...
Värit luovat muodoille hehkua...
...
30.1.2011
Värillistä
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
27.1.2011
Erilainen
...
Unohdin tehdä evästä
Aiheena tänä torstaina haasteblogeissa oli erilainen... =)
Pikkukoti-blogissa enemmän tästä päivästä...
...
Seisoen lumisilla rappusilla
katson sinistä taivasta
On kuusitoista astetta pakkasta
Tee mukissa
höyryämässä
ei lämmitä palelevia sormia
Unohdin tehdä evästä
Pikkukoti-blogissa enemmän tästä päivästä...
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
26.1.2011
Voi että oli kaunis päivä!
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
25.1.2011
Ovi
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
24.1.2011
Viimeisiä joulukukkia
...
♥
♥
♥
♥
27.1.2011 kaikki nuput aukesivat. ♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
22.1.2011
Sano Rakas Rakkaillesi
...
♥
♥
Koskaan ihmiselämässä
ei saisi pitää
mitään
itsestäänselvyytenä
Hän ei ole
aina tässä...
-Una Reinman-
♥
♥
.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Ehdinkö vielä?
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
20.1.2011
Jään alla
...
Jossain
huuruisten puiden alla
Jäätyneen maailman sylissä
Valkoisen hangen piilossa
nukkuu maamyyrä
perheensä kanssa kerällä
Viikset värähdellen
Katsellen kesäisiä
unikuvia
-Una Reinman-
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Rrrakastan puita
...
Tässä muutamia talven ihmemaan
ihania puita...
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
19.1.2011
Lumisista puista huolimatta
...
Tänään tuntuu keväälle... =)
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
18.1.2011
Lupauksia
...
Uusi vuosi on alkanut
Mitään en ole taaskaan
luvannut
luvannut
En ääneen
En hiljaa mielessäni
Katson päivän kerrallaan
Parhaani kai teen
-Una Reinman-
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
16.1.2011
Kun katson ulos ikkunasta
...
...
♥
♥
Tällaisia puita ikkunoistamme näen...
Ulos on liian kylmä mennä.
Ihan totta!
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
14.1.2011
Kaksi viikkoa
...
♥
♥
Uskomatonta, että tätä uutta vuotta on kulunut vasta kaksi viikkoa. Tai siis melkein kaksi viikkoa. Jotenkin tuntuu, että olemme asuneet jo paaaljon kauemmin tässä uudessa asuinpaikassamme. Luultavasti moni uuden asuinpaikan tuttu asia jo lapsuudesta tekee tässä uudessa kodissa sellaisen fiiliksen, kuin olisi palannut jotenkin takaisin oikeampaan elämään. Maaseutu on nyt lähempänä ja totutut entiset liikkumispaikat.
Ei siinä entisessä, reilun vuoden asuinpaikkana olleessa kaupungissakaan mitään vikaa ollut. Siitä kaupungista muutamia yksinäisten vaellusteni kuvia tässä ohessa...
Juuri kun lakkasin siellä eksyilemästä ja opin missä sijaitsevat mukavimman kirpputorit ja edullisimmat kaupat, tuli muutto muualle. Nyt voin sitten eksyillä täällä uudessa asuinkaupungissa. =)
Olemme laitelleet muuttolaatikoiden tavarat vihdoin suurinpiirtein paikoilleen tai ainakin sinne päin, siivoilleet nurkkia, kolanneet ahkerasti satavaa valkoista taivaan tuotosta pihasta, pintarempanneet pikkuisen ja suunnitelleet tulevan kesän isompaa remonttia ja nämä päivät ovat hujahtaneet aamuista iltoihin todella uskomattoman nopeasti.
Yhtäkkiä eilen aamulla varhaisella kauppareissullani huomasin kotiin kaupasta vaeltaessani, että jo 8.49 oli niin valoisaa, että katulamput sammuivat. Lamppujen sammuminen havahdutti korottamaan katseensa ylöspäin. Päivät ovat valoisampia. Kevät tekee tuloaan ihan oikeasti.
Postiljooni toi ihanan siemenluettelon postilaatikkoomme ystäväni vinkkaamana ja mie ihailin kaikkia luettelon kukkia, puita ja kasveja ja mietin, mitähän lumen alta pihasta mahtaakaan paljastua. Kaikenlaiset tulevaisuudensuunnitelmat pyörivät piiriä käsi kädessä miun ajatuksissani. =)
♥
♥
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
10.1.2011
Arkea juuri nyt
♥
 |
| Mustavalkomaanantai. |
♥
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Märkää lunta
...
♥
♥
Kun kaikki on lumen valloittamaa...
Ei huomaa valkeudelta kunnolla edes värejä...
Vaikka maailma on edelleen värejä täynnä...
Tekee mieli vaan käpertyä talvipesään kuin karhu.
Krooh pyyh... zzzzzzzz....
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
6.1.2011
Kun paleltaa...
...
♥
♥
Johtuuko se sitten horoskooppimerkistäni vai mistä lienee,
että aina kaipaan jotakin muuta?
Horoskooppimerkkini on kalat,
jossa kaksi kalaa kurottelee vastakkaisiin suuntiin...
