LOMALLA VIIMEINKIN

Tänä kesänä pääsimme remonteissa
hieman vähemmällä ja nyt Hani sai pari 

viikkoa ihan oikeaa kesälomaakin,
eli aikaa, jolloin saa vain oleskella ja rentoutua.

- Ja tietenkin vähän maalailla
ja leikata nurmikkoa mun kaverina... =P

Herukkaperhonen Kymijoella Kimolassa.
Mustikankeruureissukuva.

Tässä karttaperhonen samasta paikasta,
Hanin kuvaamana.

Siksi nyt on ollut melkein viikko 
aikaa ajella sinne tänne 
ja ihailla maisemia, 

perhosia ja kukkasia,

- niitä kesän viimeisiä 
samalla kun olemme marjastaneet...

Lomalla viimeinkin! =D 

Tosi ihmeellistä, 
että työvaatteita tarvitaan nyt enää 
harvoin, kun on viisi edellistä 
kesää viettänyt sellaiset yllään. 

Murusetkin ovat lakanneet käymästä 
meillä kesäaikaan, 

koska täällä ovat kaikki vierailijatkin 
joutuneet tekemään jotain. 
Tämä on ollut kamala 
työleiri siis... 

Mutta hei Muruset,
voisitte jo tulla taas,
please, 
meillä ei ole enää työleiriä,
mie lupaan sen...!

Koti kuoriutuu esiin

Nyt iso tavaravuori olohuoneesta on miltei muutamaa esinettä lukuunottamatta 

poissa ja esineet löytäneet jälleen parin kuukauden tauon jälkeen oman 

paikkansa yläkerrasta, jonka remontti alkaa olla lopuillaan. 

Tuntuu tosi hyvältä kun jälleen pääsee kunnolla siivoamaan 

ja saa kodin jälleen asuttavan näköiseksi 

eikä miksikään työmaaparakiksi. 

Tartosta pääsiäisenä ostettu kattolamppukin pääsi vihdoin 

sille paikalle jolle olimme sen suunnitelleet laittavamme.

Nyt voi jo ruveta miettimään sisustamista. 

Seinällä oleva kunnostettu renginkaappi 

löytyi pihalla ennen sijainneesta, sittemmin 

puretusta rakennuksesta. 

Silloin aina kun kesäisin on näitä remontteja ollut, 

on koko talon elämä mennyt hiukan niin kuin sekaisin...

On jotenkin ihastuttavaa, että olohuoneen toisesta 

ikkunasta näkyy nykyään omenapuu. 

Keväällä ikkunasta katsoja voi hurmaantua 

sen sievistä kukkasista ja syksyllä omenoista.

Tänään 

tässä 
ja nyt 

Keittiökuvan olen napannut kun odotin liinan alla

jäähtyvän mustikkapiiraan kanssa äitiäni kahville.

Edelleen huhuilen, tietääkö joku 

voiko rosteripinnan maalata? 

Kumpikaan meistä ei pidä 

rosterisista pinnoista... 

Hääpäiviä

Tämän päivän teema: Piristä yksinäisiä, 

voisi tuoda yksinäisen luo ystäviä.
-Jos vaikka yhdenkin ainoan...
Pidän peukkuja että niin tapahtuisi
kaikille yksinäisille.

Meidän hääpäivästämme on tänään
kaksi vuotta. Vietämme siis
Pumpulihäitä,
- jos muistamme... =)
Yhteensä kuitenkin olemme
nyt olleet yhdessä
marraskuussa 15 vuotta.

Emme viime vuonnakaan muistaneet
viettää erikseen ensimmäistä hääpäiväämme,
vaan kahdestaan rehkien remontoimme viisi
pitkää, tauotonta viikkoa pitkiä päiviä
märkätila- ja eteisremonttiamme. 

Tänä vuonna viimeistelemme nyt
viimeinkin tätä taloa...
- Niitä kuvia saatte
kyllä ihan kohta...

Yläkerta on siinä vaiheessa
että siellä viimeisiä listoja
Hani laittelee jo paikoilleen.


