Kesäjuhlaa tiedossa

 

Juhannus, tuo yöttömän yön juhla, kun pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan, on kesän valoisin hetki. Tänä vuonna tähän samaan aikaan, ja juhannustaikaan osuu myöskin kesäpäivänseisaus, joka kaksinkertaistaa tarunomaisuuden. 

Mukavaa kesäjuhlaa sinulle, 
miten sitten sitä vietätkään! 

 

 

💚 

 

 

 

Itse vietän juhannusta kuudetta kesää rakkaalla saarella, jossa - vaikka varsinainen juhannus on ihan oikealla paikallaan - juhannuskokkoja eli jaanitulia voi ihailla juhannusviikolla jopa viitenä iltana, eri puolilla saarta!  

Ensimmäiset saaren kokot sytytetään 20.6. 
ja viimeiset 24.6. 2025

 

Tässä vielä paikallista juhannustarinaa...  

 

 

 

Vaikka et viettäisi mitenkään varsinaista juhannusta, tässä ajankohdassa on hauskaa mm se, että tästä alkavat kesävaatteiden, pihakalusteiden ja pihakasvien alennusmyynnit. Kauppojen varastoja pitää jo tyhjentää syksylle ja sen kausituotteille.  

Mutta onneksi itse kesää on silti vielä jäljellä.

- Yli puolet!   

Olen lakannut sanomasta juhannusta keskikesän juhlaksi, koska kesähän on oikeasti vasta ihan aluillaan! Heinäkuun puolessa välissä vasta kesäkin on puolessa. Viis siitä, kuinka pitkä se valoisa päivä on. 

Kasvukausi sen kesän pituuden kertoo. 

 

 

Juhannusviikko: 

 

Keskiviikkona 18.6. olisi kiva, ihan kansainvälinen Piknikpäivä, jos vaan kaveri lähtee mukaan ja keksit sopivat eväät. Ja jos piknikkikään ei kiinnosta, olisi keskiviikkoaamuna loistava tilaisuus kitkeä kaikki rikkaruohot pois puutarhasta. Lähtevät hyvin! Kokeile vaikka! Jos eivät lähde, voit viettää Paniikkipäivää. 

Tai hei Mene ongelle! Siinähän voisit samalla saada juhannuksen kalat!  

Torstaina, 19.6.  on hyvä päivä kastella kaikki kasvit sekä sisätiloissa että pihalla. Voit sitten unohtaa kastelun koko juhannusviikonlopuksi ja vaikkapa tehdä kävelylenkin ja myöhemmin nauttia Tapaksia. 

Perjantaina, 20.6. olisi ollut Rumien koirien päivä & Vie koirasi työpaikallesi päivä, mutta monella tämä onkin vapaapäivä tai jopa kesäloma alkaa tästä useilla. 

Koska on juhannusaatto, on samalla Suomen lipun päivä, eli kun tänä aamuna laitetaan lippu salkoon, se saa olla siellä huomisiltaan saakka. Saakohan kokkoja poltella? Miten ois juhannustanssit? 

 

Lauantaina, 21.6. on kesäpäivänseisaus, juhannus sekä & hyvä päivä joogata, nautiskella smoothieita, sekä napsia selfieitäkin, jos niistä tykkäät. - Ja vasta tänä iltana otetaan lippu alas.  

Sunnuntaina, 22.6. on Suutelupäivä. 

Maanantaina, 23.6. on kaikkien Leskien päivä, ja sen päivän väriteema on vaaleanpunainen...  

Tiistaina, 24.6. kaikki keijut voivat viettää Keijukaispäivää ja aika useat miehet Jussin päivää.   

Ja koska tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 25.6. on uusikuu, voit jälleen keskiviikon iltapäivänä jo puutarhassasi ja kotona istuttaa, kylvää, ottaa pistokkaita jne, tai ainakin torstaista, 26.6. alkaen... 

 

 

💚

Onnellista Juhannusta ja kesäkuun täysikuuta

 

 

 

Toivotan sinulle
onnellista
juhannusta!
Kerätään kukkia
hiuksiin, ovenpieliin,
tyynyjen alle
ja haaveisiin... 

