Translate

16.5.2024

Rakasta puita, pelasta maapallo










Tänään on Arvosta puita-, 
tai pikemminkin
#LoveATreeDay
#🌳

"Puut ovat tärkeitä maapallon elämän olemassaololle ja monimuotoisuudelle sekä maapallon ekologian ylläpitämiselle. Niiden juurijärjestelmä varastoi hiilidioksidia, siirtää vettä ja tuottaa happea. Puut auttavat eroosion hallinnassa, säästävät vettä ja estävät tulvia. Maaperän orgaaninen aines koostuu puiden jäänteistä, jotka kierrättävät ravinteita, kuten typpeä, hiiltä ja happea. Tämän lisäksi puut antavat meille varjoa." /Checkiday

"Puut viilentävät asuinalueitamme varjollaan, tarjoavat koteja villieläimille ja puhdistavat ilmaa suodattamalla epäpuhtauksia. Lisäksi niiden luonnollinen kauneus tuo rauhan ja hyvinvoinnin tunteen niille, jotka huomaavat hetken.

Teemapäivä on osa laajempaa kansallista Rakasta puita -viikkoa, joka rohkaisee ihmisiä pohtimaan puiden kauneutta ja etuja.

Teemapäivän tavoitteena on rohkaista kaikkia näkemään puut olennaisena osana terveellistä ympäristöä ja jokapäiväistä elämäämme.
Sen tavoitteena on innostaa yksilöitä ja yhteisöjä istuttamaan lisää puita ja suojelemaan olemassa olevia puita.

Tällaisilla tietoisuuden lisäämistoimilla pyritään torjumaan kaupungistumisen ja metsäkadon kielteisiä vaikutuksia."/DOTY


 

Kuinka tätä teema 
-päivää vietetään? 


🌳Halaa puuta.
🌳Kiipeä puuhun.
🌳Kastele puuta.
🌳Tunnista puu.
🌳Leikkaa pihapuusta pois kuivat kohdat.
🌳Ripusta linnunpönttö puuhun.
🌳Ja erityisesti: Istuta puu."




Jos haluat ehkäistä
ilmastonmuutosta
- istuta puita

 


"Puiden istuttaminen on pieni vaiva istuttajalle, mutta sen merkitys tulevaisuuteen on suuri. 
Metsä toimii noin sadan vuoden ajan hiilinieluna eli kasvaessaan puut sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, joka on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja. Jokainen istutettu puu hidastaa ilmastonmuutosta tehokkaasti.

Tällä hetkellä tutkimukset kertovat, että maapallon ilmasto on lämmennyt liki asteen verran 1800-luvun lopun jälkeen. Mannerjäätiköt ovat pienentyneet, valtamerten pinta noussut ja vesi on lämmennyt. Monilla alueilla rankkasateet ovat lisääntyneet ja toisaalta ankarat kuivuuskaudet ovat pidentyneet.

Tällaisten muutosten äärellä omat mahdollisuudet vaikuttaa tuntuvat helposti pieniltä. Puiden istuttaminen on konkreettinen keino taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Luken raportin mukaan yksi taimi sitoo elinkaarensa aikana 594 kg hiilidioksidia. Omaa hiilijalanjälkeä voi arvioida esimerkiksi Sitran elämäntapalaskurilla."  /Kannamme huolta ilmastosta ja ympäristöstä/Notkia





Nyt on sopiva aika 
istuttaa uusia puita 








Minä rakastan puita 
Rakastan nuoria puita 
Rakastan vanhoja puita 
Rakastan kukkaan puhkeavia puita 
Rakastan vihreän vehreitä puita 
Rakastan lehdettömiä puita 
Rakastan lumisia puita 

Ei puita 
voi olla rakastamatta 

-Una Reinman 





 🌱🌿💚🌳💚🌿🌱




PS: 

Mökille on tänäkin keväänä 
 istutettu jo kolme uutta puuta. 







