Translate
29.7.2022
26.7.2022
Martan päivä
Martta on alkujaan arameankielinen naisen etunimi, joka tarkoittaa valtiatarta. Suomessa Martta-nimeä on esiintynyt jo keskiajalta lähtien, ja nimipäiväkalenteriin se otettiin mukaan vuonna 1858. /Martat
25.7.2022
Ukkosen päivä
Ennen vanhaan Jaakon päivää vietettiin vähän samaan tapaan kuin juhannusta ja päivä pyhitettiin Ukolle eli ukkosen jumalalle ja sitä kutsuttiin Ukkosen päiväksi. Sinä päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä. Äänekkäät työt oli siirrettävä tuleviin päiviin, koska kova ääni saisi ukkosen vihaisena paikalle, minkä uskottiin pilaavan sadon.
Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää tänään vesistöt kylmäävän kiven järveen ja kokoaa kaikki paarmat pussiin.Tarina Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt kuitenkin entisen, juliaanisen kalenterin aikana. Luonnon kannalta nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissa 25. heinäkuuta vastaakin 5. elokuuta ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavatkin tilastojen mukaan kylmetä.Eli se onkin siis Salme 5.8., joka oikeasti nykyään sen kylmän kiven heittää!
- Mutta paarmat saisivat kyllä jo tänään kadota!
Paarmathan aiheuttavat vertaimevinä hyönteisinä punkkien tavoin mm borrelioosia.
”Lisäksi on käyty kiistaa siitä, voiko hirvikärpänenkin levittää tautia. Yhden teorian mukaan voi, jos kärpänen on saanut taudin jo munavaiheessa emoltaan.”
22.7.2022
Harvinaista herkkua
pihamaalla helteisenä kesäkuun päivänä,
kun ei pystynyt tekemään mitään
muuta, koska kuumuus...
Onneksi päivänvarjo suojasi
minua auringolta!!!
Tänään on muuten Riippumattopäivä!
#HammockDay
💗
18.7.2022
Nimipäivät
Nimipäiviä vietetään enää harvoin.
Kun olin lapsi, meille piipahti vieraita aina kun oli
jonkun perheenjäsenen nimipäivä.
Ja meiltä piipahdettiin muiden nimipäivillä.
Jossain vaiheessa se sitten loppui...
Nimipäivän vietto juontaa juurensa keskiaikaisesta pyhimyskalenterista. Sekä katolinen että ortodoksinen kirkko nimesivät kalenteriin pyhimysten muistopäiviä, usein joko heidän syntymä- tai kuolinpäiviensä mukaan, ja nimipäivät vakiintuivat osaksi suomalaista arkielämää jo 1300-luvulla. Nimipäivät olivat tärkeitä vuodenkulun merkkipäiviä; niiden mukaan ajoitettiin vuotuiset työt, kuten kylvö, sadonkorjuu, teurastus ja niin edelleen. Reformaatio karsi luterilaisesta kirkosta suuren osan katolisista perinteistä, mutta nimipäivien vietto oli niin vakiintunut käytäntö, että se jäi elämään.
Erioikeus almanakan julkaisemiseen oli yliopistolla, jonka kansanalmanakka ilmestyi suomenkielisenä vuodesta 1705. 1800-luvulle tultaessa nimipäiväkalenteria alettiin täydentää myös ei-kristillisperäisillä nimillä.
Suomenkielisen väestön etunimistö suomalaistui kansallisuus- ja suomalaisuusaatteen myötä melko perinpohjaisesti vuosien 1880–1930 aikana. Omakieliset tai suomalaistetut etunimet tulivat esille etenkin Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Suurimmat muutokset yliopiston nimipäiväkalenteriin tehtiin vuosina 1890, 1908, 1929 ja 1950.
Nimipäiväkalenteriin lisätään nimiä nykyisin yleisyysperiaatteen mukaan. Aikaisemmin nimellä täytyi olla tuhatkunta kantajaa, vuodesta 2010 alkaen noin viisisataa. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä nykyisin viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2025.
