Halaa tänään kissaasi

Mökillämme vierailee jonkun naapurin, 

(emme tiedä kenen) puolivilli kissa. 

Olemme antaneet sille ruokaa... 

Silti se yrittää metsästää pihan lintuja... =(

 

Sen mielipuuhaa on vaania minua ja sitten hyökkäillä.

Hanille se ei uskalla tehdä moisia. 

On se välillä suloisen söpö, mutta sitten... 

sillä niksahtaa jokin...

Viimeksi perjantaina se yllättäin 

vähän raateli vasemmasta ranteesta minua...  

Sillä on ihan jumalattoman suuret ja pitkät kynnet! 

- Ja koska se elää villinä ja vapaana niin myös likaiset... 😔 

Se on purrut minua kämmenestä, 

raapinut katolta kimppuuni hypätessään olkapäästä, 

(kyllä vaan. Se kiipeilee mm katollemme...)

purrut sormeani, raadellut jalkaani jne... 

 

Meiltä loppuu pian käsidesi. 

Ja laastarit... 

Kissan märkäruoka jo loppui... 

 

Tätä kissaa en todellakaan edes yritä halata, mutta

Halaa 

kissaasi päivä 

on kuitenkin tänään. 

#HugYourCatDay 

 PS 20.7.2023

 

 Valkoinen kissa tappoi pihallamme kesäkuussa västäräkin ja 

Hani ajoi terassiharja kädessään kissan pois pihasta. 

Kun kissa saapui seuraavan kerran meille, 

lakaisin samalla harjalla terassimattoa, jolloin kissa 

alkoi heti kävellä poispäin, kääntyi vielä katsomaan 

taakseen ja mutisi kovasti jotakin kissojen kielellä. 

 

Kissaa ei ole sen jälkeen näkynyt... 

Varmaan se luuli että minäkin jahtaisin sitä 

sillä harjalla? 

Kai se mutisi mennessään, että 

"No mennään, mennään! 

Mutta en sitten metsästä niitä 

teidän hiiriä enkä myyriäkään!" 

- Niistä se nimittäin oli myös pitänyt huolta. 

Tai siis niiden torjunnasta... 

 

 

 

 

Tyhjästä pihasta (taas) puutarhaa

 

Tässä kohdin oli ennen metsää. 

Ehkä tästä joskus syntyy piha? 

- Tai jopa puutarha?


Koska täällä saarella on valtavasti peuroja, jotka syövät
kaiken mahdollisen ja jäniksiä ja villisikoja (on nähty, kun emo
ja poikaset ylittivät tien) ja kettuja, jotka syövät mm mansikoita,
niin tarvitsemme aidan ns puutarhamme ympärille, 

ja aita tarvitsi tietenkin oman💚portin.



Puutarhan (sen tulevan) portti on nyt tässä.
Se syntyi päivässä,
kun Hani sunnuntaiaamuna pohti millainen se olisi,
ja illalla portti oli valmis.
Se kaipaa nyt clematiksia kiipeilemään seinämilleen.
Olemme niitä
etsiskelleetkin mutta vielä ei olla löydetty.

Jossain vaiheessa viikonloppuna oli niin kova tuuli että
kaikki istutettavat piti kantaa kasvihuoneeseen turvaan.

Kasvihuone ei tänä vuonna tuota paljoakaan syötävää,
tomaattia ja salaattia lukuunottamatta.

Koska tämä kevät on ollut surullista aikaa, laitoin
pääasiassa kukkia kasvamaan. 

Tulevat mökin kukka-amppelitkin kasvavat siellä omasta takaa.
Mm viimevuotisen vaulojen siemenistä kasvatetut uudet vaulat,
joissa mukana keijunmekkoa, sekä siemenistä kasvatetut orvokit. 

Kotona talvipesällä niin ikään esikasvatetut daaliat odottelevat kukkapenkkeihin pääsyään.
Niitä ei kannata ihan vielä tuoda ulkoilmaan.

Hoidossani oleva orkidea 

majailee myös kasvihuoneessa. 

 

🌸🌸🌸🌸🌸 

 

Lauantaina istutimme lisää puita pihaan.
Myös magnolian ja aprikoosin, joilla Hani
ilahdutti minua työmatkalta palatessaan. 