Horoskooppimerkkini on kalat,
jossa kaksi kalaa kurottelee vastakkaisiin suuntiin...
Nyt on paukkupakkanen, luonto jäässä
ja lunta maailma valkoisenaan, niin silti tai juuri siksi...
ja lunta maailma valkoisenaan, niin silti tai juuri siksi...
sielu kaipaa järven aaltojen vapaata liplatusta,
silmiä häikäisevää auringonkiloa aalloilla,
eikä ajatuksissani enää palella...
eikä ajatuksissani enää palella...
Kaipaan herkkiä kesän kukkia nuuskuteltavaksi...
Kaipaan kesäterassikahveja ystävän kanssa...
Tai edes kahisevia ihania syksynlehtiä?
Eikö niitä voisi jotenkin syksyllä talteen säilöä?
Ja kun tarkemmin ajattelen,
niin ruusun tuoksua ja kauneutta kaihoilen...
Poutapilvien eteeristä vaellusta sinisellä kesätaivaalla
on ikävä...
Kaipaan kesäaamun herätystä tutussa mökkirannassa,
usvan leijumista järvellä ja uuden aamun alkamista, oi...
Hengästyttävän ihania iltaruskojakin sielu kaipaa?
Jopa mun sydänkin kaipailee kesäniittyjen hentoja kukkia,
niitä ihan pienimpiäkin...
niitä ihan pienimpiäkin...
Ja juhannuksen lintujen kikerrystä ja kimalaisia...
Virkistävää kesäsadettakin sielu ritisten kaipailee...
Lehtien puhkeamisesta puihin puhumattakaan!
Jopa kaislojen omintakeista ääntäkin kesän aalloissa on ikävä...
Vaan nyt pitäisi olla onnellinen näistä
pakkasen huuruisista taideteoksista
ja toppavaatteista.
Niin se on.
Puen vaan päälleni tarpeeksi
ja lämpimämmin nauttien tästä hetkestä.
ja lämpimämmin nauttien tästä hetkestä.
-Niin kuin sinäkin? =)
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
5.1.2011
Kuvamuisteloa
...
♥
♥
Mussukat saivat maistella erilaisilla menestyksisllä syntyneitä jouluruokia...
Tässä suklaakakkunen joka sai koristeikseen kirsikoita purkista
sekä Allun lähettämät erittäin herkulliset saksalaiset suklaakuulat.
Jouluherkkuhetkisiä...
Vaaleanpunainen amaryllis ei ehtinyt kukkia ihan jouluksi vaan teki kukkansa joulun jälkeen ja koko ruukku kaatui kukkien painosta. Niinpä leikkasin kukkaputket ja laitoin maljakkoon. Otin ne pois muuttopäivän iltana kun olimme palanneet siivoamaan asunnon jälkeemme siistiksi. Mietin miten saisin kukat perille uuteen kotiin, niitä palelluttamatta ja samalla keksin, annoin ne sille naapurille, johon olisi ollut mukavaa tutustua...
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
3.1.2011
Jo näin monta uuden vuoden päivää...
...
Meillä on uusi vuosi alkanut ihan ok ja vuosikin vaihtui miltei huomaamatta, kun ihan väsyneinä torkahdimme muuton jäljiltä ihan ilman perunasalaattia ja nakkeja (kuka ihme ne on keksinyt ensinnäkin edes yhdistää?) ihan ilman yhden yhtäkään omaa ostettua rakettia, muuttorumban näännyttäminä ja uuden kodin saunan lämpöjen jäljiltä. Kummasti sitä väsyneenä voi tosiaan nukkua vaikka tienoo on täynnä pamahtelevia raketteja. =)
Meillä molemmilla on kropassaan vieläkin muuttotavaroiden & huonekalujen nostelusta, kantelusta ja paikasta toiseen juoksemisesta lihaskipuiluja esim niksahtaneessa selässä. =) Muutto oli ja meni ja kiitos siitä auttajille. Toivottavasti apurit eivät väsyttäneet itseään näännyksiin???
Entiseen asuntoon unohtui keittiön seinälle lasinen kello, kun se piti viimeiseksi sieltä ottaa kyytiin ja sitten ei muistettukaan. Yksi lamppu meni vahingossa roskiin ja joitakin tavaroita on edelleen jossakin piilossa, esimerkiksi kameran piuha... =)
Vasemman käden kolme sormea osui tehosekoittimen leikkuuterään keittiötavaroita eräästä laatikosta esiin kaivaessani ja tämä kirjoittaminen sattuu sormenpäihin. Yhdessä oikean käden sormessa kynsitikku äityi hankalaksi, nenu haistaa yhä kloriitin tämän uuden paikan saunan ja kylpyhuoneen pesun jäljiltä (vasta eilen jaksoin pestä ne, kun täällä on tätä muutakin puuhaa riittänyt ihan tarpeeksi) ja jaloissa on sata mustelmaa törmäilyistä muuttolaatikoihin ja oudoissa paikoissa oleviin huonekaluihin yms.
Eli ihan ok tosiaan täälläkin kaikki on. Toivottavasti teillä muillakin?
Ps: Kuvitus on vuoden takaa...
...
Uudesta kodista enemmän tuolla...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)