Näytetään tekstit, joissa on tunniste älä unohda minua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste älä unohda minua. Näytä kaikki tekstit

10.11.2023

#forgetmenotday








Tänään vietetään 

Älä unohda minua -päivää. 


Ja kaikkihan sen nyt toki tietävät,
miten britit kutsuvat 
lemmikin kukkaa, (myosotis) 
 hassulla sanaleikillä, 
 Forget - Me - Not.

 


Että jokainen toivottuna syntyisi 

Rakastettuna kasvaisi 

Elämänsä rakkauden löytäisi 

Mielekkääksi päivänsä muokkaisi 

Aikanaan unohtumattomana 

maailmasta rauhassa poistuisi 

- se jokaisen ihmisen oikeus olisi 


-Una Reinman 



 

 #

 #forgetmenotday 

#forgetmenot 

#äläunohdaminua 

#forgetmenotflowers

 #äläunohdaminua 

#myosotis

 #äläunohdaminuakukka

 #lemmikki 

#unareinman




 

10.11.2018

Forget-me-not





Älä unohda minua päivä on tänään vaikkeivät 
lemmikit enää kukikaan... 



Lemmikit (Myosotis) on lemmikkikasveihin (Boraginaceae) kuuluva kasvisuku. Suvussa on noin 50 lajia, ja vaikka niissä on eroja, useimpiin sopii sama yleiskuvaus: pieniä (halkaisija alle 1 cm, usein alle 5 mm) varsin litteitä viisiterälehtisiä vaaleansinisiä kukkia, jotka kasvavat karvaisissa varsissa ”naama” ylöspäin ja kukkivat keväällä tai alkukesästä. 




Kukkien väri vaihtelee, ja vaaleanpunaiset 
ja valkoiset muodot ovat varsin yleisiä. 




Lemmikkilajeja kasvaa liki kaikkialla, mutta pari 
eurooppalaista lajia on levinnyt muillekin mantereille 
suosittuina puutarhakukkina. 




Lemmikkin nimi on useissa kielissä 
”älä unohda minua”-kukka. 




Jos joku kuitenkin unohtaa 
ja hylkää, 
suru voi saada aikaan
särkyneen sydämen oireyhtymän... 








2.7.2018

Muistaa vaiko unohtaa?







Kuvassa punainen lankarusetti on sormessa 
merkkinä siitä että pitäisi muistaa jokin tärkeä asia. 
Oletko koskaan kokeillut tätä rusettikeinoa? 

On olemassa myös rusetinmuotoisia sormuksia, 
varmaankin merkkinä samasta asiasta. Älä unohda... 

Minä muistan myös 
sellaista mitä ei edes tarvitsisi muistaa... 

Kukapa meistä olisi täydellinen? 
Erehtyminen ja unohtelu on inhimillistä. 
Tänään onkin Minä unohdin -päivä.




 Päivän toinen teema ei olekaan sitten niin inhimillinen vaan 
(tässä kohtaa voit viheltää Salaisten kansioiden tunnaria!) 





10.11.2016

Älä unohda minua



 


 Suru voi saada aikaan 
särkyneen sydämen oireyhtymän.

Minun sydämessäni tuntuukin 
särkyneeltä... 



Teemapäivästä tulee mieleen 
myös vähemmän alakuloiset, 
kauniit lemmikin kukat. 















11.5.2016

Pihan väriläiskiä






Merkillisen symmetrisesti ruudutetut 
kirjopikarililjat lumoavat ensimmäisten joukossa 
pihamme kesäkukkien kavalkadissa. 





 Ne ovatkin jotenkin aivan erityisiä. 







Muita tulppaaneja odotellessa 
voin ihailla vaikkapa tätä herkän roosaa yksilöä. 



 Ensimmäinen valkoinen narsissi on 
jo puhjennut kukkaan. Se on vallan ihana.



Pikkusydän, Dicentra, 
olisi kannattanut alunperin 
istuttaa ihan vaan jonnekin nurmikolle, 
koska sen kukinto kestää vain hetken, 
se ei pahastu vaikka sen kukinnan jälkeen 
leikkaa ja viimeisin mutta ei vähäisin syy 
on että se on erittäin herkkä ja kova leviämään... 

Nyt sitä on kukkapenkissä 
kaikkialla...




Yksi viime vuoden orvokeista. 
Ne säilyvät ihmeen sitkeästi elossa selviten 
jopa talvesta.


Jostain blogista luin, että keväällä ostetut orvokit 
on kukinnan jälkeen tapana heittää tunkiolle
Kauhiaa tuhlaamista!
Ikinä en ole heittänyt orvokkeja pois kesken kasvukauden,
vaan kun ne venähtävät jossain vaiheessa pitkiksi, 
leikkaan ne alas, ja kohta ne kukkivat jälleen entistä ehompina.

Ne voi myös istuttaa johonkin syysasetelmaan, 
koska orvokki kestää erinomaisen hyvin pakkasta.
Syksyllä ne kannattaa siirtää maahan kasvamaan 
jos haluaa niiden säilyvän seuraavaksi kevääksi. 




Yrttipenkissä on tarjolla jo ruohosipulia 
ja suolaheinää. 

Suolaheinäni ovat 
ihan luonnonmukaisia. 
Ne on siirretty juuripaakkuineen muualta 
pihasta kasvamaan erityispaikkaansa.



Keitto ei maistu keitolta ilman lipstikkaa
Tämän yrtin alut olen aikoinaan saanut 
Mamaltani. 
Hänen kesäpihallaan kasvi kasvaa 
minun mittaisekseni. Meidän pihalla 
yrtti kasvaa hieman lyhemmäksi. =) 
Minulla ei ole niitä multasormia... 



Ensimmäiset lemmikit kurkistelevat maailmaa. 
Lemmikeille talvi oli kova. Niiden alkuja oli vielä syksyllä 
ihan ruhtinaallisesti mutta vähäluminen talvi taisi 
palelluttaa tuhannet alut... 
En älynnyt lapioida lisää lunta 
kukkapenkkien päälle... =/ 

Nyt lemmikki on pihallamme
melkoinen harvinaisuus. 

Tässä nyt kuitenkin sekä vaaleanpunainen että 
vaaleansininen älä unohda minua- kukka. 


10.11.2015

Tänään voi muistella





Tämänpäiväinen Älä unohda minua -päivä, voisi olla toukokuussa, jolloin tienoot ovat täynnä villeiksi päässeitä sekä ihan omaan paikkaansa istutettuja tai kylvettyjä sinisiä, valkoisia ja vaaleanpunaisia pieniä herkkiä forget-me-not -kukkia eli lemmikkejä.

Ihan kuin lemmikki olisi saanut oman nimikkopäivänsä, mutta kuitenkin vasta loppuvuoteen, kymmenenteen marraskuuta? No, toisaalta puutarhassa on kyllä näkyvissä nytkin lehtiruusukkeita, joista ensimmäiset lemmikit keväällä puhkeavat ihanasti kukkaan, tulppaanien, narsissien ja muiden kevään ensikukkien kanssa.

Voit muistella tänään niitä keväisiä kukkia, mutta päivän päätarkoitus on kuitenkin kyllä muistaa ihmisiä. Ehkäpä päivä muistuttaa sinua jostain rakkaasta ihmisestä. Tai päivä on ehkä merkki jollekulle muulle, jonka et haluaisi sinua ihan kokonaan unohtavan.

Tänään voi myös muistella heitä jotka eivät enää ole luonamme... Tietenkin kaikkea tätä voi muistella todellakin joka ikinen päivä. Tai tehdä jotain sen hyväksi, ettei kukaan unohdu.