Kalevala on väkivaltainen tarina

Jos ihmettelit, miksi liput liehuvat tänään saloissa, syy ei ole se, että on Sisun nimipäivä, vaikka kyllä sekin olisi liputtamisen tai oman teemapäivänsä arvoinen ajatus! Suomalainen SISU on kuitenkin osa identiteettiämme! 

Liputuksen syy on tällä kertaa kansalliseepos Kalevala, se synkkä ja väkivaltainen tarina, jossa kuhisee varkauksia, murhia, itsemurhia, sukurutsaa, ryöstöjä, ihmiskauppaa sekä ilkitöitä... 

 

 

Kalevalan väkeä ovat ikivanha Väinämöinen, laulava trubaduuri, joka on ollut osallisena jo maailman luomisessa. Väinämöisellä on jatkuva vaimon haku päällä, mutta hänellä ei ole mitään mahkuja naisrintamalla... 

Joukahainen, nuori retale, lupaa sisarensa Ainon Väinämöiselle, hävittyään tälle laulukilpailussa, mutta Aino hukuttautuu mieluummin kuin nai Väinämöisen. Joukahainen yrittää myös surmata Väinämöisen, mutta epäonnistuu.  

Louhi, Pohjolan emäntä, lupaa puolestaan oman tyttärensä Ilmariselle palkaksi Sammon, eräänlaisen ihmelaitteen rakentamisesta. 

Ilmarinen on seppä, joka rakentaa muun muassa taivaankannen sekä sen paljon puhutun ihmelaite Sammon. Hän saa luvatusti vaimokseen Louhen tyttären, Pohjan neidon. 

Kullervo on kaltoinkohdeltu orpolapsi, josta ei kurjan lapsuuden vuoksi kasva koskaan kunnollista. Hän on nuorisorikollinen, joka murhaa Ilmarisen vaimon kostoksi tämän leipomasta leivästä, jossa vahingossa oli kivi... Hän myös viettelee sisarensa. Heidän tunnistettuaan toisensa sisar hukuttautuu säikähtäneenä koskeen ja Kullervo rankaisee itseään lähtemällä sotaretkelle. Kotiin palattuaan hän havaitsee koko kotiväkensä kuolleen, joten Kullervokin tappaa itsensä miekallaan. 

Lemminkäinen on rauhaton nuorimies, jonka äiti joutuu jopa noutamaan ruumiina Tuonelan virrasta ja elvyttämään henkiin, mutta poika äityy lopulta murhaajaksi ja tappaa Pohjolan isännän laulujen ja miekkojen taistelun päätteeksi. 

Jne, jne... 

 

- Ja se vaivoin rakennettu ihmelaite Sampo, sitä ovat mukana ryöstämässä mm Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen...   

Sammon ryöstön jälkeen pohjolan emäntä Louhi, joka on menettänyt miehensä ja tyttärensä lisäksi nyt myös Sammon, on vähän vihainen ja siksi siirtää  auringon ja kuun paikoiltaan ja varastaa vielä tulenkin Kalevalan väeltä. Jääkööt pimeään... 

Monet kansalliseepos Kalevalasta tutut nimet löytyvät yhä suomalaisesta yhteiskunnasta, muun muassa koruina, laivoina, pankkeina, vakuutusyhtiöinä, asfalttifirmana, kaivoksena, jäätelöinä, etuniminä, jne jne jne... 

Ruisleipää ja harvinaisia sairauksia

Tänään on suomalaisen ruokakulttuurin sekä  

Ruisleivän päivä 

Täysjyväleipä sisältää paljon kuitua ja on hyvä proteiinin, folaatin ja raudan lähde. Kasviproteiinin lisääminen on suositeltavaa sekä terveydellisistä että ympäristösyistä. Täysjyväviljan tärkeimpiä lähteitä ovat erilaiset ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Riittävä saanti pienentää riskiä sairastua moniin kansansairauksiimme, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä suolistosyöpiin. Sen on myös todettu olevan avuksi painonhallinnassa.

 

 

Tänään vietetään myös

Kansainvälistä 

 Harvinaisten sairauksien päivää  

 

 

"Päivää vietetään maailmanlaajuisesti joka vuosi helmikuun viimeisenä päivänä. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta harvinaisista sairauksista ja vammaryhmistä ja näihin liittyvistä haasteista.

Harvinaisuus on tavallisempaa kuin luullaan 

Harvinaissairauksia tunnetaan maailmassa kaiken kaikkiaan arviolta 6 000 – 8 000. Määrä lisääntyy jatkuvasti, kun lääketieteen kehittyminen auttaa tunnistamaan uusia sairauksia ja erottamaan jo tunnetuista uusia alamuotoja. 

Joka vuosi löydetään kymmeniä uusia harvinaissairauksia.