-Una Reinman

 

 

Se ihan oikea juhannusaatto olisi tänään,

mutta koska allakantelijät räpelöivät juhlapäivien paikkoja, varsinkin Juhannuksen, (ettei ihmisille vaan tulisi liikaa vapaapäiviä) juhannusaatto onkin Suomessa virallisesti vasta ylihuomenna, 25.6...

- Vaan kukapa meitä kieltäisi juhlimasta Juhannusta jo nyt, sen oikealla paikalla? =D

 

 

 

Koit ja Hämarik, (eli Aamunkajo ja Illanrusko), ovat vanhan virolaisen tarinan rakastavaisia. Nämä kaksi näkevät ja kohtaavat toisensa vain yhden ainoan kerran vuodessa, juhannusyönä, jolloin aamun ja illan valot yhtyvät.
Koit ja Hämarik vannovat toisilleen ikuista rakkautta, hukuttavat toisensa suudelmiin -ja odottavat taas vuoden ajan seuraavaa tapaamista.

Jaanipäev, (juhannus) on yksi Viron vanhimmista ja suosituimmista kansanjuhlista.
Virolaiset valmistautuvat jaaniõhtu (juhannusaaton) viettoon 23.6. perinteisesti ja pitkälti suomalaisten heimoveljiensä tapaan kokoamalla puujätteistä suuria jaanitulia (kokkoja) eri puolille maata.
Lapset nauttivat siitä, että heillä on lupa valvoa vaikka läpi kesäisen yön.
Nuoret rakastavaiset vaeltavat metsissä etsimässä taikavoimia uskotusti suovaa saniaisen kukkaa.
Myös juhannusmatoja eli kiiltomatoja etsitään, ja löytäjälle on luvassa kaikkea mahdollista kuten onnea, rahaa ja rakkautta.
Nuoria neitoja, jotka haluavat vilkaista tulevaisuuteen, kehotetaan poimimaan niityltä kahdeksaa eri lajia kukkia, ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle, siten voi unessa nähdä tulevan puolisonsa.
Uhkarohkeimmat nuoret ja vähän aikuisemmatkin hyppivät hiipuvan kokon ylitse toivoen saavansa tempulla terveyttä loppuvuodeksi.
Maltillisempiin perinteisiin kuuluvat laulaminen, tanssiminen sekä vanhojen kansantarinoiden kertominen.
Juhannuspäivä 24. kesäkuuta on Virossa kansallinen vapaapäivä. /Wikipedia

Täällä Virossa on siis juhannusaatto jo tänään... 

Me voimme Hanin kanssa siis viettää juhannusta kahdesti, ensin virolaisittain ja sitten suomalaisittain. Lähinnä paljuillen ja grillaten. Kaadamme ensin pihasta vielä pari väärässä paikassa kasvavaa nuorta koivua juhannuskoristekoivuiksi... Ehkä vihdantapainen myös saunaan tuoksuttajaksi... 

- Saunassahan ei tarvitse olla kuin muutama koivunoksa vedessä niin se tuoksu hurmaa... 

Lisään saunasiiliin hieman tervantuoksuakin niin juhannuksessa on tunnelmaa. 

Eilen illalla kaupoissa huomasi että kaupunkilaiset olivat saapuneet mökeille tai sukulaisilleen tms ja kaupoista loppui jopa keräilykärryt... 

Emme - tietenkään- menneet sellaiseen tungokseen, vaan etsimme hiljaisemman ja ihanan viileän kaupan jossa asioimme. 

Korona ei ole vielä ohi joten kenenkään ei kannattaisi hetkeksikään unohtaa sitä... 

Itse emme ole reiluun puoleentoista vuoteen käyneet kahvilassa, näyttelyissä, konserteissa, juhlissa, kavereiden kanssa hengailemassa, missään kyläpaikassa, leffateattereissa, kirjastoissa, ravintoloissa, terasseilla, edes parturissa, saati kampaajalla, jossa en ole käynyt kohta 20 vuoteen muutenkaan... 

Me samoilemme luonnossa ja rakennamme mökistä mieleistämme. 

Pysyttelemme ihmisistä erillämme... 