15.5.2024

Perheitä, kukkia ja musiikkia





 

Kansainvälinen perheiden päivä, International Day of Families, on erityinen päivä, joka muistuttaa meitä siitä, kuinka sekä perinteiset ja ei-niin-perinteiset perheet muodostavat yhteisöjen selkärangan ympäri maailmaa.

Teemapäivä on pohjimmiltaan muistutus perheiden korvaamattomasta roolista yhteiskuntien muovaamisessa ja yksilöiden tukemisessa koko heidän elämänsä ajan. Se on kehotus toimia sen varmistamiseksi, että perheet ympäri maailmaa saavat tarvitsemansa tuen. 

YK perusti tämän päivän korostaakseen perheiden roolia yhteiskunnassamme. Päivä syntyi 1980-luvulla, kun YK alkoi keskittyä perheiden muuttuvaan rakenteeseen ja haasteisiin, joita ne kohtaavat. Vuoteen 1989 mennessä YK:n yleiskokous julisti kyseisen vuoden kansainväliseksi perheen vuodeksi, mikä johti kansainvälisen perhepäivän perustamiseen vuonna 1993. Teemapäivän tarkoituksena oli rohkaista kansainvälistä yhteisöä ymmärtämään paremmin perheen keskeistä roolia yhteiskunnan perusyksikkönä ja vastaamaan haasteisiin, joita perheet kohtaavat maailmanlaajuisesti. Joka vuosi erityinen teema valaisee perhe-elämän tiettyjä näkökohtia ja niiden haasteita. Nämä teemat ovat vaihdelleet köyhyydestä ja kodittomuudesta muuttoliikkeen vaikutuksiin, sukupuolten tasa-arvoon ja kaikenlaisten perheiden, niin perinteisten kuin ei-perinteisten, osallistamiseen.

Tavoitteena on juhlia perheiden monimuotoisuutta ja vahvistaa ajatusta, että ei ole olemassa vain yhtä mallia siitä, millainen perheen tulisi olla.


Tässä on joitain ehdotuksia,
joiden avulla voit ottaa kaiken irti päivästä:


Musiikki voi yhdistää ja herättää yhteisiä tunteita. Kokoa soittolista kappaleista, jotka resonoivat perheesi matkan, mieltymysten ja iloisten hetkien kanssa. Se on loistava tapa juhlistaa perhesidettäsi musiikin universaalin kielen avulla.

 

Hyödynnä perheesi luova puoli, voitte piirtää, maalata tai askartella esityksiä jokaisesta perheenjäsenestä ja koristella sitten asuintilaanne näillä sydämellisillä luomuksilla. 


Ruoka tuo ihmiset yhteen. Aterian ei tarvitse olla monimutkainen. Ilo on yhdessä tekemisessä ja perheenä luomastanne ateriasta nauttimisessa. 


Jaettujen muistojen muisteleminen on kaunis tapa juhlia perheesi historiaa. Vietä aikaa vanhojen valokuvien katseluun, tarinoiden jakamiseen ja kenties oppimiseen jotain uutta toisistamme.


Puutarhanhoito on rauhallista ja tuottavaa toimintaa, joka voi opettaa arvokkaita opetuksia hoidosta, kärsivällisyydestä ja kasvun kauneudesta. Valitkaa kukkia, vihanneksia tai yrttejä ja työskennelkää yhdessä puutarhan istuttamiseksi ja hoitamiseksi. On palkitsevaa viettää aikaa ulkona ja nähdä yhteisen ponnistuksenne kukoistavan. 

 

Jokaisella perheellä on ainutlaatuisia tarinoita, jotka määrittelevät ja rikastuttavat sen historiaa. Jaa vuorotellen tarinoita menneestä tai luokaa uusia tarinoita yhdessä. Tämä toiminta vahvistaa yhteyksiä ja varmistaa, että tärkeät sukutarinat siirtyvät sukupolvelta toiselle. 