Jos henkilön nimeä ei ole nimipäiväkalenterissa, juhlapäivä voidaan kiinnittää itse sopivaan ajankohtaan tai nimipäiväjuhlat voi järjestää toisen tai kolmannen etunimen päivänä. Myös suomalaiset etunimet -sivusto koostaa omaa nimipäiväluetteloa nimistä, joita ei edellä mainituista luetteloista löydy.
Yliopistolla on tekijänoikeus omaan nimipäiväluetteloonsa, eikä kilpailevia nimipäiväluetteloita ole toistaiseksi tullut. On julkaistu myös kalentereita, joissa on lueteltu yleisimpiä lemmikkieläinten nimiä.
Nimipäiväsankari saa usein ottaa vastaan onnitteluja nimipäivän johdosta. 1950-luvun Emännän tietokirjassa kehotetaan nimipäivän viettäjää varustautumaan vastaanottamaan onnittelijoita esimerkiksi kahvitarjoilulla. Työpaikoilla tällainen käytäntö elää vahvasti esimerkiksi Ranskassa ja Puolassa.
nimipäiväsankarittaret?
- Saavatkohan he onnitteluja, kakkua,
kukkia ja lahjuksia? =)
Naistenviikosta olen kirjoittanut aiemminkin.
Mätäkuukin ehtii alkaa
naistenviikon lopulla, eli 23.7. 2022
17.7.2022
Minun Suomeni
Tämä on tavallisten ihmisten maa
jossa on vielä sininen taivas
valkoisia pilviä
ja raikasta ilmaa hengitellä
Jossa on niemiä
kaikenkokoisia järviä
saaria ja notkoja
Jossa ihmiset rakastavat luontoa
ja antavat kaikelle
mahdolliselle lempinimiä
Luonnonkukillekin
Tämä on maa
jossa rakastetaan
omaa tilaa mutta ollaan
ystävällisiä naapureillekin
Toivotetaan heidät tervetulleiksi
kestitään vieraanvaraisesti
vatsansa pulleiksi
vilkutetaan lähtiäisiksi
ja toivotellaan
hyvää kotimatkaa
Ja jos naapuri tarvitsee apua
sitä empimättä annetaan
koska sellainen
on suomalainen
Ei ole mikään ihmekään
että ulkomaalaisetkin
tänne haluavat matkustaa
vaikkapa hetkeksi vaan
-Una Reinman
📸 Kuvat: Taneli Lahtinen
14.7.2022
Suvipäivä
Mitä sinä keräät?
Kerään kiviä
Puikulaisia
Sydämenmuotoisia
Röpelöisiä
Sileitä
Pyöreitä
Littanoita
Muodokkaita
Muodottomia
Ruukunsiruja
Kaakelinsäröjä
Laavanmuruja
Simpukoita
Sulkia
Siemeniä
Meren silottamia
lasinpaloja
Poluilta
Metsistä
Järviltä
Rannoilta
Meriltä
Muistoiksi
Tarinankertojiksi
-Una Reinman
13.7.2022
Muistona lomasta
Rakkaani paita tuoksuu
tuulelle
merelle
ja auringolle
Sylissä rakkaani
tuoksu tarttuu ihooni
Keltaisina jyväsinä kengissä
yhä meren rannan hiekkaa
Selässä viipyilee auringon lämpöä
ruskettuneella iholla
Muistona lomasta
-Una Reinman
12.7.2022
Vielä on puolet kesää jäljellä!
eli keskikesän aika
Vahingossa itsekin olen
syyllistynyt kutsumaan juhannusta
Dääm!
Koetan
tästedes muistaa välttää
Kesäpäivänseisaus ei toki tarkoita,
että koko kesästä olisi jo
puolet mennyt!
Valoisuus vaan vaihtelee, eli se hirmu valoisa
aika hieman lieventyy.
- Mutta onhan kesä toki muutakin
kuin auringonvaloa.
Ainakin minulle!
