Paista letut hymyillen

Lettuja pitää paistella hellyydellä ja ajan kanssa. Hymyillen. Hyräillen ja hyvällä tuulella.

Niiden paistajalla ei saa olla kiire. Letut eivät saa olla värittömän vaaleita ja raakoja, munakkaan näköisiä, koska silloin niistä saa vain itsensä kipeäksi, jos jauhot eivät ole ehtineet paistaessa kypsyä. Joissain kuvissa olen nähnyt laittoman vaaleita ja raakoja lettuja! Oikein vatsaa kivistää jo ajatella miten niistä tulee kipeäksi. Oli todella vaikeaa löytää kuvapalvelun kuvistakaan kunnolla paistettuja lettuja! Suurin osa oli vaillinaisesti paistettu... 

Letut eivät saa olla myöskään liian paksuja.   

Äiti paistoi letut aina herkullisen 
 pitsireunaisiksi... 

 

 

Jotkut kutsuvat näitä räiskäleiksi, jotkut crepeiksi, lätyiksi, plätyiksi mansikanmollukkahillon kanssa,  jotkut joksikin muuksi. Lohtuherkuilla on monta nimeä. Meillä näitä ihanuuksia kutsutaan aina letuiksi. Se on sellainen lempeä hellittelynimi. 

Tänään on siis 

Lettupäivä, 

Lättypäivä, 

Plättypäivä, 

Räiskälepäivä, 

tai vaikkapa 

Ohukaispäivä 

Crepe Day

Dia De La Crepa 

#CrepeDay

 

 

Tänään on myös muun muassa 

Kaksosten päivä 

 ♡♡

Mikä ihana syy paistella 

vaikkapa lettukakku 

makoisilla täytteillä! 

 

 ♡♡

 Maailmalla vietetään tähän aikaan vuodesta myös 

 Kynttilänpäivää, #CandlemasDay ja siitä olen kirjoittanut esim tuolla. 

Suomessa päivä on  vasta ylihuomenna, 4.2.2024 

"Kynttilänpäivän perinteinen paikka on ollut 2. helmikuuta, 40 päivää joulun jälkeen. Nykyään päivä on Suomessa liukuva ja sitä vietetään 2.2.–8.2. välille sijoittuvana sunnuntaina.

Kynttilänpäivän taustalla on keskiaikainen tapa vihkiä helmikuun toisena päivänä kaikki vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Tapa on katolilaisilla yhä osittain käytössä, vaikka virallisesti siitä luovuttiin liturgiauudistuksen yhteydessä vuonna 1969." /Päivyri.fi 

 ♡

 

 

 

 

Hyvää kansallispäivää maamme alkuperäiskansalle!

 

 

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa 

Suomessa on noin 10 000 saamelaista. 

Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia. Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia on yhteensä 75 000-100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.

Saamen kieli on peräisin varhaiskantasuomen eriytymiskehityksestä. 

*Suomen ja saamen kielieron on arveltu alkaneen muodostua noin vuonna 2800 eaa joidenkin ryhmien lähdettyä liikkumaan uralilaisten kielten alkukodista, Volgan keski- ja yläjuoksun alueelta, luoteeseen kohti Fennoskandiaa. 

Suomessa puhutaan nykyisin kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia. 

 

 

  Tänään on Saamelaisten kansallispäivä 

Saamelaisten kansallispäivä
ei ole virallinen liputuspäivä,
mutta liputusta suositellaan
kaikissa Pohjoismaissa.

^{Hyvää kansallispäivää} 

^{maamme alkuperäiskansalle!} 

 

 

 

^{Saamelaiset Info}  

^Wikipedia  

 

* Jostain lähteestä olen oppinut, että 

suomen kielikin olisi jo yli 6000 vuotta vanhaa...

 ********

 

 

 

 

 

 

 Tänään Suomessa vietetään myös 

Kynttilänpäivää, jota muualla maailmassa 

vietettiin jo 2.2.2022 

 

 

 

 

 

 

Kynttilänpäivä on myös lettupäivä!