Tässä häävuosipäivien nimiä: 

1 Paperihäät
2 Pumpulihäät
3 Nahkahäät
4 Keramiikkahäät
5 Puuhäät
6 Sokerihäät
7 Villahäät
7 ½ Messinkihäät
8 Kumi/Pronssihäät
9 Pellavahäät
10 Tinahäät
11 Teräshäät
12 Silkkihäät
12 ½ Kuparihäät
13 Pitsihäät
14 Norsunluuhäät
15 Kristallihäät
20 Pronssi/Posliinihäät
25 Hopeahäät
30 Helmihäät
35 Korallihäät
40 Rubiinihäät
45 Safiirihäät
50 Kultahäät
55 Smaragdihäät
60 Timanttihäät
65 Kruununtimanttihäät
70 Rautahäät
80/75 Briljanttihäät 




PS: Ei kukaan piristänyt 
tätä yksinäistä tänään, 
mutta ehkä sitten huomenna... 


Häävuosipäivänimilista: 
Naimakaupat.com 

Kesäkukkia kiitokseksi ja pyöräkolari

Hain torilta pyörineni tällaisen komean begonian joka meni 

peräkärrykiitokseksi Mamalleni ja Pikkuveljelle, 

jotka auttoivat tämän talon viimeisen 

pienjäteasemakuorman pois talon pihasta.

Jei! Kiitos ihanat!
 

He raivasivat kanssani laminaatti- ja muovimattokuorman 

pois ja niin oli kärry taas vapaa 

matkustamaan omaan pihaansa.  

Viimeinen käsittelemätön huone saa uuden ilmeen 

tässä talossa. Kuvia sitten myöhemmin... =)

Kukka on sellaista punaista joka sopii hyvin 

Maman pienen punaisen kesäkodin seinustalle. 

************************

PS: kirjoitettu pari pv myöhemmin:

Kävin postissa ja kaupassa pyörälläni ja siellä oli
IHANA sää! Tuuli kamalasti vastaan mennessä
ja tukka meni silmille vaikka sen piti olla kii... =)
Nauratti kun toisilla oli toppatakkia ja pipoa... ! =D
Minua ei ainakaan palellut pyöräillessani. =D

Kotimatkalla, kotiportilla kaaduin
kyllä sitten pyörälläni mukkelismakkelis,
selässäni reppu täynnä tavaraa ja pyörän
kyydissä yksi mattorulla ja kaksi postipakettia...
Auts. Kyllä minunkin on hommattava
sellainen elämäni eka pyöräilykypärä.
Selvisin mustelmilla ja
parilla laastarilla
tällä kertaa...

Mutta tuulinen sää on hieno. =D 

Sisällä se tuntuu pelottavalta kun 
puutalon nurkat nitisee, 
mutta ulkona 
- ah - 
miten raikasta!

Vaikka parhaillaan yläkerran huoneet ovat remonttikäsittelyssä

 ...niin varsinainen remppablogi kävi nyt nukkumaan.

Keittiön ikkunalaudalla on Mårbacka pelargoneja jotka kestivät 

jälleen upeasti talvetuksen. Ne kaipaavat jo ulos. 

Queen Maryn poikaset ovat terhakoita 
ja niiden emot kukkivat kammarin ikkunalla. 
Samalla alustalla pieniä malabarinpinaatin 
Basella alba, alkuja...  

Kesäkuun 10.s on se päivä jona perinteisesti 

on voinut jo viedä herkätkin kukat ulos, 

tietenkin niitä sitä ennen jo ulkoilmassa 

karaisemalla. 

Terassia koristavat ihan uuden uutukaiset pöytä ja tuolit. 

Meidän ensimmäiset ihan omat ja uudet. =) 

Valitettavasti ne entiset pääosin muoviset 

olivat jo hapertuneet niin pahoin että 

niistä piti luopua jo viime syksynä.  

Näin alkoi remonttiblogin viimeinen postaus, 

ja nyt kun sen blogin nukkumaan laitoin niin 

en sitä enää herättele, eli sen lukijat voivat siirtyä tänne.

Yhden blogin pito on paljon järkevämpää 

kuin kolmen, eli kakkublogikin kävi unille. 

Koetan näitä kaikkia asioita muistaa kertoa tässä 

ainoassa blogissani. 

Arkihaaste 3/5

Pikkukammari alkaa muotoutua omanlaisekseen. 

