Hyvää itsenäisyyspäivää naapurille!

 

 

Tänään on rakkaan naapurimaamme 

Viron itsenäisyyspäivä. 

 

🇪🇪

 Olen kirjoittanut päivästä 

tietenkin aiemminkin, 

mm täällä... 

 

 

 

 

Kesän viettoa saarella

 

Kolmas kesä saarella on tähän mennessä sujunut 

jälleen leppoisasti. Mies tekee päivät etätöitään 

ja minä puuhailen kaikkea muuta. 

Kesään on mahtunut sattumuksia, ihastuksia 

ja vähän hurmaannuksiakin. 

Mustarastaat saivat viisi poikasta ja hoitivat niitä 

puukatokseen rakentamassaan pesässä. 

Emme edelleenkään ole liikkuneet juuri ihmisten ilmoilla, 

koska koronahan ei toki ole ohi. 

 

Pari kertaa olemme toki kahvitelleet, samoin käyneet "ulkona" 

syömässä. Ensimmäisen kerran heinäkuussa kun Esikoinen oli kaverinsa kanssa meillä muutaman päivän 

ja he kiitokseksi tarjosivat meille 

ruuat italialaistyyppisessä paikallisessa ravintolassa. 

Kiitos vielä! 

Oli muuten hyvää! 

Kiitos myös tästä ihanasta ruususta 

joka toivottavasti jatkaa 

eloaan pihassamme. <3 

Punaisen kulmaoven paikassa kävimme 

tässä eräänä päivänä kahvilla. 

- Siellä ei ollut mitään gluteenitonta kahvin kanssa... 

Täällä saarella se onkin hankalaa, gluteenittomuus... 

Lähinnä pihaa on rakenneltu tänä kesänä. 

Vuoden takaisia kantoja on poistettu, maata 

tasattu, uutta multaa levitelty ja kasvihuone tehty... 

Sekä katto terassiin, ettei aurinko niin paahtaisi... 

Hani teki myös riippukeinulleni telineen. <3 

Punainen riippapelargoni on ostettu 

paikallisesta puutarhaliikkeestä. 

Viikolla kun Hani tekee etätöitään, syömme jotain mikrossa 

lämmiteltävää silloin, kun hän pystyy pitämään ruokatauon. 

Tuo minihella on ihana lisä minikeittiöömme... 

Olen jopa leiponut muutaman kerran ja hyvin tuo pelittää. 

Viikonloppuina yleensä Hani grillailee meille. 

Hän on loistava grillaaja! 

Luontainen lahjakkuus! 

Tässä tulossa turskaa ja perunoita yrttivoissa. <3 

Tällaisella punaisella ruusullakin piha kasvoi... 

Se kukki ensin kesäkuussa 

ja nyt vielä elokuussakin... 

En minä usein ole tässä malttanut olla... 

Varsinkin kun aluksi keinu oli auringossa... 

Hiljattain hoksasimme kantaa keinun telineineen 

terassin katon alle, joten keinuun ei sada eikä paista. =D 

Tonttimme on täynnä näitä 

villejä pähkinäpensaita... 

Nyt olisikin hyvä pähkinäsyksy, 

jos ennättäisi ennen oravia ja lintuja 

keräämään kypsät talteen. 

Tämmöinen kasvihuone ilmaantui meille kesäkuussa ja 

äkkiä siinä kasvoi hieman syötävää ja silmänruokaa. 

Arbuuseja en onnistunut kasvattamaan, koska 

jokin metsänotus käy heti syömässä kukat pois 

kun ne ovat kukkineet... 

Kasvihuonekurkku meinasi valloittaa vähän liikaakin 

kasvihuonetta ja havaitsin olevani sille allerginen. 

Olen kumille allerginen ja kurkussa on jotain samaa, 

joten käsivarret kärsivät hieman aluksi kun kosketin kasvia. 

 Myöhemmin Hani käsitteli kurkkua ja mie kaiken muun. 

Muutama hedelmäpuukin on hankittu ja 

istutettu paikoilleen ja hyvin ovat lähteneet 

kasvamaan. 

Myös uusi nurmikko uusituille pihan alueille 

on joten kuten lähtenyt. Kesä on kyllä ollut kamalan 

helteinen ja rutikuiva... =( 

Ei oikein kehdannut kastella kaivovedellä 

nurmikkoa, ettei kaivo tyhjentynyt... 

Eihän tästä maasta tai tästä saaresta voi 

puhua mainitsematta 

unikkopeltoja ja ruiskukkia... 

