"RAPARPERIVESI

n. 700 g raparperin lehtiä

5 l vettä

Keitä raparperinlehtiä vedessä 30 minuuttia. Nouki lehdet pois. Täytä suihkupullo ja ruiskuta laimentamattomana kirvaisille koristekasveille. Uusi käsittely tarvittaessa. Raparperivettä ei saa käyttää syötäville kasveille."/ Luomulaakso.fi

Samaa täällä: 

"Tuholaistorjunta:

Raparperivesi muurahaisten ja etanoiden karkoittamiseen: pilko muutama lehti astiaan, kaada kuumaa vettä päälle ja anna hautua muutaman päivän."/ Poikkitieteellinen kokkaus 

🌿

 Raparperin kukka  

Ja jos aiot käyttää raparperia piirakoihin, hilloihin, yms mihin syötävään aiotkaan, niin älä anna sen kukkia! 

Kukkiminen tekee raparperin varret, eli lehtiruodit puumaisiksi ja siten mauttomiksi. 

Leikkaa aina kukkavarsi pois kun näet sen yrittävänkin kasvaa!  

Mutta, jos raparperisi toimii vain puutarhan  viherkasvina, saa se tietysti silloin myös kukkia. Komeahan se kukka on. En tosin laittaisi maljakkoon. 

 

-  Toisin kuin eräässä uskomuksessa väitetään, kukinta ei mitenkään verota seuraavan vuoden lehtiruotien määrää. Aiheuttaa vain puumaisuutta senhetkisen kukintakesän loppusatoon. 

🌿

 Yle

Wikipedia 

Satokausikalenteri 

+

Oma kokemus 

Kuusenkerkät: 

 

Kuusi, edes kerkkinä, ei sovi ravinnoksi henkilöille, 

joilla on astma tai hinkuyskä. 

Nauttiminen voi aiheuttaa allergisia reaktioita.

Havupuiden sisältämät hartsit lisäävät munuaisten toimintaa, 

ja siksi niitä ei kannata myöskään 

käyttää esim kerkkinä, 

jos on raskaana 

tai sairastaa munuaistautia.

"Kuusenkerkkäraparperimehu" 

ei siis sovi  astmaatikoille, reumaattisille, 

kihtiä, munuaistautia, 

sappikiviä, tai nivelrikkoa poteville, 

alle 1-vuotiaille, 

hinkuyskää tai 

suolistosairauksia poteville, 

eikä raskaanaoleville! 

Lähteet: 

Myrkytystietokeskus 

Wikipedia 

Yle

Kasvaako pihallasi vanhoja raparpereja ja harvinaisia sipulikukkia?

Luonnonvarakeskus kerää tietoja vanhoista paikallisista puutarhakasveista. Nyt kiikarissa ovat koristekasvit ja etenkin sipulikukat. Lisäksi kaivataan vanhoja, punamaltoisia raparpereja. Ajankohtaiset kasvikuulutukset julkistetaan Turun Piha & Puutarha -messuilla 10.−12.4.2015 Luonnonvarakeskuksen  osastolla (C55).

Vanhat puutarhakasvit kiinnostavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita monesta syystä.
- Vanhoilla koristekasveilla on kiistaton arvo. Ne ovat usein pitkäikäisiä, kestäviä ja helppohoitoisia. Lisäksi ne ovat  sopeutuneet pohjoiseen ilmastoon ja sopivat suomalaiseen kulttuuriympäristöön, vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta perustelee.
Myös vanhat viljelyssä olevat härkäpavut ja herneet kiinnostavat. Tietoa kaivataan omenan paikallislajikkeista Hannulan  Talvi, Lemun Talvi ja Tammisaari.

Kasvaako pihallasi harvinaisia sipulikukkia? 

Lukessa etsitään tietoa kaikista sipulikukista, jotka ovat kasvaneet 1950-luvulla tai sitä ennen. Tutkijoita kiinnostavat yhtä hyvin laajoina kasvustoina leviävät lajit kuin harvinaiset yksittäiset kasvit.
- Kerro meille helmililjoista, hyasinteista, kevättähdistä, krookuksista, käenrieskoista, laukoista, lumikelloista, narsisseista, pienistä varhaiskevään kurjenmiekoista, pikarililjoista, posliinihyasinteista, rusko- ja sahramililjoista, sinililjoista, tiikerililjoista, tulppaaneista ja varjoliljoista, Juhanoja kehottaa.
Ota yhteyttä myös, jos tiedät jossakin kasvavan harvinaisia sipulikukkia, kuten kellohyasintteja, kevätlumipisaroita (kevätkelloja), koiranhampaita, kuningasliljoja, madonnanliljoja, miekkaliljoja, paratiisililjoja, kesälumipisaroita (suvikelloja) tai tähdikkejä.

Koululaiset metsästävät kadonneita vanhoja raparpereja 

Raparperi on yksi yleisimmistä kotipuutarhojen monivuotisista ja pitkäikäisistä kasveista. Siitä on kuitenkin vähän tietoa. Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty puna- tai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit.
- Kutsumme kaikkia suomalaisia ja erityisesti koululaisia etsimään tietoa vanhoista raparpereista yhdessä opettajan tai vanhempien kanssa, tutkija Merja Hartikainen Lukesta kannustaa.
Raparperi on helppo tunnistaa ja tietoja kerätään raparperin omistajaa haastattelemalla. Kuulutukseen voivat vastata myös kaikki vanhoista raparpereista tietävät henkilöt. Vastauksia toivotaan varsinkin Sisä-Suomesta ja Pohjanmaalta. Vastata voi heinäkuun loppuun asti.
Maskun Tammenahjon koulun opettaja Katja Välimäki on suunnitellut Raparperi kateissa! - koululaiskuulutuksen yhdessä Geenivaraoppi-hankkeen toimijoiden kanssa.
– Raparperi on helppo ja hauska tutkimuskohde pienillekin koululaisille. Aihe sopii hyvin kakkosluokan ympäristötietoon, kun käsitellään marjoja ja kasveja, toteaa opettaja Katja Välimäki.
– Mielenkiintoa lisää se, että löytöpalkkiona on mielenkiintoisimpien raparperien pääsy dna-tutkimukseen!
Maskun koulun neljä oppilasta ja opettaja osallistuvat Turun Piha & Puutarha -messuilla pe 10.4. klo 12.00–12.30 isoäitien raparperien etsimiseen Luken messuosastolla.

Lisätietoja:

Kasvikuulutukset: www.luke.fi/kasvigeenivarat

Ohjeet koululaisten osallistumiseen: peda.net/hankkeet/geenivaraoppi  

Kuvassa raparperin kukka. =)

Ohessa vanha postaus:

Raparperichutney.

Kaikille raparperi ei sovi 

Ei raparperia reumapotilaille, munuaistautia sairastaville, 

kihtipotilaille ja niveltulehdusta poteville! 

Raparperi ei sovi heille, 

koska heidän tulehduksensa voivat pahentua oksaalihapon takia. 

Suolaheinä kuuluu samaan sarjaan. 

Alle 1-vuotiaille ei myöskään saa antaa raparperia, 
pieniä uusia perunoita,

kuten ei esim pinaattiakaan.

Raparperista voi käyttää syöntiin ainoastaan varret. 

Raparperin lehtiä ei saa syödä, sillä ne ovat myrkyllisiä. 

Lehtien päälle ei myöskään kannata asetella suoraan ruoka-aineita 

tai käyttää niitä lautasina. 

Pöytäkoristeena ne kuitenkin 
toimivat vallan mainiosti.

Lähteinä mm Yle,Akuutti