 

 

 

 

 

Juhannustaiat ovat leikkimielinen osa juhannuksen juhlintaan liittyvää kansanperinnettä. Juhannuksena tehtiin taikoja lähinnä naimaonnea ja tulevaisuutta varten. Monet taioista tähtäsivät ennustuksiin tulevasta, varsinkin aviomiehen laadusta ja naimaonnesta, ja toisilla taioilla naimaonnea pyrittiin parantamaan. 

Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat liittyvät erityisesti juhannukseen, sillä se on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla. Juhannustaioista monet suoritettiin alasti. 

 

UNITAIAT:
Tulevan puolison voi nähdä juhannusyönä unessa, jos olet laittanut tyynyn alle yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen.

 

Yleinen taika on tapa laittaa paikkakunnasta ja perinteestä riippuen tietty määrä, esimerkiksi seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Tulevan puolison pitäisi ilmaantua unessa.

 

Jos juhannusaattoyöksi laittaa sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.

 

Tulevasta sulhosta voi uneksia juhannusyönä myös vasemman jalan sukka väärin päin jalassa.

 

SIIVOUSTAIKA:  

Tyttö näkee tulevan puolisonsa, jos hän lakaisee juhannusyönä makuuhuoneensa lattiaa alastomana, punainen nauha vyötäisillä, niin hänen sulhasensa haamu tulee häntä tervehtimään.

 

KUVAJAISET:
Jos juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja katsoo toiseen peiliin, näkee toisesta peilistä tulevan sulhasensa/morsiamensa.

 

Katsottaessa kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä, mieluiten alasti, pitäisi siellä vedessä näkyä tuleva puoliso.

 

METSÄTAIAT:
Jos juhannusyönä liikkuu metsässä, saattaa nähdä virvatulen palavan. Sen alta löytyy aarre.

 

Saniaisenkin saattaa nähdä kukkivan Juhannusyönä. Silloin kukka pitää kiireesti poimia, koska se tuo poimijalleen taikavoimia.

 

Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.

 

PELLOT JA NIITYT:
Tytöt saavat hyvän naimaonnen, jos juhannusyönä alastomana kieriskelevät kasteisella niityllä, tai kiertävät kolmikulmaisen pellon kolmeen kertaan, tai kokon polttamisen jälkeen pyörivät poikatalojen ruispelloissa...

 

Jos juhannusyönä näkee kyykäärmeen voi tulevan puolisonsa löytää siitä ilmansuunnasta, jonne käärme pakenee.

 

SAUNATAIAT:
Kun juhannussaunan jälkeen heittää vihdan/vastan saunan katolle, niin siitä suunnasta, mihin sen puinen pää osoittaa, tulee heittäjälle puoliso.

 

Tulevan sulhon voi nähdä, jos puolen yön aikaan juhannusyönä kiertää saunan kolmesti ja kurkistaa alastomana lähteeseen. Jos turvaudut saunatemppuun, varaa sulholle jokin lahja, sillä muuten pahat voimat uhkaavat.

 

KOKKOTAIAT:
Juhannuskokon savu kääntyy sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin.
Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät pojat lempeään nostaakseen kokon savun yli.

 

Jos juhannuskokon hiilloksille heittää juhannusaattona kalastetun lahnan, voi kalan kylkiruotojen huomata osoittavan tulevaa puolisoa.

 

Jos kaataa tilkan väkijuomaa veteen juhannuskokon peilikuvan kohtaan ja samaan aikaan kala hyppää, tietää se intohimoista avioliittoa.
/WP

 

Lisää juhannustaikoja... 

 Nämä ovat tietenkin aikalailla vanhanaikaisia taikoja...  

Nykyaika onkin keksinyt uusia näiden tilalle, mutta jotkut vielä luottavat vanhoihin, hyviksi havaittuihin... =D  

 

24.6. on kesäkuun täysikuu eli mansikkakuu (alonquin), simakuu, ruusukuu (siirtom. amer. eur.), hunajakuu, orapihlajakuu, voimakkaan auringon kuu, hevostenkuu (keltit), kukkakuu (engl.), vihreän maissin kuu (cherokee), kuu, kun lehdet ovat kasvaneet (d. sioux), lootuskuu (kiinal.), tuulinenkuu (choktaw)...