Niitä pitää myös aina kuvata 

kun niitä näkee jossakin... 

Perhosia oli pihan villeissä, joka paikasta esiin putkahtelevissa 

punalatvoissa kokolailla mahdottomasti ihan viime päiviin asti. 

Nyt on parina päivänä satanut ja ilma on hiukan 

(ah, onneksi) 

viileämpi. 

Mutta perhosia ei enää näy... 

Tänä kesänä amiraaliperhonen oli runsaslukuisin. 

Niitä saattoi olla 

pihassa yhtä aikaa eri punalatvoissa 40 - 50 perhosta! 

Ja lisäksi vielä keisarinviitat, neitoperhot, isonokkosperhoset, 

nokkosperhoset, sitruuna- ja kaaliperhoset sekä 

muutama suruvaippa. 

Yksi niistä tuntui viihtyvän minun sormissani tai käsivarrellani 

kun puuhailin pihahommia. Alkukesästä eräs häiveperhonen 

oli kolmen päivän ajan kaverinani pihalla... <3 

Tässä vielä kesän kolmas värivikainen keisarinviitta. 

Tai uups, värimuunnos valesina siis... 

Täällä värimuunnokset eivät ole "hyvin harvinaisia" 

vaan ihan joka kesäinen ilmiö. 

Myös neitoperhon ruskeita yksilöitä 

näkyi taas kuten viime kesänäkin. 

Kettuemo sai neljä poikasta. 

Tässä yksi poikasista joka innostui pihistelemään 

meidän ja naapurin kenkiä kuisteilta ja piilottelemaan 

niitä sinne tänne. 

Meillä se piilotti pihasandaalit uusien hedelmäpuiden 

alle pehmeään multaan, joten löysimme ne sieltä, mutta 

lähinaapurin sandaalit katosivat niin, ettei niitä ole 

löytynyt enää mistään! 

Välillä kettu käy raapimassa ulko-ovea 

ja nuolemassa oven lasia... =D 

Se tosin keksi myös syödä kaikki kuukausimansikan 

kypsät marjat, joten mansikoita ei enää tule... 

Ensi vuonna on keksittävä puutarhan ympärille aita. 

Meillä on myös peuroja riesanamme, 

edelleen. Ne ovat ehkä hieman pelänneet 

Jukka-poika-peurapelättiämme. 

Jo tammi-helmikuussa siemenistä istuttamani

ja tänne mukanamme roudaamamme kukat ovat 

kukoistaneet kiitettävästi alun takapakin jälkeen 

kun joutuivat hieman viileässä pihavarastossa olemaan 

ja vähän loukkaantuivat mutta siitäpä sitten 

piristyivät.

Tosin nuo vaulat houkuttelevat liikaa 

pistäviä hyönteisiä, joten tämä oli eka ja viimeinen 

kerta kun niitä laitoin terassille. =D

Mutta kaiken kaikkiaan, kesä on mennyt uskomattoman 

nopeasti! 

Kävimme kyllä heinäkuun lopulla myös 

Suomessa, koska Hanilla oli 

työasioita ja minun piti myös hoitaa erinäisiä 

menoja. 

En tiedä miksi teksti käyttäytyy hassusti, 

väliin tehden isoja ja väliin pieniä kirjamia... 

Menetän mielenkiintoni tähän postaukseen jos 

lähden korjailemaan sitä vielä, joten laitan sen esiin tällaisena. 

Tässä siis hieman välillä henkilökohtaisempaakin postausta. 

Rakastan meidän vaatimatonta mökkiä. 

Jos täällä ei menisi talvella vesi jäähän, niin 

jäisin tänne asumaan.💗

Kun me syksymmällä lähdemme täältä

niin mun sydämeni jää tänne... 

💔

Hyvää itsenäisyyspäivää naapurimaalle!

 

 

 

Estonian Independence Day 

24.2.2022 on Viron 104.s itsenäisyyspäivä. 

 

 

 

💙🖤🤍

#eesti 

#iseseisvuspäev2022

#viro 

#itsenäisyyspäivä 

#independenceday 

#104 

******* 

Sekä oikein hyvää ruotsinsuomalaisten päivää! 

Ruotsinsuomalaisten päivä / ruotsinsuomalaisuuden päivä on 24. helmikuuta vietettävä merkkipäivä. 

Sitä on vietetty ensimmäistä kertaa vuonna 2011, eli tämä on  11.s vuosi. 

Päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan. 

