Etsitäänkö sunnuntaina pääsiäismunia?

 

 

Kukaan ei takuulla anna lastensa
kiertää ovelta ovelle
tänä Palmusunnuntaina,
koska korona... 

 

 Perheen pienimmät voivat pukeutua kotonansa vaikka pupuiksi ja nämä pikku pupukultaset voivat sitten etsiä vanhempiensa piilottamia pääsiäismunia, ihan sieltä kotonurkista.

 

Eikä niiden ole mikään pakko olla suklaamunia! Piilotetut pääsiäismunat voivat loistavasti olla tavallisia, keitettyjä kananmunia! 

 

 

Niistä voi piirrellä/maalata tosi hellyttäviä! 

Lapset ihastuvat näitä etsiessään.

Ne täytyy vaan kerätä varovasti, 

etteivät pääse tipahtelemaan...

 

 

 Voit myös piilottaa kananmunat sellaisenaan, (keitettyinä tietty) että voitte sitten lasten kanssa värjätä/piirtää/maalata niistä millaisia kukin itse haluaa.

 

 

 

 

Kaikenlainen värien käyttö on yleensä lapsille mieluista puuhaa jota on mukavaa tehdä yksin, sisarusten tai vanhempien kanssa.

Nyt voi myös mainiosti askarrella ensi viikkoa ja pääsiäistä varten.

Koristellut pajunkissavitsaksetkin tehdään nyt vain ihan omaksi iloksi.

Ehtiihän niitä vielä viedä iloksi vaikka mummolaankin.

Tässä muuan ohje niihin...

Täällä lisää virpomisoksia niiltä ajoilta kun virpominen oli vielä sallittua...

 

Tässä kauniita virpomisoksia ilman oikeita höyheniä.  

 

 

 

 

 

 

 

 

Korttejakin ehtii vielä askarrella 

vaikka mummolle ja vaarille.

- Jospa iskä tai äiskä vie ne kuriirina perille... 

 

Jos haluat lähettää kortteja pääsiäiseksi, postita ne viimeistään perjantaina 26.3. ja paketit tiistaina 30.3. Kun lisäät ikimerkin viereen Plus-merkin, myös kortin voi postittaa vielä 30.3.
*Muista tarkistaa kirjelaatikon tyhjennysaika./Posti 

 

PS: 

Unan runollisia postikorttejakin on myynnissä toukokuusta alkaen kaupoissa, Karton myyntitelineissä. 💗 

 

 

 

 

 

 

Eli mukavaa puuhaa tiedossa tälle viikonlopulle. 

 

- Tänä viikonloppuna ruuaksi on varmaan kaikenlaista 

mikä on tehty keitetyistä kananmunista. =)

 

 

 

Lauantaina 27.3. on Veljien ja sisarten päivä.

Sunnuntaina 28.3. on lasten kuvakirjapäivä.

Kesäaikakin alkaa sunnuntaina taas...

 

Sunnuntaina 28.3. aamuyöllä kello 3 siirrytään taas kesäaikaan. Kelloja siirretään silloin tunnilla eteenpäin. Tämä tapahtuu nykyään aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäaika päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joten vietämme kesäajassa itse asiassa suurimman osa vuodesta, noin 7 kuukautta.

Erillisestä kesä- ja talviajasta luopumista on suunniteltu EU-tasolla jo useampia vuosia. Maaliskuussa 2019 EU-parlamentti linjasi, että kellojen siirtelystä luovutaan Euroopan unionin alueella vuonna 2021. Ehdotuksen käsittely on kuitenkin viivästynyt, eikä aikataulusta ole tällä hetkellä tietoa. Niinpä almanakoissa ja kalenteriaineistoissa kesäaikamerkinnät ovat toistaiseksi mukana entiseen tapaan./Yliopiston almanakkatoimisto

Toivottavasti viisarien siirtely loppuu aikanaan ns. talviaikaan, joka on se normaaliaika.

