Valoa öihin

Iltakymmeneltä on jo todella 

synkkää ja pimeää pihamaalla. 
Syksy on... 

Aurinkokennovalaisimet ovat 

jo muutaman viikon valaisseet 

iltaisin muutamaa pihan kolkkaa. 

Tällaisia hauskoja pallolamppuja olen 

muutaman piilotellut pariin pihalyhtyyn.

Maassa on lisäksi muutama toisenlainen 

pallovalaisin hehkumassa kuin 

jättitulikärpänen...

Siellä ne valaisevat 

syksylle maistuvia maisemia. 

Myös puucee tarvitsee valaistusta. 

Tämän lampun voi ottaa pimeällä 

mukaansa ja laittaa sen puuceen 

hyllylle oikeinpäin valaisemaan 

tunnelmallisesti. 

Samalla voi katsella tähtiä 

sydänikkunasta, jonka 
Hani oveen tänä kesänä taikoi. 

Terassi talviseksi

Kipein sydämin katkoin kukkalaatikoista 
kaikki upeat pelargonit. 

Otin kyllä talteen kukkia 
sekä komeita latvuksia, 

jotka tökkäsin veteen juurtumaan.

Onneksi jo elokuussa nostin 
yhden jokaista lajia pelargoneja 
sisälle talvetukseen, enempää 
ei ikkunalaudoille niitä mahdu... 

Asettelin tyhjiin kukkalaatikoihin 
läheiseltä frisbeegolfradalta 
ihan kunnan virkamiehen luvalla 

radan siivouksesta syntyneiden 
hakkuujätteiden kasoista 
hakemiamme havuoksia. 

Löysin joulukoristelaatikoista pihavaloja, 

asettelin niitä kukkalaatikoihin 

havuoksien sekaan, valaisemaan
talvista pimeää maailmaa. 

Muita kukkia ei talvinen terassi tarvitse. 

Havuoksat ovat kuin pala metsää
terassilla. 

Viimeiset pelargonikukat 
tältä kesältä. 

Ensilumikin 
satoi toissaviikolla. 

Kuvatessani lumisadetta ja pikkuista kuusta, 

ilmestyi sen taakse utelias talitintti. 

Keittiön ikkunanäkymiä terassille. 
Yksi valkoinen perhoskämmekkä 

lopettelee kukintaansa ja 
toinen - valkoinen - voisi kukkia 
vaikkapa joulun maissa, jos hyvin käy. 

Violetti perhoskämmekkä 
teki yhden kukkaputken ja alkoi 
availla ihania kukkiaan.

Viron reissulta ostin yhden kukkimattoman lisää. 

Pidän salaa peukkuja että saisin senkin joskus 

kukkaan. Laulan ja juttelen kukille yksinäisinä 

päivinäni ja ne ihan kuin nyökkäilee... =P 

Terassin iltavalaistusta.