Harvinaisia sairauksia sairastavia tai harvinaisiin vammaryhmiin kuuluvia arvioidaan yleisesti olevan
6 – 8 % väestöstä. Suomessa jokin harvinaissairaus tai vamma on siten noin 300 000 ihmisellä ja Euroopan tasolla noin 30 miljoonalla ihmisellä. Vaikka yksittäinen sairaus voi olla harvinainen, on harvinaissairaiden kokonaismäärä merkittävä. Koko maailmassa harvinaissairaiden lukumääräksi arvioidaan 300 miljoonaa.

Suomessa sairaus katsotaan harvinaiseksi kun sitä sairastaa enintään viisi henkilöä 10 000:ta asukasta kohden. 

Useimmiten harvinaissairaudet ovat perimään liittyviä."

/Harvinaiset-verkosto

 

**************

Lisäksi tänään on 

Kalevalan päivä 

sekä suomalaisen kulttuurin päivä   

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. 

Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. 

/ Wikipedia

***************

Kalevalaa ja hammaskeijuja

Tänään on kansalliseepoksemme Kalevalan päivä 

joka on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. 

Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. Myöhemmin Lönnrot kuitenkin julkaisi laajennetun laitoksen, niin sanotun Uuden Kalevalan vuonna 1849. 

Tänään on myös Hammaskeijupäivä.

Ei muuten haittaa vaikka lapsen 

irronnut hammas katoaisikin, 

silti Hammaskeijun pitää tuoda 

tyynyn alle ainakin euro.

On myös Julkisella paikalla nukkumisen päivä. 

On tosin aikas hurja pakkanen... 

mutta huomenna alkaa kevät. =) 

Talvenhyvästelyjuhla eli laskiainen

 

 

 

 

 

Suomessa sanaa laskiainen 

on käytetty juurikin 

 laskiais­tiistaista, 
eli nyt on oikea päivä

varsinaisesti 
viettää laskiaista!  

 

(Tänä vuonna laskiainen on aika myöhään...)  

 

Katolisissa maissa on keskiajalta asti vietetty 

tähän aikaan vuodesta kaikenlaisia karnevaaleja.
("carne vale" = jäähyväiset lihalle) 

 Pohjois-Euroopan laskiaista vietetään samaan aikaan kuin 
Etelä-Euroopan paastoa edeltäviä karnevaaleja. Monet laskiais- 
ja karnevaaliperinteistä ovat peräisin pakanallisista juhlista, 
kuten roomalaisten pidoista Bacchuksen kunniaksi sekä 
lähestyvän kevään, hedelmällisyyden 
ja uuden elämän juhlinnasta. 

 

 

Tässä esimerkkiä muutaman vuoden 
takaiselta Madeiran reissulta, jonka
 karnevaalikulkue on kuvattu 2.3.2014 
Porto Santon saarella. 

 Laskiaisperinteissä elävät mäenlaskun 

ja jääkelkkojen tapaiset huvit

Monet meidän laskiaismenoistamme ovat peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.

Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat, jotka alkoivat yleistyä 1800-luvulla.

Reformaation myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. Laskiainen säilyi talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä.  

Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti. 

Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä

 

Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liha- eli sorkkarokka. 

Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä. 

Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. (hah!) Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi.

Suomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esim pulkalla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä  kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä. 
 

 -Wikipedia-

Tänään on myös  Kalevalan päivä 
ja virallinen liputuspäivä. 

 Kalevalan päivää on juhlittu 1860-luvulta lähtien  
Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi. 
Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. 

Juuri 28.2.1835 Elias Lönnroth allekirjoitti 

 ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, 

 ns. Vanhan Kalevalan esipuheen. 

Tänään on myös 
Harvinaisten sairauksien päivä  

Tavoitteena on saada 
harvinaisten asioille laajaa 
ja valtakunnallista näkyvyyttä.

Vuonna 2017 harvinaisten sairauksien päivää 
vietetään peräti viikon ajan. 

Harvinaiset-verkosto kiertää kaikissa 
yliopistosairaaloissa joissa
järjestetään yhteisiä tapahtumia 
harvinaisyksiköiden kanssa.
Tervetuloa tutustumaan harvinaisyksiköiden 
ja Harvinaiset-verkoston toimintaan! 

 Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumia 

Vuonna 2017 Harvinaisten sairauksien päivän 
teemana on tutkimus. 

Kampanja muistuttaa harvinaissairauksien tutkimuksen 

tärkeydestä ja merkityksestä ihmisten elämään, 

hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Tutkimus auttaa tunnistamaan aiemmin tuntemattomia 

sairauksia ja lisää ymmärrystä harvinaissairauksista. 

Se tukee lääkäreitä oikean diagnoosin määrittelyssä 

ja antaa harvinaissairaalle tietoa sairaudestaan.

Se voi myös johtaa uusien innovatiivisten hoitojen 

kehittämiseen ja joissakin tapauksissa jopa 

parannuskeinon löytämiseen. 

Viite: Harvinaiset-verkosto  





***************************************



Loppukevennys: 
tänään on myös 
Hammaskeijujen päivä.