Kesä on luonnon mahtavaa runsautta,
rehevyyttä ja vehreyttä
ja lämmöntunnetta, niin kropassa kuin sielussa.
Se on lämmintä uimavettä johon pulahtaa.
Kesä on lomaa töistä.
Lomaa talvesta.
Lomaa arjesta.
Lomaa koulusta.
ja sadonkorjuuta
vuoroin mansikkamaalta,
luonnon omista antimista.
Kas näin tästä päivästä on kirjoitettu:
"Keskivertoisesti vuoden lämpimimmät ajat osuvat juuri näille
päiville, eli jos halutaan viettää lämmön taittumista
kylmenemiseen, niin nyt on keskikesän aika. 13.7 tienoilla
onkin vietetty kesän käännekohdan juhlapyhiä."
/Mielikin metsä
"Puoli vuotta aikaisemmin (13.1.) väitettiin karhun kääntävän
kylkeään, koska talvi on puolessa välissä eli oli ns. keskitalvi.
Karhunpäivää pidettiin karhun syntymäpäivänä.
Esimerkiksi Virumaalla asuvilta koottujen uskomuksen mukaan
silloin ei pitänyt tehdä töitä, muuten karhu tekisi vahinkoa
paimenille, karjalle ja mehiläispesille." /Almanakka
Tiesitkö tämän lehmästä?
Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Pohjoisissa oloissa, esimerkiksi Suomessa, nautoja on vanhastaan pidetty kesäisin ulkona laitumella ja talvella sisätiloissa navetassa. Nykyään suurilla tiloilla laidunnus käy harvinaisemmaksi, mutta luonnonmukaisessa tuotannossa ja mahdollisesti eläinten hyvinvointitukeen sitoutuneilla tiloilla laki edellyttää eläimille kesällä laiduntamismahdollisuuden. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen mahalaukkunsa avulla. Mahalaukku koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta eli lehtimahasta ja juoksutusmahasta. Märehtiessään naudat palauttavat syömänsä ruuan pötsistä ruokatorvea pitkin takaisin suuhunsa ja pureskelevat sen uudelleen hienommaksi. Näin naudat saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. Luonnossa naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja. Rehuksi naudat saavat kesällä nurmirehua ja talvella säilörehua ja yleensä myös väkirehua
Eri ikäisten nautojen nimityksissä on vaihtelua Suomen eri osissa. Lajin vähintään kerran poikinut naaras on lehmä, ja uros 1–1,5 vuoden iästä lähtien on sonni. Kuohitusta uroksesta käytetään nimitystä härkä, mutta häräksi voidaan kutsua myös kuohimatonta sonnia. Poikaset ovat vuoden ikään saakka vasikoita. Vastasyntynyttä poikasta voidaan kutsua pikkuvasikaksi ja kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia ruokinnan mukaan ruohovasikaksi tai juottovasikaksi. Nuori uros on mulli tai mullikka ja nuoresta, poikimattomasta naaraasta käytetään nimitystä hieho. Ensimmäisen kerran poikineesta naaraasta käytetään nimitystä ensikko.
Vasikan syntymäpaino on eri roduilla 25–60 kilogrammaa. Ayrshirerodun vasikan keskimääräinen syntymäpaino on 30–35 kg ja suomenkarjan 26 kg. Lehmän elopaino on rodusta riippuen 150–900 kg sekä härän ja sonnin 225–1 150 kg. Ayrshirelehmä painaa noin 400 kg ja ayrshiresonni noin 800 kg. Suomenkarjaan kuuluvan lehmän elopaino on keskimäärin 380 kg ja sonnin 550 kg.
Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta määrittelee vasikaksi alle kuuden kuukauden ikäiset naudat, sekä urokset että naaraat. Yli kuuden mutta alle 22 kuukauden ikäiset naudat ovat nuorkarjaa. Yli kuuden kuukauden ikäiset urokset ovat sonneja ja vähintään kahdeksan kuukauden ikäiset poikimattomat naaraat ovat hiehoja. Poikinutta naarasta kutsutaan lehmäksi ja maidontuotantoa varten pidettyä naarasta lypsylehmäksi. Lihantuotantoa varten pidettäviä nautoja nimitetään lihakarjaksi.