 

 

 

300 - luvun puolivälistä alkaen on tähän aikaan vuodesta 

 vihitty kirkoissa käyttöön kaikki vuoden aikana 

tarvittavat kirkkokynttilät. Päivää, jona näin tehtiin, 

alettiinkin nimittää Kynttilänpäiväksi.

Tämä tapa on yhä käytössä 

katolisissa kirkoissa. 

 

 

Kynttilänpäivä 

 Candlemas Day  

   #Candlemasday    

 

  

 

Suomalaisessa kansanperinteessäkin  

oli tapana sytyttää kynttilöitä tänä päivänä,

kuvastamaan maailmaan tullutta valoa. 

"Kynttilän päivän ilma kertoo kevään etenemisen:
Ensimmäisestä suojasta kynttilän päivän jälkeen on yhdeksän viikkoa,
kun on sulat vedet, kymmenen viikkoa kyntöön tai
kaksitoista viikkoa ohran kylvöön.
Kynttilän päivän jälkeen talvi alkaa kääntyä kevään puolelle
ja 4. päivästä helmikuuta alkaen vietämmekin harjapäiviä,
jolloin harjaamme talven pois mielestä ja sielusta."
/Kynttilän päivä Heikki Tarma

Pohjois-Savossa kynttilänpäivää
on kutsuttu jo ensimmäiseksi kevätpäiväksi

Kynttilänpäivän aikaa on toisaalta pidetty otollisena
myös lumituiskuille, kynttilän pyryille.


- Ja jos kynttilänpäivänä kujat ovat täynnä lunta, niin laarit
ovat syksyllä täynnä viljaa. Ja nythän sitä lunta on
toden teolla saatu, eli taitaa olla hyvä viljavuosi
tiedossa, jos perinnehistoriaa on uskominen.



Kynttilänpäivän ateria


Suomessa syötiin kynttilänpäivänä lihakeittoa,
jonka höystönä olivat sikojen, lehmien tai
lampaiden sorkat eli kyntöset.

Ilman sorkkia lihakeitto kuulostaisi kyllä ihan loistavalta,
lämmittävältä, helmikuun alkupuolen lounaalta. =D
Päivän perinneruokiin on kuulunut myös ohrapuuro.

Ohrapuuroa on ollut pöydissä perinteisesti
myös virolaisilla ja liiviläisillä.

 

 

 Lähteinä: 

Taivaannaula 

Wikipedia 

 Heikki Tarma 

 

 

Muualla maailmassa Kynttilänpäivä
on juuri tänään, 2.2.2022,
mutta Suomessa se on 6.2.2022,
eli ensi sunnuntaina.

 

 

Tänään voimme syödä
herkkuja koska on Ohukaispäivä,

Lettupäivä

Crepe Day 

Dia De La Crepa, 
#CrepeDay

Ohessa olisi islantilaisten rahkalettujen ohje, Kodin kuvalehti 26.1.2022. 

  Ihmetellen luin jostain, miten jotakuta inhottaa "Lettu"-nimitys? 

Se on kuitenkin näille kotimaisille versioille 

ihan aito, vanha kunnon suomalainen nimitys.
Lätty, plätty, kreppi, ohukainen tai räiskäle 

ovat jollain alueella
suosittuja mutta yhtä kaikki,   

ne ovat lempinimiä
tälle rakkaalle ruokalajille 

ja lettu on erityisen lempeä nimitys.  

 

Sen oppii lapsikin helposti. 

 

 

 

*******

 

💗💙

 

Tänään vietetään lisäksi 

muun muassa 

Kaksosten päivää. 

 

 Kivaa juhlapäivää teille,

kaikille kaksosperheille. 

 

-Ainakin tutuille! 

 

 

*******

 

 Tänään on myös mm Murmelipäivä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koko helmikuu on myös mm 

Lintujenruokintakuukausi

Onhan nyt kylmin aika vuodesta!