Persikkaa Hani oli etsinyt, mutta ne olivat
loppuneet taimistoilta jo keväällä.
- Sellaisesta hän haaveili jo vuosi sitten. 

Ensi keväänä pitää olla ajoissa paikalla...


Hani ottaa ihan tosissaan tämän
Tyhjästä pihasta puutarhaksi -projektin! 

 

💚

💚

Meille tämä paikka on toinen koti.
Se rakkaampi. 

#kakkoskoti 

#kesäkoti 

Onneksi Hani voi hoitaa toimensa täältä etänä.
Mitä nyt välillä hänen pitää näyttäytyä toimistollaan.
Niin kuin nyt viime viikollakin.

Enkä muistanut silloinkaan löhöillä. 

Paitsi ihan vähän huilasin, kun
nurmikonleikkuun jäljiltä niveliini 
sattui kovasti...

Nämä kirjat mm ostin jo talvella,

 ihan mökkiä ajatellen. 

Sadetta olen kovasti odotellut, mutta maan
aurinkoisimmalla saarella ei niin vaan sada.

 

Jos sataisi, 

lukisin kirjaa. 

Nyt en malta... 

 

Pitää mennä pihalle nyt, 

kun talvella ulkonaolo on 

aina hankalampaa... 

 

Pitää säilöä sisimpäänsä luontoa 

ja hengitellä kaikessa rauhassa... 

 

 

 

Harvinaista herkkua

 

 

Toiset naiset haaveilevat

reissuista & hotelleista,

mutta minä haaveilin

OMASTA riippumatosta 

NIIN monta vuotta

ja vihdoin viime vuonna 

sellaisen sain! 

💗

Hani teki puusta sille telineen, 

koska lähellä mökkiä ei pihalla ole suuria puita. 

Kuva on napattu mökin terassilta. 

Kuvassa myös vuosi sitten rakennettu 

pihamökki ja tämän kesän muhkeaa terassikukkaa, 

purppuravaulaa. 

Voit bongata myös aikoinaan Punaiseen 

pikkutaloon tehdyn jämerän olohuoneen pöydän, 

joka nyt on entisten aikojen muistona mökkipihalla apupöytänä, 

milloin maalatessa, milloin sahatessa jne...

💗

 

 

Tässä lojuilen riippumatossani  vihdoin mökin
pihamaalla helteisenä kesäkuun päivänä,  
kun ei pystynyt tekemään mitään
muuta, koska kuumuus... 

Olla tekemättä mitään keskellä päivää 

on aikas harvinaista herkkua mökillä, jossa on vaikka mitä tekemistä... 

Tai teinhän minä; luin pokkaria!

Onneksi päivänvarjo suojasi
minua auringolta!!!

Minä en kuulu heihin, jotka 

löhöilevät auringossa! 

Muutama vuosi sitten hankitun mökin 

pihalla on vielä paljon puuhaa, 

ennen kuin täällä voi oleskella enemmän

tekemättä mitään. 

Tänään on muuten Riippumattopäivä!
#HammockDay  

💗 

Riippumatosta tuolla sivulla enemmän. 

#savetheplanet

#relaxtime

#cottagelife

#hammock

#hammocklife

#mökillä

#riippukeinu

#riippumatto

#tropilex

#relaxing

#kesälukemista

#pokkari

#helle 

 

Vuokot ovat heränneet

 

 

 

Kaupungin puistossa 

luonto heräämässä 

Kaikki linnut äänessä 

Sinivuokot kukassa

Kuusten varjossa 

jotain koskematonta 

Pehmeää vihreää sammalta

-Una Reinman 

 

Nämä eivät kylläkään löytyneet kaupungin 

puistosta vaan ihan luonnosta. 

Mökkisaarella näkyi jo pääsiäisenä 

kaikenvärisiä vuokkoja. 

 

Edit: Ensimmäisen punkinkin olen saanut 

käsivarteeni 17.4. kun karsimme mökkipihan 

talven myrskyjen kaatamia puita ja 

roudasimme oksia nuotioon. 

 

Huomasin ötökän vasta 19.4. kun olimme 

jo palanneet kotiin... 

Aikaisin ne punkitkin siis heräävät.

 

Viime vuoden punkkisaldo oli 21 

iholta irrotettua punkkia. 

- Ja syksyllä borrelioosi, 

joka onneksi tokeni kovalla antibioottikuurilla.