Pähkinöitä ja muutoksia

Tänään on Tee muutos -päivä. 

 

Mikä ja millainen muutos, 

sen päätät sinä itse.

 #MakeaDifferenceDay 

 

 

 

Tänään on myös 

Pähkinäpäivä 

#NutDay 

Rakastan pähkinöitä vaikka 

ne ovatkin nykyään kamalan kalliita... 

 

 

 

 

 

 

 

Tuhansien vuosien takaisia tarinoita

Vanhimmat sadut ovat yli 4 000 vuoden ikäisiä.
Suurin osa saduista perustuu ikivanhaan, kansainväliseen perinteeseen. 

Sadut ovat melko lyhyitä, juoneltaan selkeitä mielikuvituksellisia tarinoita, jotka kuvaavat ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia. Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. 

Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, 
päähenkilössä tapahtuva muutos 
ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. 

Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, 
noitia, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 

Sadun ja myyttisen kertomuksen eli tarun erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. 
 

Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella.

Kansansadut perustuvat suulliseen kansanperinteeseen. Kansansadut ovat tyyliltään melko yksinkertaisia, ja ne sisältävät runsaasti toistoa. Tarinat ovat usein kaavamaisia ja opettavaisia. Samat satuaiheet esiintyvät paikallisina muunnoksina eri maissa.

Kansansatujen systemaattinen kerääminen ja tutkimus saivat alkunsa 1800-luvulla, kun saksalaiset Jacob ja Wilhelm Grimm julkaisivat kansansatujen kokoelmansa. 

Saduissa voidaan erotella useita lajityyppejä. Näitä ovat muun muassa eläinsadut, ihmesadut ja pilasadut. 

Taidesadut poikkeavat kansansaduista monin tavoin, vaikka taidesatujen pohja onkin usein kansanperinteessä. Taidesadut ovat tunnettujen kirjailijoiden kirjoittamia, ja ne ovat usein taiteellisesti kunnianhimoisia teoksia. 

Satuja ovat kertoneet myös kaikenikäiset lapset. Sadutusmenetelmän avulla saadaan talteen lasten (ja myös aikuisten) vapaata tarinan kerrontaa. Näitä satuja on Suomessa koottu jo vuodesta 1995. Lasten kertomissa saduissa mielikuvitus lentää usein vilkkaammin ja monisäikeisemmin kuin perinteisissä aikuisten saduissa. Lasten omat sadut ovat avanneet uusia näkökulmia lasten kerrontakulttuuriin. Nuorimmat sadunkertojat ovat olleet yhden vuoden ikäisiä. Nämä sadut vaihtelevat sisällöltään, muodoltaan ja kerrontatavaltaan aikuisten kertomista saduista. 

Kerro satu -päivä on juurikin nyt, tänään. 

Mikä on sinun lempisatusi kautta aikojen? 

Kerrottiinko/luettiinko se sinulle 

lapsena vai luitko tarinan itse? 

Netistäkin löytää nopeasti 

satuja ja tarinoita: 
 

Iltasatu-palvelu: Lue satuja lapselle ilmaiseksi 

milloin ja missä vain

Satupalvelu: Päivi Honkakosken opettavaisia satuja

Iltasatu: Lyhyt satu lapselle 

****************

Tänään on myös Pistaasipähkinäpäivä, 

jos sellaisista satut pitämään.

Pähkinävoita ja naurua

Ja tänään olisi sitten kunnon 

Röhönaurupäivä 

jotta eikun vatsat hytkymään! 

- Jos naurattaa... 

Tänään on myös Maapähkinävoin päivä. 

Itse syön mieluummin pähkinät pähkinöinä

ja kyllä, joskus voita leivän päällä,

mutta makunsa kullakin. =)

Suklainen synttärikakku

Kuun puolivälin paikkeilla leivoin 

syntymäpäiväkakun yhdelle Muruselle 

ja kah, sinä viikonloppuna Murusia 

saapuikin enemmänkin maistelemaan 

iloksemme gluteenitonta 

pähkinä-suklaa-mariannecrush-kakkua. 

Joku taisi syödä kynttilätkin. =D

Välillä poikkesimme läheisellä frisbeegolfradalla 

heittelemässä kiekkoja, minä hävisin - tietty - osittain 

siitäkin syystä etten koskaan muista laskea kuinka 

monta heittoa olen heitellyt, 

juteltuamme kaikkea mahdollista siinä 

heittojen välissä. 

Siksi sanoin vaan kirjurille jonkun luvun 

joka oli enemmän kuin muilla. =D 

Takaisin punaiseen pikkutaloon saavuttuamme 

keitimme jälleen kahvia ja söimme 

kakkua ja kaikkee. 

Suklaakakkunen 

4 kananmunaa

1 ½ dl    sokeria

1 dl   perunajauhoja

1/2 dl    glut. jauhoja

1/2 dl    tummaa kaakaojauhetta

1 1/2 tl     leivinjauhetta 

    Täyte:

Omenahilloa

Pussi Marianne crush-rakeita

4 dl   kuohukermaa

hieman vaniljasokeria

    Kostutus:

sitruunasoodaa 

    Kuorrutus:

200 g    suklaata
1 dl    kuohukerma

Pinnalle:  suklaalastuja
(itse palastelin päälle
pähkinäsuklaalevyn)

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahtoon kevyesti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun, tasapohjaiseen, esimerkiksi irtopohjavuokaan (halkaisija 24 cm). Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 25 minuuttia. Kumoa kakku ja anna sen jäähtyä.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää suklaarakeet 

kermavaahdon joukkoon varovasti. 

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja 

kolmeen osaan ja kostuta osat sitruunasoodalla.

 Nosta pohjalevy tarjoululautaselle 

ja levitä puolet täytteestä sille, 

tee sama keskiosalle, 

laita ylin kerros paikoilleen 
peitä, 

ja  anna kakun olla 

jääkaapissa mielellään yön yli.

Kuorrutusta varten sulata suklaa vesihauteessa ja lisää kerma.  

Levitä suklaa-kermaseos kakun päälle. 

Leikkaa suklaasta lastuja ja ripottele suklaalastut kakun pinnalle. 

PS: Huomenna 28.10. 

onkin Kansallinen suklaapäivä!