Kansainväliset markkinat

Kun kansainväliset markkinat poikkesi vuosi 

sitten Lahdessa, kävimme katsomassa ja mm 

maistelemassa tällaista herkkukombia. Oli hyvää, 

mutta kumpikin olimme niin rahattomia ettemme 

ostaneet mitään. Edes näitä... 

Kun näimme ilmoituksen tämän vuoden 

markkinoista, päätimme että nyt haemme kotiin 

tällaisia herkkuja ja niin teimme.

Nämä ostimme juhannusherkuiksemme. 

Täältä brittien myyntikojusta 

löytyi niitä herkkuja. Noita mukejakin 

katselin mutta olivat niin ohutta 

posliinia että varmaan saisin 

aamiaiskulhon tai mukin rikki 

alta aikayksikön... 

Ranskalaisten myyntikojua... 

Ukrainalaisten myyntikojusta olisin 

halunnut kysyä maatuskojen hintoja, 

itse en niitä kehdannut mennä katsomaan 

kun olivat kaikkein kauimmaksi laitettu 

pöytien taakse. 

Myyjä oli kuitenkin niin äkäisen 

näköinen etten halunnut kysyä mitään. 

Harmi. Olisin halunnut maatuskan... 

Kotimaisiakin kojuja oli esillä. 

Paikalla oli jopa aussikoju. 

Jos tahdot maistaa kengurua, 

alligaattoria tms niin tänne vaan... 

Me ei haluttu. =D 

Suomalaisia siilejä... 

...ja pöllöjä... 

Espanjalaisia churrojakin olisi 

ollut tarjolla. Tuota ihanaa kookasta 

koiraa olin silitellyt jo aiemmin. 

Koiralla oli kuuma... 

Tällaisia jättimäisiä 

ukkolaukkoja kasvaa 

Lahden te-keskuksen seinämällä. 

Omani eivät todellakaan ole 

lapsen pään kokoisia, ja muutenkin 

tänä keväänä ukkolaukkani voivat huonosti 

eivätkä juuri kukkineet. 

Siitä huolimatta että mm sain 

puutarhaliikkeeltä ilmaiseksi 

25 ukkolaukan sipulia syksyllä. 

Niistäkin kukki lopulta keväällä vain viisi... 

PS:
Maailman valkopälvipäivä on tänään. 

Vitiligo eli valkopälvi on pigmenttihäiriö, joka aikaansaa 
ihon oman väriaineen eli melaniinin paikoittaisen katoamisen.
Tämän vuoksi iholle ilmestyy vaaleita, auringossa
ruskettumattomia alueita. 

Tänään on myös väri-tv:n päivä.   

Sementtisydämiä kukkapenkkiin

Näin komeita ovat ukkolaukat muualla. 

Meidän pihaltamme talvipakkanen vei ne.

Nämä komeat korkeat ja yksilöt 

olen kuvannut äitini puutarhassa. 

Saniaisetkin ovat kasvaneet hänellä tänä kesänä 

aivan hurjan pitkiksi! 

Hah, meillä on vaan tämän yhden ja ainoan jämät. 

Kukkapenkistäni siintää viime kesän remonttiurakan jäännöksiä: 

kun piti sinne tänne valaa koko ajan jotakin ja päivän 

päätteeksi astian pohjalle jäi sementtiä, 

ennen astian pesua kaivoin pihaan,
hiekkaan sydämenmuotoisen kuopan
ja kaavin loput sementit siihen kuivumaan. 

Niin syntyi monta sydäntä 

kukkapenkin askelmiksi. 

Tuhoutuivatko sipulikukat ja moni muu?

Oli kuulemma 30 vuoteen tuhoisin talvi puutarhoille, 

ja sen valitettavasti huomaa.

Mukkelismakkelissipuleista joita oli syksyn uusina sipuleina yhden söpön horizontulppaanisipulipussukan kanssa yhteensä yli 100 kpl, (plus ne kaikki entiset) ei mistään ilmaantunut maanpäälle kukkimaan kuin tasan kaksi mukkelismakkeliskukkaa. Toinen oli marianneraitatulppaani ja toinen tämä keltakirjava... Voih. Missä ne muut piileksivät? Ihanat pionitulppaanitkaan eivät enää heränneet eloon.
Voi surku! 

Kuinka odotinkaan 

suloista sipulikukkien paljoutta.

Myös ukkolaukkani on mennyttä tätä yhtä ainoaa lukuunottamatta, joka kurkistelee metsäkurjenpolven lehtien suojasta. Kuinka olenkaan niistä laukoista muina keväinä ollutkin pikkuisen ylpeä. Ylpeys kävi nyt lankeemuksen edellä kuin vanha kansa totesi.
Viime syksynä näiden kaveriksi istutin uusiakin laukkoja ja myös valkoisia tällaisia palleroisia. Mutta ei näy edes vihreää piippaa penkistä. Kevään kukkaloisto ei siis oikein saapunutkaan.

Jälkiviisaana manasin itseäni, kun en ollut älynnyt talvella heitellä lunta lisää kukkapenkkien päälle suojaksi. Mutta keväämmällä kun ei edes ollut sitä lunta, vaan kaikki se vähä suli pois ja pakkanen silti jylläsi, eli ei se ollut minunkaan vikani.

Paitsi että olisihan minun pitänyt osata jotenkin ihmeellisesti ennustaa tämä ihmetalvi ja -kevät ja peitellä kaikki mahdolliset kukkapenkit havuin ja lisäturpeella, ja köynnökset pakkaspeitteillä...  Nekin nimittäin lakkasivat olemasta.

Olen kovin suruissani
kun selvisi että myös 
kolme rakasta, kaunista 
kärhöäni on myös kuollut. 

Samoin syksyllä hankkimani köynnöshortensia 
ja kaksi köynnöskuusamaa. =(

Nyt olen sitten ostanut niiden tilalle humalaköynnöksiä. 

Josko ne innostuisivat kasvamaan 

komeaksi niin kuin nämä tässä, äitini kesäpihassa...

Pihan olisi pitänyt olla tänä kesänä 
erityisen kaunis ja kukkasellinen.

Mutta tätä kasvikatoa taisi 
olla liikkeellä koko Suomessa.

Edit: 

Vasta syksyllä istuttamani Runoilijannarsissitkaan 

eivät kukkineet lainkaan. Yhyy. 

Myös poikasiltani saamani kaksi äitienpäiväruusua 

eivät enää jaksaneet herätä tänä keväänä. =( 

Samoin ihmeellinen sininen ruusuni kuoli. 

Niin kuin myös Gojimarjapensas, 

mennyttä on. =( 

Samoin lisätään menetettyjen listaan 

lisää sipulikukkia eli hauskat hajulaukat. =(

Lisätään myös vasta viime keväänä istuttamani,
ei vielä koskaan kukkineet Harsokukat, Gypsophilat.

Lisää talvessa kadonneita:
Valkoinen särkynytsydän. =(((( 
Valkoiset kuukausimansikat! =(
Komea mäkimeirami eli oregano 
sekä sitruunamelissa,
ja viime kesän muhkea persilja. 

Iiriksetkään eivät kukkineet lainkaan.
Tekivät vain muutaman lehden... Surku!


Edit: myös viiruhelpi katosi mitei
täydellisesti. Vain muutama lehti jaksoi
nousta esiin.

Lista näköjään jatkuu ja jatkuu...