 

 

 

Hyvää Juhannusta

"Juhannuksena luonto on vehreimmillään ja kasvit alkavat tehdä hedelmää. Samoin ajateltiin ihmisestä, ja moni juhannustaika ennustaakin naimaonnea. Tunnetuin taioista on kukkien tyynyn alle laittaminen ja tulevasta puolisosta uneksiminen. Taiasta ja kukkien määrästä on useita variaatioita eri puolilta Suomea.

- Ennen siihen ei kylläkään liittynyt ajatusta romanttisesta rakkaudesta modernissa mielessä, vaan taustalla oli ajatus toimeentulon turvaamisesta ja suvun jatkamisesta. Nuoret naiset ja miehet tietysti toivoivat mieluista puolisoa: kilttiä, kunnollista ja sellaista, jonka kanssa yhteiselämä sujuisi.

Juhannus on ollut vanhastaan kukkien ja tuoreiden lehvien juhla, siksi myös taiat liittyivät vahvasti luontoon. Nykyäänkin taloa ja pihaa koristellaan aattona juhannuspuilla, lehdillä, oksilla ja kukilla. Ennen koristelulla oli tärkeä maaginen merkitys, niillä varmistettiin karjaonnea ja esimerkiksi lattioiden runsaalla lehdityksellä taattiin hyvä rehuvuosi.

Vaikka sananjalka ei kuki koskaan, uskomusten mukaan juhannusyönä saattaa nähdä senkin tapahtuvan. Jos joku onnistuu saamaan haltuunsa sananjalan kukan siemenen, hän saa erityisiä taikavoimia, kuten taidon muuttua näkymättömäksi. Uskomus oli niin voimakas, että vuonna 1612 Ferraran yleisessä kirkolliskokouksessa katolinen kirkko kielsi sanajalan siementen keruun juhannusyönä."

Teksti: Lauri Levola/Turun sanomat 

Suomalaiset juhlivat kaikkia juhlapäiviään jo niiden aattoina. Siksi Juhannusaattokin on monelle juhlavampi päivä kuin vaikkapa Juhannuspäivä. 

Tietenkin olisi mukavaa jos Juhannuksen sijaintiin ei koskettaisi allakantekijöiden taholta, jotka siirtelevät juhlapäiviä siksi, etteivät suomalaiset vaan saisi liikaa vapaapäiviä keskelle viikkoa... 

 23.6. Aaton päivä voisi aina olla Juhannusaatto, (josta yhteydestä se on varmaankin nimityksensäkin joskus muinoin saanut) ja Juhannuspäivä saisi aina sijaita 24.s kesäkuuta, Jussin päivänä.

Taas on aika auringon

Kun taas on aika auringon, niin uskon, siinä taikaa on.
Mä sulle taitan kukkasen, kun vastaan riennät nauraen.
Ja tanssipaikan suuntaan päin näin lähdetään me käsikkäin.
Sun naurus tarttuu ihmisiin, ja uskon jälleen haaveisiin.

Ihmisten mielet lannistaa talvella pakkassää.
Reippaankin miehen astuntaa huopanen hiljentää.
Tuntuu kuin vuotta kymmenen jatkunut talvi ois.
Nähdessäs vihdoin peipposen heität taas turkin pois.

Juhlat kun Jussin päivän on, silloin taas tarkenee.
Loisteessa öisen auringon yksin en taikaa tee.
Kokkoihin liekit leimahtaa, samoin myös sydämiin.
Monikin kenties ehdottaa toiselle: ”Eikös niin?”

Kun taas on aika auringon,… 

suom. san. Jukka Virtanen 
sov: Jaakko Salo 
esittänyt mm: Reijo Salminen

19.6 on muuten myös sellainen kuin Varvastossupäivä...

20.6. On Päivänvalon arvostuspäivä 
& Juhannuspäivä 

Minä toivon Sinulle
onnellista Juhannusta!

 

Sunnuntaina, 21.6. on 

Kesäpäivänseisaus
sekä Musiikin päivä. 

