Kesän kellokukat muistoissa

Kellokukat ovat kaikki jo kukkineet 

ja kukkavanat leikattu jotta sain niiden siemenet 

paperipusseihin talteen, kylvettäväksi jonnekin 

ensi kesänä. 

Itse asiassa perennojen siemeniä voi kylvää jo 

nyt ja merkitä paikka jotta muistat ensi keväänä 

mitä ne pienet alut ovat. 

Voit kylvää siemenet esimerkiksi lavoihin 

joihin laitat nimilaput kuka on kukin.

 

Talvi antaa siemenille kylmäkäsittelyn 

ja taimet lähtevät kasvuun kevään 

mittaan. 

Tänään on Kansainvälinen ystävyyden päivä, 

niille kaikille muille ystävyyssuhteille, joille 

maiden rajatkaan eivät tee hallaa.

On myös Kansallispukupäivä, eli jos sinulla 

on sellainen, voisit tänään pitää ylläsi moista. 

Jos on hellepäivä niin asu voi olla kuuma...

Mutta jos on liian kuuma, voit viettää 

myös rennosti Alusvaatepäivää.

Työskentele niska limassa -päivä on myös nyt juuri, 

mutta kamala, sehän ei ole ollenkaan terveellistä! 

Pidä aina taukoja työskennellessäsi ja muista juoda! 

- Vettä, nimittäin! 

Kellot käy rakas

Nämä kellokukat kukkivat 

heinäkuussa. 

Kyseessä on
Isoukonkello, Campanula latifolia. 

Kellot ovat ihanan suuria ja 

näyttäviä!

 

Ne kukkivat monta viikkoa yhteen putkeen. 
Tämä kellokukka ei leviä itsekseen, mutta 
silti leikkaan niiden kukkaravat pois 
kun ne ovat kukkineet. 

Valkoiset kukat hohtavat 

hauskasti kesäyössä 

ja päivällä ne ilahduttavat 

värikkäiden kukkien rinnalla. 

Nämä kellot ovat kasvaneet 

pihassamme kaksi vuotta.

Sieviä, ainakin minun mielestäni. 


PS: Muistathan elokuun tähdenlennot? 

Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä. Tänä vuonna Kuu haittaa loisteellaan himmeimpien tähdenlentojen näkymistä. Parasta tähdenlentojen havaintoaikaa on viikonloppuyö 12.–13.8.

Perseidien meteoriparven aktiivisin vaihe sattuu mukavasti viikonlopulle, lauantain ja sunnuntain väliselle yölle 12.–13.8. Vähenevän Kuun kirkkaus estää himmeämpien tähdenlentojen näkymisen. Osa parven meteoreista on kuitenkin melko kirkkaita. Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta.
Tähdenlennot näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön, mutta tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta. Katse kannattaa suunnata taivaalle koillisen ja idän välille.
Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia ilman Kuun vaikutustakin, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella. Tähdenlentoja näkyy eniten aamuyöllä, mutta niitä voi nähdä heti pimeän laskettua, mikäli taivas on selkeä. Parveen kuuluvia tähdenlentoja on alkanut näkyä jo heinäkuun puolivälistä lähtien, ja niitä näkyy harvakseltaan vielä muutama viikko aktiivisimman vaiheen jälkeenkin.
Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Sateinen puutarha

Viime viikonloppuna Maman puutarhasta 

ei meinanut saada kuvia jatkuvan sateen vuoksi. 

Sateen tauottua tartuin tilaisuuteen 
ja sain hetkeni kameran takana.

Tuloksena nämä pisaraiset kukat ja 

köynnökset ihanassa tunnelmallisessa 

Maman puutarhassa. 

Sadepisarat saavat kuviin 

uusia ulottuvuuksia. 

Ei voi sanoa että sadekuvat olisivat 

mitenkään surullisia. 

Ne ovat vain erilaisia. 

Tunteellisia...

Maman puutarha on 

hyvin runsaan monipuolinen. 

Lajien kirjo on mahtava. 

Hänen puutarhassaan on enemmän 

perennoja kuin läheisellä 

kuuluisalla puutarhalla. 

=)

Silti kamerani etsii näitä 

tuntemiani ja rakkaita yksilöitä. 

Vähän sama kuin jos olisi 

suuri ihmisjoukko täynnä 

mielenkiintoisia kasvoja 

mutta siellä pilkahtaisi muutama 

rakas sukulainen tai tuttava, 

jolloin et enää näe niitä muita 

vaan silmäsi etsivät niitä 

omia rakkaita... 

Elokuussa pihoilla ja muutenkin 

luonnossa voi aistia syksyn 

läheisyyden. 

Luonnon rytmi hidastuu 

ja on aika vaipua hieman 

uneliaaseen olotilaan. 

Maman liljat eivät vaihda 

värejään, toisin kuin minun 

pihallani.

 

Äitini rakastaa mm samettikukkia. 

Romanttinen orvokki-istutus!

Maman jaloritarinkannukset ovat 

kasvaneet miltei kolmimetrisiksi! 

Niiden kukkivan rungon osiokin 

on 50 - 60 cm pitkä! 

Ritarinkannukset kasvavat 

omenapuiden oksien lomassa 

hieman sateelta suojassa. 

Aivan mahtavia! 

Miltei kolmimetrisestä kasvista on puolet 

lyhemmän kuvaajan vähän vaikeaa saada 

kunnollista kuvaa. =) 

Suklaakirsikka.

Viimeisiä lumoavan tuoksuisia ruusuja 

on yhä kukassa.

Äitini humalasalot 

Humulus lupulus, ovat portin 

muotoisia ja kolme ja puoli metriä 

korkeita, ja humalat olisivat kevyesti 

jatkaneet matkaansa vielä lisää... 

Nämä humalaköynnökset kasvavat 

Maman kesäkeittiön seinustalla. 

Humalan emikasvin käpymäisiä 

hedelmiä eli pähkylöitä. 

"Suomessa on edelleen voimassa vuoden 1734 lakiin kuulunut rakennuskaari, jonka seitsemännen luvun mukaan ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto” ja siinä tulee olla vähintään 200 humalasalkoa. Määräyksen laiminlyönnistä on saman lain mukaan annettava sakkorangaistus. Käytännössä kyseessä on kuollut kirjain, jonka noudattamista ei enää edellytetä eikä valvota. =D

Vaikka humalankasvatuksella ei enää ole Suomessa kaupallista merkitystä, se on edelleen yleinen koristekasvi. Puutarhoissa kasvatetaan sekä emi- että hedekasveja. Lääkekasvina humalaa käytetään sen rauhoittavan ja vatsan toimintaa lisäävän vaikutuksen takia.

Oluessa humalaa käytetään antamaan oluen makuun karvautta ja hedelmäisiä aromeja, kirkastukseksi sekä estämään pilaantumista. Karvaan maun olueen antaa hedelmöittymättömien emikasvien "käpyjen" tähkäsuomujen erittämä lupuliini. Eri humalalajikkeet antavat erityyppisiä makuvivahteita." -Wikipedia-

Viimeisiä kellokukkia

Violetteja kelloja soittelemassa 

sointujaan kesän tuulessa.

Kaikessa alkaa olla 

loppukesän tunnelmia.

Vaaleanpunakirjavat sormustinkukat 

tekevät vielä vasta nuppuja.

Valkoiset sellaiset lopettavat jo 

kukintansa pian tältä vuodelta.

Kukkapenkistä saa leikata 

jo paljon kuihtuneita 

kukkavanoja...