Minun sisäinen kelloni 

on koko ajan siinä oikeassa ajassa 

ja kesäajassa se kello on ihan sekaisin. =) 

 

 

Palmusunnuntain yönä on myös täysikuu,

 eli maaliskuun mahlakuu.

 

 

 

 

Siirryttäisiinkö oikeaan, eli talviaikaan?

Tänään sai nukkua tunnin pidempään   

kun kelloja siirrettiin 

taaksepäin, kohti viime kesää.  

"Euroopan parlamentti äänesti äänin 410–192, että kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan voidaan luopua vuonna 2021.

Jokaisen EU-maan parlamentti päättää vielä asiasta kansallisesti ja valitsee haluaako siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan.

Jos maa valitsee kesäajan, kelloja siirretään viimeisen kerran maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 2021. Jos maa valitsee talvi-ajan, viimeisen kerran kelloja siirretään lokakuun viimeisenä sunnuntaina 2021.  

Suomessakin eduskunta tekee lopullisen päätöksen, mikä aika otetaan pysyvästi käyttöön.

Kellojen siirtelystä luopuminen on ollut alun perin Suomen tekemä aloite Euroopan komissiolle. Komissio esitti syyskuussa, että kellojen siirtelystä luovutaan. Alkuperäinen aikataulu oli, että kellojen siirtelystä olisi luovuttu jo tänä vuonna.

Neuvoston edellinen puheenjohtajamaa Itävalta laati ehdotuksen käsittelystä tilanneselvityksen, jota käsiteltiin liikenneneuvostossa Brysselissä joulukuun alussa. Selvityksessä tuotiin esiin, että jäsenvaltiot tarvitsevat aikaa kellonajan siirrosta luopumista koskevan ehdotuksen kansalliseen käsittelyyn.

Suomen hallitus on alustavasti pitänyt parhaimpana vaihtoehtona pysyvään talviaikaan siirtymistä.

Valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Pysyvään talviaikaan siirtymistä on perusteltu muun muassa kansanterveydellisillä syillä.

Pysyvässä talviajassa illat olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ehkäisee unirytmin ja unen häiriöitä." 

Turun Sanomat 26.3.2019 

Hannamari Ahonen

Minulle itsellenikin henkilökohtaisesti talvi- eli normaaliaika on luonnollisempi. 

Minun sisäinen kelloni on siinä ajassa, kesälläkin. =) 

Nyt jälleen sisäinen kelloni 

ja yleinen kello ovat samassa ajassa. =) 

Teemapäivissä tänään ovat mm: 

Äreiden työkavereiden päivä 

(Hih, onneksi monilla on tänään vapaapäivä!)

Laivastopäivä 

ja taas on eräs
 Mustan kissan päivä 


Kansainvälinen nallepäivä
 
sekä 

Maailman audiovisuaalisen perinnön päivä  

Tik Tak -päivä

Päivä päivältä me
vanhenemme 
kun aika kulkee kulkuaan 
väsymättä aina vaan 

- Una Reinman  

Tänään vietettävä

Tik Tak -päivä muistuttaa 

miten aika jokaisen meidän kohdalla 

rientää eteenpäin. 
Tätä vuottakin on jäljellä vain 
kaksi vuorokautta. 
 
Kuuletko kellon tikityksen? 

Unipäivä

Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista 

kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa 

sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. 
 

Tänään on Maailman unipäivä 

Ihminen ei elä kovinkaan kauan ilman unta, sillä uni on elintärkeää. Nukkuessa keho ja aivot saavat mahdollisuuden palautua.

Uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta.


Unen aikana aivoissa toimii niin sanottu glymfaattinen järjestelmä, joka puhdistaa aivoista sinne kertyneet myrkylliset kuona-aineet. Prosessissa aivoista puhdistuvat vaaralliset proteiinit, kuten beeta-amyloidi, joka takertuessaan hermosoluihin alkaa muodostaa Alzheimerin taudin esiasteita. Puhdistusjärjestelmä käyttää hyväksi gliasoluja ja aivoissa kulkevia kanavia.