Kuvia juhannuksesta

Juhannuksena ajelimme mm Porvoossa, 

ja nämä vaaleanpunaiset villiruusut 

ovat ajomatkan varrelta, tien reunalta. 

Oli ihanaa päästä liian kuumasta 

kerrostaloasunnosta pois, 

varjoon, meren rannalle tuuleen.

Tässä lisää tienpenkkojen löytöjä: 

Haisukurjenpolvi, Geranium robertianum.

Nimestään huolimatta se TUOKSUU 

ihan vaan pelargoneille, ja nehän 

tuoksuvat hyvälle. 

Tätäkin oli siellä täällä tienpenkoilla.

Keltamaksaruoho, Sedum acre.

Apilat olivat juhannuksena jo niin kukassa 

kuin vain voivat... 

Lupiinia nyt vihataan kamalasti. =( 

Sen lisääntyminen on ihan helppoa 

pitää kurissa: pitää vaan poistaa 

kukkineet kukat ennen kuin kasvi 

varistaa siemeniään maahan... 

- Tienvarsien niittäminen juuri siihen aikaan 
saa kasvin leviämään, siementen kulkeutuessa 
laajemmalle ja laajemmalle. 

Vihaisivatpa kiihkoilijat vaikkapa rujoa pujoa
 joka aiheuttaa astmaatikoille oireita ja 
 jota todellakin kasvaa liikaa kaikkialla... 

Kaikki elokuun kasvitkin 

kukkivat jo juhannuksena. 

Sen verran kesät ovat aikaistuneet 

ja lämmenneet... 

Tässä olisi jo hyvää heinää heinätöihin... 

Tässä heinät on jo korjattu ensimmäistä kertaa 

tänä kesänä. Toinen sato on jo tulossa... 

Jos vaan saisimme myös elintärkeitä sateita!!! 

Tässä sonnimullikoita matkan 

varrelta appeellaan... 

Jotkin pellot hohtivat valkoisena. 

Tässäkin on sellainen. 

Saunakukkapelto. 

Tämä taitaa olla hernepelto. 

Menee ehkä maanparannukseksi, 

maaperän typettäjäksi?

Tästä maisemasta, puista joen 

varrella, puuttui kuvasarjastaan 

vielä kesäkuva, ja sellainen napattiin 

nyt juhannuksena. 
Vesi oli nyt vähimmillään kun 
on ollut niin ruutikuivaa. 

Nyt kuvasarja on valmis. 
Vuodenaikojen vaihtelu joen varrella.  

Vettähän suomalainen rakastaa 
ja hiljaisuutta. 

Perhosia on ollut hurjasti 

tänä kesänä... 

Tässä jokin sinisiipi. 

Niitäkin kun on montaa eri lajia... 

Kuuset kypsyttelevät jo 

uusia käpyjään, joita myös 

taitaa tulla hurjasti tänä kesänä. 

Kauniita vaaleanpunaisia 

pukkilalaisia lupiiniparkoja.

Myös Keski-Suomen maakuntakukat 

päivänkakkarat, Leucanthemum vulgare, 

olivat juhannuksena parhaimmillaan.

Uuden kodin parvekkeelta 

näkyi juhannusaattoiltana 

tällaisiä iltaruskonäkymiä... 

Mittumaarin ihana valo

 Tänään, juhannusaattona
on koko vuoden pisin päivä, 
 ja Kesäpäivänseisaus. Siksi
Päivänvalon arvostuksen päiväkin 

sattuu olemaan juuri nyt.

Mittumaaria, eli Juhannusta 
sanotaan myös keskikesän juhlaksi 
koska kesäpäivänseisauksen jälkeen yö 
alkaa pidentyä ja valon määrä vähentyä, 
mutta on sitä kesää vielä hurjasti jäljellä. 

Tästä se kesä oikeastaan vasta alkaa. 
Nyt kaikki tekemään 
 juhannustaikoja...

Tänään on myös Selfiepäivä.
Siitähän voisi kehitellä uuden ajan 
juhannustaian: ottaessasi selfietä, 
tuleva puolisosi fotobombaa kuvaasi! =D
 

Tänään vietetään Musiikin juhlaa
Tee musiikkia, ja Sandaalipäivää, 
ja ne itseasiassa olisivatkin juuri nyt 
kätevät ja hengittävät jalkineet. 