Vielä uupuu laveri, josta voisi tehdä pöydän viereen sohvan, 

jonka voisi tarvittaessa muuntaa varavuoteeksi. 

Patjat jo olisi, vain laveri uupuu.

Tässä huoneessa on remontoitu kaikki muu paitsi katto 

(sekin tosin maalattu muutamaan kertaan) ja ikkuna, 
josta siitäkin pokat toki uudelleenmaalattu. 

Huonekaluista ja tavaroista (ovea myöten) suuri osa 

on kierrätettyjä, tai lahjaksi saatuja. 

Vain kaksi tuolia on ostettu uutena 

ja nekin huonekalukaupan tehtaanmyymälästä. 　

Pikkukammari kahvitteli ja ruokitteli eilenkin 

pienen iloisen seurueen.
Kaikille tuli masu täyteen.
Ainakin toivon niin... =) 

Rakas Mama lahjoitti meille tämän ihanan valaisimen... 

Se on nyt tämän huoneen sielu ja sydän,
hänen kesällä lahjoittamansa maton lisäksi. 

Usko siihen, 

että jouluksi olisi tämän viimeisen remontin deadline, 

on jälleen rinnassa vahvana. 

Ehkä tosiaan jouluksi... 

Jota mielessäni jo kovin suunnittelen...


Saunan kiuaskin on nyt eilen vihdoin kytketty
joten saunasta puuttuu vain listoja, lauteet ja 
ne kiuaskivet... =D

PS:
Ikkunan sydännauha Tiinan puodista. =)

Remonttimuistoja

Remonttiajan onnellisimpia hetkiä oli Maman asunnolla käynti. 

Siellä on niin siistiä, rauhallista, kaunista ja seesteistä
kuin siellä olisi aina sunnuntai. Lohduttavasti siellä tuoksuu
aina Maman lempiparfyymi, vaikka hän itse ei olisikaan paikalla.
♥

Nämä suloiset kylpyankat näkyi ammeessa seistessä meille, jotka 

remppahikisinä menimme miltein päivittäin Maman luo pesulle. 

Nämä suihkuhetket olivat korvaamattomia monellakin tapaa.

Jotenkin se aina nollasi päivän urakan,
kun ajelimme muutaman kymmenen kilometrin matkan
iltasuihkuun ja sieltä takaisin kaupan kautta,
jotain mikroruokaa mukana ja paljon juotavaa
seuraavan päivän urakointia varten.

Sitten unta palloon ja aamulla rääkki taas jatkui.
Jokainen, joka on ollut yhtäjaksoisesti ruumiillisessa työssä
viisi viikkoa, voi kuvitella, miten olimme poikki... 

(Tässä kohtaa oli pari tylsää kuvaa kotoamme, remppatauoista
eväineen ja laastareineen ja tylsää selostusta, mutta mää
päätinkin nyt sensuroida ne ja jättää tähän juttuun 
vain tuon ihanan voimaa tuottavan kylpyankkakuvan...)

Lämmin suihku aina pitkän päivän 

päätteeksi paransi (ainakin melkein) kaikki haaverit.
♥ Kiitos Mamalle kodin lainasta.  ♥

Menneiden kesien muistoja

Vaikka ollaan sadetta paossa, 

ja ihan kaikki hengityssuojaimet on lopussa, 

emmekä nyt tällä nimenomaisella hetkellä 

pääse jatkamaan remonttia, niin silti ei me 

kauas kotoa lähdetä. 

Työvaatteet hetkeksi sivuun ja takkaan tulta,
kiskotaan villasukat jalkaan,

ettei palelisi kesken kesäkuun viileyden, 

menneitä kesiä muistellen...

Jouduimme siis remontista eräänlaiselle pakkolomalle...
Kyllä meillä olikin jo mm selkä kipeänä,
mutta jäämme jälkeen omassa suunnitelmassamme.

Onneksi huomenna ovat taas jo kaupatkin auki ja saamme
lisää hengityssuojaimia joita ilman emme voi
kaivaa maa-ainesta tuolta märkätilan
lattian alta vielä pois noin 7 pölisevää kuutiota...


Katselen telkusta Hurja remontti -ohjelmaa
ja itken, koska olen onnellinen heidän puolestaan
joita ihana ohjelmatiimi ja kokonaiset yhteisöt auttavat.