 

 

*******

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kevätpäivä

Tänään  Kynttelinä eli Kynttilänpäivä on sydäntalven viimeinen merkkipäivä, jonka jälkeen alettiin odottaa kevättä.

Pohjois-Savossa tätä päivää on tosiaan kutsuttu jopa ensimmäiseksi kevätpäiväksi. 

Suomessa keitettiin kynttilänpäivänä lihakeittoa, jonka höystönä olivat sikojen, lehmien tai lampaiden sorkat eli kyntöset. (Iyh!)
 
Päivän tapoihin on kuulunut myös ohrapuuron keittäminen, sama tapa tunnetaan myös virolaisilla ja liiviläisillä.

Kynttilänpäivän aikaa on pidetty otollisena lumituiskuille. Puhutaan kynttilän pyryistä. Jos kynttilänpäivänä kujat ovat täynnä lunta, niin laarit ovat silloin viljaa täynnä syksyllä. 

Kynttilän keleistä on ennustettu muiden sydäntalven päivien tapaan myös tulevan kesän säitä. »Jos ei ole kylmä kynttelinä eikä pakkanen pauku Paavona, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää».

Päivän merkeistä on myös ennustettu kevään edistymistä. Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on sanottu olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön.

Kevään edistymistä seurattiin myös varisten käytöksestä. Sanottiin, että kun varis huutaa ensi kerran kynttilänpäivän jälkeen, niin kuukauden päästä huutaa vasikka laitumella.

Vaikka kevättä jo odoteltiin, ihmisten ruuasta sai olla kynttilänä käytettynä vasta kolmasosa ja eläinten ruuasta puolet. 

Päivän aikoihin voitiin myös tarkistaa, miten talven työt olivat edistyneet. Olivatko miehet koonneet halkopinoja ja hakeneet puita metsästä, oliko verkot valmistettu ja pellavat perattu.

Kynttilänpäivänä kyseltiin:

Onko tehty talvitöitä,
onko pitkiä pinoja,
onko paljon aidaksia,
ruoditko jo rohtimesi,
peroitko jo pellavasi,
joko villasi virutit?
 Anssi Alhonen./Taivaannaula

Monet eri kulttuurit ovat löytäneet tapoja juhlia tätä siirtymistä kylmästä ja pimeästä onnellisempaan ja tuottavampaan aikaan.

Muinaiset Keltit juhlivat tänään Jumalatar Brigidiä, joka on puhtauden ja hedelmällisyyden jumalatar.

 Kristinusko on muuttanut kynttilänpäivää, mutta jotain pakanallisuudesta periytynyttä siihen on jäänyt, ainakin lisääntyvän valon juhliminen. 

Joissain maissa kaikki talon kynttilät siunataan kirkossa, Meksikossa vietetään viikon ajan uskonnollista festivaalia.

Voit syödä tänään lettuja tai tamaleja kuten on tapana monissa maissa eri puolilla maailmaa.

#Candlemasday

Kynttilänpäivä 

 

Tänään,02.02.-2020, vietetään myös  Kaksosten päivää.  Teemapäivä perustettiin 

10 vuotta sitten.

Kaksosten päivänä halutaan nostaa esiin ajankohtaisia teemoja monikkoperheiden elämään ja monikkouteen liittyen. Vaikka päivän nimi on Kaksosten päivä, on se samalla kaikkien monikkoperheiden oma juhlapäivä! 

Vuonna 2020 Kaksosten päivää juhlitaan teemalla Kohtaa kaksonen yksilönä. Tällä halutaan muistuttaa siitä, että kukin kaksosista tai kolmosista on ainutlaatuinen yksilö, vaikka muistuttaisi ulkonäöltään kaksos-, kolmos- tai nelossisarustaan. 

Valtakunnallinen Kaksosten päivä 

fb-issa.

Tänään on myös  

Metsämurmelipäivä.