Ihmisruumis palautuu nukkuessaan ja ylläpitää nukkumisen aikana ruumillisia ja henkisiä toimintojaan. Energiavarastot täyttyvät, kun hengitys ja sydämen syke hidastuvat, ruumiinlämpö alenee ja lihakset rentoutuvat. Elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää.

Aivojen valveillaolokeskukset sammuvat nukkumisen ajaksi GABA-välittäjäaineen vaikutuksesta. Ihmisen nukkuessa aivot pysyvät aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä. On arveltu, että nukkumisen aikana aivot lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota. Nukkuessa aivot saavat tilaisuuden painaa valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtaa tarpeettomia.

Paitsi yöunet, myös päiväunet edistävät aiemmin opittujen asioiden muistamista. Nokosten pituudella tai unen syvyydellä ei ole suurta merkitystä. Pitkät nokoset edistivät muistamista paremmin, mutta jopa kuuden minuutin nokoset riittävät merkittävästi tehostamaan muistia.

Vireys vs väsymys 

Ihmisaivojen vuorokausirytmi riippuu kahden molekyylin pitoisuuksien vaihtelusta. Aamulla aivoissa alkaa syntyä vireysmolekyyli oreksiinia, joka aktivoi hermosoluja ja pitää aivot hereillä. Päivän aikana aivoissa muodostuu adenosiinia, joka väsyttää aivoja. Iltapäivällä vireysmolekyyli oreksiinin tuotanto alkaa hiipua. Myöhään illalla adenosiinipitoisuus aivoissa on niin suuri, että ihminen nukahtaa.  Aivojen käpyrauhanen alkaa pimeän tullen tuottaa yöhormoni melatoniinia, joka edistää unta. 

Ihmisellä avautuu vuorokauden aikana niin sanottuja "uni-ikkunoita", jolloin nukahtaminen on helppoa. Kun uni-ikkuna ei ole auki, nukahtaminen on vaikeaa väsyneenäkin. Uni-ikkuna avautuu tiettyyn aikaan illalla sekä iltapäivällä yleensä lounaan jälkeen.

Mitä uni on?  

Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia ”rajoja”. Erityisesti REM-univaiheen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia.

Unen syvyys aivoissa on paikallista ja riippuu aivojen alueiden ja yksittäisten aivosolujen unentarpeesta: mitä enemmän jotain aivojen aluetta on käytetty, sitä syvempään uneen se vaipuu palautuakseen. Aivot ovat edelleen toiminnassa, vaikkakin vähemmän aktiivisina kuin valvetilassa, ja nukkumisen aikana voi herätä helposti sopivaan ärsykkeeseen.

Kuinka paljon unta 

Jokaisen ihmisen unen määrällä on tietty ihannetaso. Aikuinen ihminen tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa. Ihannepituutta lyhemmät tai pidemmät unet voivat aiheuttaa terveysongelmia. Ihmisten unentarve on yksilöllistä ja vaihtelee voimakkaasti iän mukaan.

Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän unta. REM-unen aikana lapsen valveilla kokemat asiat muuntuvat pysyviksi muistoiksi ja taidoiksi lapsen plastisissa aivoissa. Ilman REM-unta aivot unohtaisivat opitut asiat. REM-uni auttaa kasvavia aivoja säätämään neuroniyhteyksiensä vahvuutta ja määrää vastaamaan ulkopuolelta saatujen ärsykkeiden määrää.

Sisäinen kello

Ihmisellä on sisäinen kello, joka säätelee uni-valverytmiä. Se noudattaa niin sanottua sirkadiaanista rytmiä ja varmistaa, että ihminen nukkuu säännöllisesti.
Sisäisen kellon jätättämisestä johtuen ihmisen vuorokausirytmi pyrkii pitenemään ja nukkumaanmeno siirtymään koko ajan myöhäisemmäksi. Sisäinen kello reagoi esimerkiksi valoon, sosiaaliseen ympäristöön ja säännöllisyyteen nukkumaanmenossa ja ylösnousemisessa. Kellomme voi joutua epätahtiin esimerkiksi vuorotyön tai mannertenvälisen lennon seurauksena.