Tänään vietetään
11.7.2022
Suklaakakkupäivä
Marraskuussa olemme tunteneet
10.7.2022
Varovasti- ainakin paljain jaloin
Niin kiire ei voi ollakaan
ettei kävellessään
ehtisi jalkoihinsa katsomaan
-Una Reinman
Tänään on
Älä astu ampiaisen päälle -päivä
#DontStepOnABeeDay 🐝
8.7.2022
Ole lapsi jälleen
#BeAKidAgainDay
7.7.2022
Anna anteeksi, puhu totta ja syö suklaata
Vuoden aikana järjestetään useita suklaapäiviä, jotka
voivat olla paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä
suklaapäivämuunnelmia.
Tänäänkin on yksi "Maailman suklaapäivistä",
joten juhlikaamme sitä runsaan kaakaon kera.
Maailman suklaapäivä on erityinen kunnianosoitus
ihmiskunnan suurimmalle kulinaariselle keksinnölle.
(Anteeksi leipä ja pizza!)
Suklaa auttaa luomaan ylellisimpiä jälkiruokia,
ja sitä voidaan nauttia ja sillä hemmotella
itseä ja muita jo sinällään.
Rikas, tumma suklaa, on myös terveellistä.
Kokeile korkeaa kaakaoprosenttia
- jossa on vain vähän lisättyä sokeria.
World Chocolate Day
Päästä irti kaunan ja vihan taakasta
ja anna anteeksi niille, jotka
ovat tehneet sinulle vääryyttä.
Anteeksiantamisen päivänä on mahdollisuus korjata asiat.
Se on täydellinen tilaisuus jättää vanhat erot syrjään,
siirtyä epäkohtien tai loukkausten yläpuolelle
ja aloittaa alusta.
Tänään on myöskin
Kansainvälinen anteeksiantopäivä
#GlobalForgivenessDay
/DOTY
💗
tai tee mitään epärehellistä.
Nyt on aika käyttää täydet 24 tuntia kunnioittaaksesi totuuden
- Tietenkin olisi tärkeintä
puhua totta joka ikinen päivä!
💗
Sitten on hyvin surullinen teemapäivä, ainakin minun mielestäni
koska sellaista ei voi koskaan tapahtua minun perheessäni.
Teemapäivän nimi on Isä ja tytär käyvät yhdessä kävelyllä.
Äitini isä kuoli kun äitini oli kolmevuotias lapsi.
He eivät kävelleet koskaan yhdessä, äidinisän sairastaessa tuberkuloosia
petipotilaana kuolemaansa asti.
Lasteni isä kuoli kun tyttäreni oli nuori neiti.
Tyttären ollessa ihan pieni erosimme lasten isän kanssa ja lopulta
minun piti hankkia lähestymiskielto, ettei
väkivaltainen alkoholistimies enää saapunut häiriköimään meitä.
- Hekään eivät siis koskaan ehtineet kävelylle.
En ehtinyt minäkään kävelylle oman isäni kanssa.
Isäni kuoli viime marraskuussa.
että hän sairasti vuosia rappeuttavaa sairautta.
Jos olisin tiennyt, olisin yrittänyt käydä
häntä katsomassa...
Lapsuuden haaveissaisä oli jotain suurtavahvaa ja hyvääHän pitäisi kädestäNostaisi lätäköiden yliKantaisi reppuselässäOlisi turvallinen syliOpettaisi pyöräilemäänAuttaisi koulutehtävissäSellaisia isähahmojaoli luokkakaverien tarinoissaMinulle jäivain ikuinen ikävä
-Una Reinman
Toivottavasti tämä teemapäivä onnistuu
Sinun perheessäsi.
Isä ja tytär käyvät yhdessä kävelyllä
#FatherDaughterTakeAWalkTogetherDay
💗