 

Tämä päivä on hyvä tilaisuus antaa lämpöä ja tukea laajemmalle yhteisölle. Osallistu tai järjestä vapaaehtoistoimintaa, joka auttaa vähäosaisia. /DOTY

Suomen YK-liitto


#InternationalFamilyDay
#InternationalDayofFamilies




 

 

 




Tai jos perhe on liian kaukana niin  
lähetä kukkia,
koska kukat ilahduttavat aina!

Ja toki niitä voi lähettää
ja antaakin vaikka joka päivä!


Ne lohduttavat.
Ne antavat toivoa.
Ne kuvastavat tunteita... 







Ja tämä on myös hauska juttu tälle päivälle :

Elä menneisyytesi uudestaan kuuntelemalla ensimmäistä koskaan ostamaasi levyä riippumatta siitä mikä se oli -päivä.

Muistatko mikä se olikaan? 

 

 



13.5.2024

Kukkien päivä









Tänään vietetään 

#TulipDay 




Tänään on myös erityinen Kukan- ja Flooran päivä, joka on Suomessa ollut perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä.

Helsingissä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla juhlimaan Kukanpäivää Kumpulaan. Erityisen merkityksen kokoontuminen sai 176 vuotta sitten, vuonna 1848, kun Floran päivän kevätjuhlassa Kumtähden kentällä esitettiin J.L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu, eli Vårt Land ensimmäisen kerran.

Vårt Land sai ulkomaisen tunnustuksen vuonna 1849, kun Paciuksen nuotit julkaistiin Saksassa arvostetussa Illustrierter Kalender vuosijulkaisussa.

Sanat olivat saksaksi ja ruotsiksi otsikolla
Finnisches Vaterlandslied, ”suomalainen isänmaanlaulu”.

Venäjän keisari Aleksanteri II vahvisti Maamme-laulun, paljastaessaan sille päänsä Suomen-vierailullaan 1863. Samalla matkallaan hän virallisti suomen kielen.

Maamme-laululla oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.

Myöhemmin kukanpäivän merkitys opiskelijoiden juhlana on vähentynyt vapun tultua ylioppilaiden huomattavimmaksi juhlapäiväksi, mutta viime aikoina Kukanpäivän perinnettä on yritetty herätellä uudelleen henkiin.




Iltalehti
Wikipedia 




12.5.2024

Suomalaisuutta, fibroa & hoitajia









Sairautta kutsutaan myös pehmytkudosreumaksi. 

Pukekaamme violettia päälle, meille kaikille, jotka tätä ikävää särkysairautta sairastamme. 












Tänään on myös suomalaisuuden päivä ja suomalaisuuden puolestapuhujan Johan Vilhelm Snellmanin päivä. (12.5.1806-4.7.1881) 
Hän oli lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä.

Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi.

Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863  kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle.

Suomesta tuli tasavertainen kieli ruotsin kanssa vasta 1.1.1923 kielilaissa!!!!!
/Yle 


- Vain 100 vuotta sitten!!!

Nyttemmin tuon ruotsin kielen voisi tiputtaa pois jo vihdoin kokonaan! Se olisi oikeaa itsenäisyyttä ja suomalaisuutta! 

 

Suomi ei ole vieläkään itsenäinen... 

 

- Suomi tarvitsisi jonkun uuden Snellmannin, joka ajaisi tätä asiaa! 

Jos kakkoskieli on pakko olla, olkoon se englanti, sitähän ne ruotsalaisetkin käyttävät työkielenä suomalaisten kanssa. 



 

Suomen pitäisi ottaa esimerkkiä Virosta. Ei sielläkään maassa kumarrella todellakaan kolonialismia ja ekspansiota. 
Mm katukyltit ovat vain eestiksi. 

 

💙 


 

 


Äitiyttä ja muuttolintuja



 




Äitienpäivää on vietetty Suomessa 106 vuotta 






Äitienpäivä on kotoisin Yhdysvalloista ja se on yksityishenkilön aloitteesta syntynyt juhla.