Ihmisillä voidaan erottaa vuorokausirytmin ajoituksen perusteella kolme erilaista muotoa eli kronotyyppiä: aamunvirkut, välimuotoiset ja illanvirkut. Aamuihmiset (aamuvirkut ja illantorkut) ovat aamuisin virkeitä, menevät iltaisin aikaisin nukkumaan ja heräävät aamulla aikaisin. Suomalaisista aamuihmisiä on joka viides. Iltaihmiset sen sijaan valvovat myöhään ja nukkuvat pitkään. Suomalaisista iltaihmisiä on joka kahdeksas. Aamu- ja iltaunisuudesta puolet määräytyy suoraan perintötekijöistä. Toinen puoli johtuu ympäristötekijöistä, sillä ihmiset sopeutuvat yhteiskunnan kellonaikoihin ja toisaalta päivän pituuden vaihtelu eli valonsaati tahdittaa nukkumista. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa illat venyvät usein aiempaa myöhäisemmiksi, joten iltaihmisiä, kuten myös univelkaisia ihmisiä, on enemmän kuin aiemmin.

Nukkumisasento

Nukkumisasennon valinta on yksilöllistä: jotkut suosivat nukkumista vatsallaan, jotkut selällään ja jotkut kyljellään. Ihminen kuitenkin yleensä vaihtaa asentoa useita kertoja yön aikana. Unitutkija Markku Partisen mukaan oikealla kyljellä nukkuminen on aikuiselle paras nukkumisasento, sillä silloin vatsan sisältö pääsee luonnollista kautta tyhjenemään. Tietyt terveysvaivat, kuten refluksitauti, voivat aiheuttaa sen, että jokin tietty nukkumisasento on muita parempi.

Univaje ja väsymys  

Valvominen ja unihäiriöt voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.
Univajeella on haitallisia vaikutuksia elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan, se voi aiheuttaa väsymisen ja torkahtelun lisäksi esimerkiksi lihomista sekä keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. Kasvuhormonin tuotanto estyy, stressihormonien eritys lisääntyy, vastustuskyky heikkenee sekä sairastavuus ja onnettomuusalttius kasvaa. Univaje aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.

Unenpuute aiheuttaa myös esimerkiksi puheen sammaltamista, mielialan vaihteluja, muistivaikeuksia ja vainoharhaisuutta.

Väsymys on riski liikenteessä. Vuorokauden valvominen vastaa promillen humalatilaa. Suorituskyky heikkenee jo 4–5 tunnin yötyön jälkeen, 12 tunnin jälkeen tapaturmariski on kaksinkertainen ja 16 tunnin lopussa kolminkertainen normaaliin verrattuna. Lisäksi valvomisajan pidentyessä virheiden määrä kasvaa. 

Myös liian pitkistä yöunista voi olla haittaa 
 
Useiden laajamittaisten tutkimusten mukaan yhdeksän tai useamman tunnin nukkuminen joka yö on yhteydessä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, päänsärkyyn, syöpään ja sydänsairauksiin.

Unihäiriöt

Yleisin unihäiriö on unettomuus. Siitä kärsii vuoden aikana ainakin joka kolmas aikuinen, ja joka kymmenes kärsii siitä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Kun ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää, syntyy ensin univajetta ja sen jatkuessa univelkaa. Muita unihäiriöitä ovat esimerkiksi uniapnea ja kuorsaus.

Parasomniat ovat unen erityishäiriöitä, joiden yhteydessä esiintyy sensorisia, motorisen tai autonomisen hermoston toiminnan muutoksia. Parasomnioita ovat esimerkiksi unissakävely, unissapuhuminen, unihalvaus, yöllinen kauhukohtaus, painajaisunet ja yökastelu.