 

Ruotsinsuomalaisilla on erityinen keltasiniristilippukin, mutta se on niin kamala, että laitoin tähän Suomen lipun. Miksi hekin eivät saisi käyttää sitä?

 

Eikö jokainen muualla asuva suomalainen ole aina sydämeltään suomalainen?

 

💙🤍 

 

 

 

 

Joulua ihailemassa

 

 

 

 

Tämä joulukuusi on vanha perinne! 

Viron ensimmäinen joulukuusi
seisoi Tallinnassa, vanhan kaupungin
Raatihuoneen torilla jo vuonna 1441,
eli 580 vuotta sitten! 

Samalla paikalla se koristaa pihaa
jouluisin yhä vieläkin, joulumarkkinoiden 

keskipisteenä.  

 

Aivan samalla lailla komeaa joulukuusta 

on voinut katsella jouluna raatihuoneen 

pylväiden välistä jo pian 600 vuoden ajan! 

Tämän joulun kuusi oli sopusuhtainen, 

valtava, tuuhea ja upea kaikkine valoineen 

ja koristeineen, kuten voit alla olevista 

kuvista päätellä: 

 

"Tallinnan raatihuone on Pohjois-Euroopan vanhin ja ainut säilynyt goottilaistyylinen raatihuone. Rakennuksen tarina ulottuu 1200-luvulle ja nykyisen muotonsa se sai vuonna 1404. 

Kaupunkia johdettiin raatihuoneesta noin 700 vuotta. 

Nykyäänkin raatihuone toimii kaupungin historiallisena edustusrakennuksena, jossa järjestetään juhlavastaanottoja ja konsertteja. 

Raatihuone on vierailijoille avoinna kellarista ullakolle heinä-elokuussa. Upeat goottilaiset holvit ja arvokkaat taideteokset heijastelevat entisen hansakaupungin rikkautta ja ideaaleja." 

/Visit Estonia 

Myös lapset on huomioitu joulutorilla. 

Joulutorilla oli myynnissä mm käsitöitä, glögiä,
makkaraa hapankaalilla sekä joulukuusia.

Kaikkea kannattaa olla myynnissä vielä joulun jälkeenkin
koska ortodoksit viettävät omaa juhlaansa tammikuun puolella. 

Joulutori on paikoillaan aina 2.1.2022 saakka. 

Mekin olimme torilla vasta 27.12.2021 palatessamme 

pikavisiitiltä kesäkodilta, josta piti hävittää 

näin talviaikaan herhiläisten pesät räystäiltä.

Lisää vanhan kaupungin kauniita taloja ja
ihastuksen kohteita.

Rakastan näitä vanhoja taloja! 

Kaikkialta maailmasta saapuu matkailijoita ihailemaan Tallinnaa, Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyttä keskiaikaista kaupunkia, josta löytyy goottilaisia torneja, kiemurtelevia mukulakivikatuja ja lumoavaa arkkitehtuuria.

Kun vietät päivän aidossa keskiaikaisessa ympäristössä, ymmärrät pian, miksi niin monet matkailijat ovat kuvailleet Tallinnan vanhaakaupunkia mystiseksi, lumoavaksi ja jopa riippuvuutta aiheuttavaksi.  

Toisin kuin monet muut eurooppalaiset pääkaupungit, Tallinna on onnistunut säilyttämään keskiajalta ja hansakaudelta periytyvän rakenteensa. Kaupungista löytyy alkuperäisiä mukulakivikatuja, niiden varrelta keskiaikaisia kirkkoja ja mahtavien kauppiaiden taloja sekä useita keskiajalta peräisin olevia varastorakennuksia. 

Tämän harvinaisen hyvin säilyneen keskiaikaisen kaupunkikokonaisuuden ansiosta Tallinnan vanha kaupunki on vuodesta 1997 lähtien myös osa UNESCOn maailmanperintöluetteloa. 

Tiesitkö että 1900-luvun alkupuolelle saakka Tallinnan virallinen nimi oli Reval. /Visit Estonia

Sinne jäi talven ihmemaa ja joulutori kuusineen
vanhan kaupungin muurien sisäpuolelle.

Myös Vapauden aukiolla oli koristeluja.

***********

Alemmat kuvat ovat kesäkodin pääkaupungista
Kuressaaresta, jossa oli oma ihana talvinen joulumaa
ja markkinatori
rakennettuna puhtaan valkoiseen lumeen. 

Saarenmaalla oli enemmän lunta kuin talvikodilla,
Keravalla!

PS: Enemmän kuvia Instagram-tililläni...