Sateen päivä

 

Tänään vietetään Sateen päivää, #RainDay. 

- Sataakos teillä? 

 💦

Martan päivä

 

 

 

 

Martta on alkujaan arameankielinen naisen etunimi, joka tarkoittaa valtiatarta. Suomessa Martta-nimeä on esiintynyt jo keskiajalta lähtien, ja nimipäiväkalenteriin se otettiin mukaan vuonna 1858. /Martat

 

Tänään onkin jälleen Martan päivä. 

Kuulutko sinä Marttoihin? 

Minä olen aina halunnut kuulua... 

 

Martan päivästä ja 

Martoista

olen kirjoittanut aiemminkin... 

 

 

 

Ukkosen päivä

 

Ennen vanhaan Jaakon päivää vietettiin vähän samaan tapaan kuin juhannusta ja päivä pyhitettiin Ukolle eli ukkosen jumalalle ja sitä kutsuttiin Ukkosen päiväksi. Sinä päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä.  Äänekkäät työt oli siirrettävä tuleviin päiviin, koska kova ääni saisi ukkosen vihaisena paikalle, minkä uskottiin pilaavan sadon. 

 

Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää tänään vesistöt kylmäävän kiven järveen ja kokoaa kaikki paarmat pussiin. 

Tarina Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt  kuitenkin entisen, juliaanisen kalenterin aikana. Luonnon kannalta nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissa  25. heinäkuuta vastaakin 5. elokuuta ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavatkin tilastojen mukaan kylmetä.

Eli se onkin siis Salme 5.8., joka oikeasti nykyään sen kylmän kiven heittää! 

- Mutta paarmat saisivat kyllä jo tänään kadota! 

Paarmathan aiheuttavat vertaimevinä hyönteisinä punkkien tavoin mm borrelioosia.  

 

Punkkien lisäksi myös paarmat

ja hyttyset ovat tartuttaneet borrelioosia

”Lisäksi on käyty kiistaa siitä, voiko hirvikärpänenkin levittää tautia. Yhden teorian mukaan voi, jos kärpänen on saanut taudin jo munavaiheessa emoltaan.” 

 /Seura   

 

Harvinaista herkkua

 

 

Toiset naiset haaveilevat

reissuista & hotelleista,

mutta minä haaveilin

OMASTA riippumatosta 

NIIN monta vuotta

ja vihdoin viime vuonna 

sellaisen sain! 

💗

Hani teki puusta sille telineen, 

koska lähellä mökkiä ei pihalla ole suuria puita. 

Kuva on napattu mökin terassilta. 

Kuvassa myös vuosi sitten rakennettu 

pihamökki ja tämän kesän muhkeaa terassikukkaa, 

purppuravaulaa. 

Voit bongata myös aikoinaan Punaiseen 

pikkutaloon tehdyn jämerän olohuoneen pöydän, 

joka nyt on entisten aikojen muistona mökkipihalla apupöytänä, 

milloin maalatessa, milloin sahatessa jne...

💗

 

 

Tässä lojuilen riippumatossani  vihdoin mökin
pihamaalla helteisenä kesäkuun päivänä,  
kun ei pystynyt tekemään mitään
muuta, koska kuumuus... 

Olla tekemättä mitään keskellä päivää 

on aikas harvinaista herkkua mökillä, jossa on vaikka mitä tekemistä... 

Tai teinhän minä; luin pokkaria!

Onneksi päivänvarjo suojasi
minua auringolta!!!

Minä en kuulu heihin, jotka 

löhöilevät auringossa! 

Muutama vuosi sitten hankitun mökin 

pihalla on vielä paljon puuhaa, 

ennen kuin täällä voi oleskella enemmän

tekemättä mitään. 

Tänään on muuten Riippumattopäivä!
#HammockDay  

💗 

Riippumatosta tuolla sivulla enemmän. 