On myös Vie koirasi työpaikallesi päivä, 
jos sinulla olisi tänään työpäivä. 

Tänään ovat myös mm 
kansainvälinen Joogapäivä, 
Skeittauspäivä, 
Maailman humanistipäivä, 
Maailman kirahvipäivä ja
 Ateistien solidaarisuuspäivä. 

Ps:

Minä odotan ihania 
 viileitä kesäpäiviä. 

❤️

 Onneksi sain olla ilmastoidussa autossa kun seikkailimme Porvoossa, ja
 tuulessa, varjossa, meren rannalla. 

Juhlavaa Juhannusta!

Tänään onkin sitten vihdoin Mittumaari, taikayö eli juhannusaatto. 

Koko alkukesän tätä päivää 
niin palavasti odotellaan... 

Juhannus on erityisesti järven rannalla ihanaa. 

Jos sinulla ei ole omaa mökkiä, eikä kukaan kutsu sinua mökilleen
voit myös ehkä vuokrata sellaisen, 
mutta varaus kannattaa tehdä ajoissa 
suuresta kysynnästä johtuen. 

Luonnonhelmassa voi ymmärtää
miten ihmeellinen aika juhannus 
meille suomalaisille on aina ollut. 

Juhannustaikoja on mm täällä ja täällä. 

 Joillekin tämä on ihan tavallinen kesäviikonloppu, 
ilman kummempaa hössötystä tai juhlaa. 

Mutta hei, jos aiot juhlia kesämökillä, 

vilkaise tätä 
Hyvien naapurisuhteiden julistusta.

PS:

Tänään on myös 

Vie koirasi työpaikallesi -päivä,

sekä Sipulirengaspäivä.

Se aika vuodesta

Suomessa juhlitaan juhlapäiviä 
jo aattona, joka on monelle vielä 
samalla työpäivä: vappua vapunaattona,

joulua jouluaattona, juhannusta juhannusaattona jne. 

Me otamme vähän ennakkoa juhlasta kuin juhlasta 

joita useissa muissa maissa vietetään 
vasta varsinaisena juhlapäivänä. 
Mutta yhtä kaikki, ihan sama. 
Juhlia on niin harvoin niin mikä 
ettei niitä saisi viettää usean 
päivän ajan. 


Säästä ja itikoista viis, 
otetaan taas 
juhannus haltuun! 

Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla, 

jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen lähellä. 

Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana 
sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. 

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.
 Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 

 Pahoja henkiä karkoitettiin juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. 
Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. 

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua.
 Suomessa juhannusta juhlitaan kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina,näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä. Pihoille tehtiin lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Koivunoksista sidottiin vihtoja.

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin. 

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  

^{1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin. Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.}

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, joka koristellaan lehdin ja kukin.
On arveltu keskiajan Hansa-kauppiaiden tuoneen salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. 

^-Wikipedia-  

Juhannusaattona on myös 
Suomen lipun päivä 

 ja liputuspäivä.

Lippu nostetaan salkoon virallisesti aattoiltana klo 18.00

 ja lasketaan salosta juhannuspäivän iltana klo 21.00. 
Mutta monesti näkee että lippu on jo aattoaamusta 
salossa ja on siellä kaksi päivää. Ei se ole niin 
vakavaa. 

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.  Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vihdoilla.

 Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. 

-Wikipedia-

Lisää juhannustaikoja...

Katso vuoden 2017 juhannussää täältä. 

Katso juhannuksen aukioloajat täältä

23.6. on Kansainvälinen leskien päivä. 

24.6. Juhannuspäivänä on myöskin Käy uimassa -päivä, 
jos tarkenet ja samalla on myöskin Keijukaispäivä. 

25.6. on Hirsimökkipäivä ja monethan ovatkin 
tällä hetkellä jollain mökillä... =) 

26.6. On vuorossa Kanoottipäivä. 
Sekin sopii varmasti monelle juuri nyt, kuin nenä päähän. 
Samana päivänä on niin ikään Suklaavanukaspäivä. 
Se onkin vähän erikoisempaa juhannusruokaa.