 

Äitienpäivän ”perustaja” oli virginialainen Anna Maria Jarvis (1864 – 1948). Hänen äitinsä oli kasvattanut 11 lasta ja haaveillut päivästä, joka olisi omistettu kaikille maailman äideille. Hän kuoli vuonna 1905, mutta ajatus äitienpäivästä jäi elämään hänen tyttärensä mieleen, joka alkoi ajaa äitienpäiväasiaa määrätietoisesti. Annan ansiosta  presidentti Woodrow Wilson teki vuonna 1914  äitienpäivästä kansallisen juhlapäivän, jonka ajankohta sijoittui Anna Jarvisin äidin kuolinpäivän (9.5.) tienoille.


Suomessa vietettiin ensimmäistä äitienpäivää  heinäkuussa  1918. Seuraavana vuonna 
Pelastusarmeija
 kampanjoi päivää myös ja syksyllä 1919 äitien juhlaa vietettiin jo sadoin tilaisuuksin.
Vuodesta 1920 päivää siirryttiin viettämään keväällä.

Kotikasvatusyhdistys ( nyk. Suomen vanhempain liitto ja sen julkaisema Koti-lehti oli tärkeässä roolissa juhlapäivän vakiinnuttamisessa maahan. Yhdistys vetosi suomalaisiin aina kirkkoa ja puolustuslaitosta myöten, ja pyhitti vuoden 1920 Koti-lehden huhtikuun numeron kokonaan äideille. 

 

Lapsia ja nuoria kannustettiin ottamaan vastuuta päivän järjestämisessä ja äitien huomioimisessa.

Jälkipolvia haluttiin muistuttaa, kuinka äidit, usein ilman minkäänlaista kiitosta, antoivat kaikkensa perheen ja lasten parhaaksi.

 

Myös edesmenneiden äitien ja mummujen muistoa kehotettiin kunnioittamaan.  


"Valtakunnallisia juhlatapahtumia ryhdyttiin viettämään Väestöliiton aloitteesta ja vuonna 1947 päivästä tehtiin virallinen liputuspäivä. Kotikasvatusyhdistyksen rinnalle äitienpäivän julistukseen liittyivät myöhemmin monet muut järjestöt, kuten Valkonauhaliitto, nuoriso- ja raittiusseurat sekä Martat. Maanlaajuiseksi tapahtumaksi muodostunut juhlapäivä siirrettiin opettajien aloitteesta toukokuun toiselle sunnuntaille vuonna 1927, jotta se ei ulottuisi liian lähelle koulujen kevätjuhlaa."/Suomen vanhempainliitto 

 

 ∼♡∼


/Juhlapyhät.fi 


Lahjakortti on aina hyvä lahja! 

Kukkalähetys on myös oiva idea! 


 ∼♡∼

PS: 
Saas nähdä, onko vuosi sitten itselleni ostamani äitienpäiväruusu hengissä... 
Tuli noista ylimmän kuvan ruusuista mieleeni... 


 ∼♡∼









Tänään vietetään myös Maailman muuttolintujen päivää, vaikka suurin osa muuttajista onkin jo toki lentänyt muuttomatkansa. 

Maailman muuttolintujen päivän tarkoitus on nostaa esiin muuttolintuja koskevaa tietoa. Päivänä järjestetään eri puolilla maailmaa muuttolintuihin ja niiden elinympäristöön liittyviä tapahtumia, kuten oppimisprojekteja ja lintubongausretkiä. Ensimmäiset muuttolintujen päivän tapahtumat järjestettiin vuonna 2006 YK:n ympäristöohjelman seminaarin yhteydessä Nairobissa, Keniassa, kahden muuttolintuihin keskittyneen järjestön toimesta.

Maailman muuttolintujen päivänä puhutaan muun muassa sitä, millaisen uhan merten muoviroska aiheuttaa merilinnuille ja muille merieläimille, kuten vesikilpikonnille ja valaille. /Suomen YK-liitto 

World Migratory Bird Day






∼♡∼






11.5.2024

10.5.2024

Ala villiksi

 

 

 


 

 

Antamalla osan omasta pihastasi takaisin pölyttäjille teet suuren palveluksen luonnon monimuotoisuudelle. Pölyttäjät tarvitsevat lisää elintilaa, ja yhdessä voimme auttaa niitä. Ratkaisu löytyy ihan läheltä: pihoiltamme, puutarhoistamme ja parvekkeiltamme. Voit aloittaa pienistä teoista tai villiinnyttää koko pihamaan, jokainen neliömetri on arvokas!