Unihäiriöt johtuvat aikuisilla useimmiten elämäntilanteen muutoksista, stressistä, päihteiden käytöstä tai mielenterveyden häiriöistä kuten masennuksesta. Nuorilla unettomuuden yleisimpiä syitä ovat liian myöhäinen nukkumaanmeno, epäsäännöllinen nukkumisrytmi, liiallinen alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käyttö ja niukka liikunta.Vääränlainen ruokavalio tai mielen ongelmatkin voivat olla syynä siihen, miksi heräilet joka yö samoihin aikoihin.


Jos heräät klo 21 - 23: Tämä on aika, jolloin elimistön hormonitoiminta ja entsyymitasapaino palautuvat. Nämä ovat yhteydessä myös aineenvaihduntaan ja hormoneihin, joten jos heräät alkuyöstä tai sinulla on vaikeuksia nukahtaa, se saattaa johtua huonosta ruokavaliosta tai liian raskaasta ateriasta. Muita syitä voivat olla ahdistus tai seuraavan päivän töiden murehtiminen.

Heräät Klo 23 - 01: Yin-energia muuttuu yang-energiaksi tässä vaiheessa, joten herääminen juuri tähän kellonaikaan voi johtua tilanteesta, johon olet juuttunut itsesi kanssa. Kun ratkaiset mieltä painavan ongelmasi, elimistösi pääsee takaisin tasapainoon ja uniongelmasi häviävät.

Herääminen tähän aikaan voi johtua myös sappirakon kyvyttömyydestä hajottaa epäterveellistä rasvaa.

Heräät klo 01 - 03: Kiinalaisen lääketieteen mukaan herääminen alkuyöstä voi johtua negatiivisista tunteista, kuten turhautumisesta tai vihasta. Tämä on myös aikaa, jolloin kehosi pyrkii puhdistautumaan, joten kyse voi olla myös maksaan liittyvistä ongelmista.

Heräät 03 - 05:

Jos heräät tässä unen vaiheessa, mielessäsi saattaa olla surua. Erilaiset hengitystekniikat saattavat hyödyttää surun valtaamaa mieltä, joten ne kannattaa opetella valmiiksi.

Herääminen tähän aikaan saattaa myös olla merkki herkkyydestä epätavallisia ääniä kohtaan, palelusta tai selkounista.  (Minä tapaan herätä itse tähän aikaan... )

Heräät 05 - 07:

Tähän aikaan paksusuoli on erittäin aktiivisena; se hajottaa myrkkyjä ja pyrkii poistamaan ne kehosta. Jos heräät tähän aikaan, se voi johtua huonolaatuisesta ravinnosta tai liian myöhäiseksi venyneestä ateriasta.

 

Unta voi parantaa

Yöunta voi parantaa ja unettomuutta torjua kiinnittämällä huomiota nukkumisolosuhteisiin, liikuntaan ja rentoutumiseen, nukkumisaikoihin ja ravintoon. Pimennetyssä ja viileässä makuuhuoneessa voi nukahtaa helpoimmin. Säännölliset nukkumisajat parantavat unta, myös viikonloppuisin. Runsas alkoholi sekä piristävät kahvi, vahva tee, kaakao ja tumma suklaa voivat myöhään illalla nautittuina vaikeuttaa nukkumista. Hiilihydraattipitoiset ruoat sen sijaan auttavat nukahtamista. Myös kehon ja mielen rentouttaminen helpottaa nukahtamista.

Rasittava liikunta häiritsee nukahtamista vielä noin kahden tunnin ajan. Unilääkkeet voivat helpottaa unettomuuden oireita, mutta niillä on sivuvaikutuksia, ja ne voivat keventää unenlaatua haitallisesti.

Lapsilla univaje lisää ylivilkkautta 

ja haastavaa käytöstä. 

Lähteet:
mtvlifestyle, jonka lähde: Highperspectives
sekä Wikipedia