Miten villiinnytetään?
No esimerkiksi näin:

 

Jätä piha hallitusti hoitamatta.

Jätä nurmikko leikkaamatta.

Istuta keväisiä sipulikukkia ja anna pajun kukkia. 

Älä haravoi turhaan.  

Perusta niitty. 

Vaali niittyjä.  

Kasvata yrttejä ja marjoja itsellesi ja pölyttäjille. 

Valitse pölyttäjäystävällisiä kukkia.

Anna myös rikkaruohoille tilaa.

Anna kukkien kukkia keväästä syksyyn.

Tee vesipiste eläimille ja pölyttäjille. 

Älä käytä myrkkysuihkeita. 

Lannoita luonnonmukaisesti. 

Rakenna linnunpönttö.

Tee siilille pesä. 

Jätä risukasat pesäpaikoiksi ja ravinnoksi. 

Ota lampaat ja muut laiduntajat avuksi. 

Tarjoa linnuille talviruokaa. 

 

 


"Villiinnyttäminen on luontokadon torjuntaa omassa lähiympäristössä. Villillä pihamaalla niittykasvit saavat kukoistaa ja perhoset sekä kimalaiset lennellä.prosenttia maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. 

Pölyttäjien ansiosta meillä riittää muun muassa erilaisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Suomessa pölyttäjien tärkeimpiä elinympäristöjä ovat perinneympäristöt, kuten niityt, kedot ja hakamaat, jotka kaikki ovat uhanalaisia luontotyyppejä.

Villiinnyttämällä pihamaata laajennamme pölyttäjien elintilaa. Ahdingossa olevien niittykasvien vaaliminen on lisäksi itsessään arvokasta, vaikka pihalla ei näkyisikään esimerkiksi näyttäviä päiväperhosia.

Pihamaan tai parvekkeen villiinnyttäminen auttaa luontoa laajemminkin. Myös muut hyönteiset, pikkunisäkkäät, kuten siilit ja lepakot sekä linnut kiittävät, kun niille löytyy yhä enemmän pesäpaikkoja.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan arviolta noin 1,3 miljoonaa pientaloa ja noin 500 000 mökkiä, ja parvekkeita on yli miljoonassa suomalaisessa asunnossa. Millainen vaikutus saataisiinkaan, jos kaikissa näissä annettaisiin enemmän tilaa luonnolle?"/WWF Suomi



Ilmoita omat villit neliösi mukaan:

 WWF SUOMI 


Ala villiksi 

- ryhmä facebookissa 



🪶🌿🌳🌼🌱🦋🐛🐞🐝🐦🦔🍂



PS:

 

Jos olet aikuinen,  älä käytä sitä ärsyttävää "pörriäinen" sanaa, kiitos! Ne ovat hyönteisiä. Ja osa on pölyttäjiä. 


 

PS2:

 

Suurin osa niistä ei "pörise"! 😁 


 


 

 

Tänään voit viettää mm 

Puistopäivää

#PublicGardensDay


 ∼♡∼

 

 

 

 

 

Huomenna on äiti meri -päivä,

#MotherOceanDay


∼♡∼ 



8.5.2024

Helatorstaina on Eurooppa-päivä


 
 

 
 
Eurooppa-päivä 
 


Helatorstai oli 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä

Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Pakanuuden ajalta periytyvä hela on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun, ja sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon. Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita. Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi.

 

Tavat ovat yhä paikoin elossa. Simaa juodaan, käydään lemmensaunassa ja tehdään lemmentaikoja. Nuoret myös tanssivat kokoilla.


Helavalkeat
Helkajuhla
Helluntai
Kanttaiviikko 
 
 
 
💚
 

💚

 


 

 

7.5.2024

Viisuja, sukkia, runoja ja viikinkejä

 

 






 

Harmi, ettei tänä vuonnakaan Euroviisuihin 

 

- Mikä ääni sekä laulutekniikka! 
Eikä biisissäkään ole moittimista! 
Viisubiiseissä pitäisi olla sanoma. 
Olisin tahtonut Suomen edustajaksi Saran, - enkä ole ainoa. Myös muista maista toivottiin tätä kappaletta Euroviisuihin! 

 

Sara olisi voittanut koko kisan, jos hän olisi päässyt esittämään tämän tanssien lavalla helmat hulmuten...

 

 

 〜♡〜


 

  Tänään voi jonkinlainen runo olla tyynylläsi,

#PoemOnYourPillowDay


Huomenna 8.5. on kansainvälinen Viikinkipäivä


Voit myös viettää ei sukkia päivää#NoSocksDay mutta ylihuomenna, 9.5. sitten onkin
kadonneiden sukkien päivää,
#NationalLostSockMemorialDay
 

- Eli onko niin, että jos sukkia ei käytä, niin ne katoavat? 
Tai ainakin toinen sukka hukkuu jonnekin!? 
 
Minunkin yksi sininen sukkani katosi pesussa... 

 

 

 





2.5.2024

Bongaa pihalintuja viikonloppuna


 

 

 

 



 




Vietä hauska lintupäivä
ihan pihalla



 

Bongaa päivä pihalla - tapahtumassa lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä. Kyseessä ei ole kilpailu, vaikka tapahtumalla on säännöt (ks. sivun lopussa).

 



Voit valita, 
osallistutko lauantaina 4.5.
vai sunnuntaina 5.5.

 

Havainnointialue ulottuu 100 metrin säteelle kotitalosta tai mökistä, mutta myös kauempaa näkyvät tai kuuluvat linnut saa laskea.

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi juuri niin kauan kuin sinulle sopii. Mitä kaikkea mahtaakaan löytyä pihalta tai sen välittömästä läheisyydestä?

Mukaan saa laskea lajit, jotka on nähty tai kuultu sadan metrin säteellä kotitalosta tai mökistä. Havaittujen lintujen ei tarvitse olla näin rajatulla alueella, vaan myös kauempana olevat ja lentävät linnut hyväksytään. 
Tunnistettujen lajien lisäksi voidaan laskea laajemmat määritykset, joihin ei sisälly muita havaittuja lajeja (esimerkiksi hanhilaji, jos määritettyjä hanhia ei ole nähty). Vangittuja, kesytettyjä tai tarhattuja lintuja ei hyväksytä. Nauhureita, pillejä tai muita teknisiä houkuttimia ei saa käyttää. Riittää, että yksi osallistujista tunnistaa lajin.
Tulokset ilmoitetaan verkkolomakkeella
Tapahtuman tuloksia julkaistaan päivittyvällä tulossivulla.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan seuraavat palkinnot:
Focus Explore 8×32 -kiikari
30 kpl linnunlaulu-CD-levyjä
Kaikki havaintonsa ilmoittaneet saavat syyskuussa ilmestyvän BirdLife-lehden 3/2024

 

Verkkolomakkeet, tulokset ja lisätietoja  yhdistyksen omalla sivustolla:

BirdLifeSuomi 

 

 




 

 

Bongaa päivä pihalla -tapahtuma sai alkunsa keväällä 2020, kun perinteisen Tornien taisto peruttiin koronaepidemian vuoksi ja sen sijaan järjestettiin leikkimielinen Pihojen taisto, johon sai osallistua kuka tahansa yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Tapahtumaan osallistui yli 4 600 ihmistä lähes 3 000 pihalla. 

 

 Nyt 4.5.2024 voit osallistua myös Tornien taistoon.



Teksti ja kuvat: BirdLifeSuomi







#BirdDay

#lintupäivä 

#päiväpihalla