#savetheplanet

#relaxtime

#cottagelife

#hammock

#hammocklife

#mökillä

#riippukeinu

#riippumatto

#tropilex

#relaxing

#kesälukemista

#pokkari

#helle 

 

Nimipäivät

 

 

 

 

 

Nimipäiviä vietetään enää harvoin. 

Kun olin lapsi, meille piipahti vieraita aina kun oli 

jonkun perheenjäsenen nimipäivä. 

Ja meiltä piipahdettiin muiden nimipäivillä. 

Jossain vaiheessa se sitten loppui... 

 

Aika aikaansa kutakin? 

 

Nimipäivän vietto juontaa juurensa keskiaikaisesta pyhimyskalenterista. Sekä katolinen että ortodoksinen kirkko nimesivät kalenteriin pyhimysten muistopäiviä, usein joko heidän syntymä- tai kuolinpäiviensä mukaan, ja nimipäivät vakiintuivat osaksi suomalaista arkielämää jo 1300-luvulla. Nimipäivät olivat tärkeitä vuodenkulun merkkipäiviä; niiden mukaan ajoitettiin vuotuiset työt, kuten kylvö, sadonkorjuu, teurastus ja niin edelleen. Reformaatio karsi luterilaisesta kirkosta suuren osan katolisista perinteistä, mutta nimipäivien vietto oli niin vakiintunut käytäntö, että se jäi elämään.

Erioikeus almanakan julkaisemiseen oli yliopistolla, jonka kansanalmanakka ilmestyi suomenkielisenä vuodesta 1705. 1800-luvulle tultaessa nimipäiväkalenteria alettiin täydentää myös ei-kristillisperäisillä nimillä.

Suomenkielisen väestön etunimistö suomalaistui kansallisuus- ja suomalaisuusaatteen myötä melko perinpohjaisesti vuosien 1880–1930 aikana. Omakieliset tai suomalaistetut etunimet tulivat esille etenkin Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Suurimmat muutokset yliopiston nimipäiväkalenteriin tehtiin vuosina 1890, 1908, 1929 ja 1950. 

 

Vuonna 1929 tehtiin erityisen suuria muutoksia, jotka muuttivat selvästi suomalaisen ja suomenruotsalaisen kalenterin nimipäiviä. Tuolloin aikaisemmin yhteissuomalainen nimipäiväkalenteri eriytettiin suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen versioon. Suomalaisesta nimipäiväkalenterista poistettiin varsin suuri joukko ruotsinkielisiksi katsottuja nimiä, mutta ne jäivät yleisesti suomenruotsalaiseen nimipäiväkalenteriin. Poistettujen nimien tilalle otettiin vielä suurempi määrä uusia ja varsinkin omakielisiksi katsottuja nimiä. Tällöin almanakkaan otettiin joukko sellaisiakin muinaissuomalaisia nimiä, jotka eivät olleet tulleet uudestaan käyttöön, mutta jotka tällä tavoin pyrittiin elvyttämään.

Nimipäiväkalenteriin lisätään nimiä nykyisin yleisyysperiaatteen mukaan. Aikaisemmin nimellä täytyi olla tuhatkunta kantajaa, vuodesta 2010 alkaen noin viisisataa. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä nykyisin viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2025.

Jos henkilön nimeä ei ole nimipäiväkalenterissa, juhlapäivä voidaan kiinnittää itse sopivaan ajankohtaan tai nimipäiväjuhlat voi järjestää toisen tai kolmannen etunimen päivänä. Myös suomalaiset etunimet -sivusto koostaa omaa nimipäiväluetteloa nimistä, joita ei edellä mainituista luetteloista löydy. 

Yliopistolla on tekijänoikeus omaan nimipäiväluetteloonsa, eikä kilpailevia nimipäiväluetteloita ole toistaiseksi tullut. On julkaistu myös kalentereita, joissa on lueteltu yleisimpiä lemmikkieläinten nimiä. 

 
Nimipäiväsankari saa usein ottaa vastaan onnitteluja nimipäivän johdosta. 1950-luvun Emännän tietokirjassa kehotetaan nimipäivän viettäjää varustautumaan vastaanottamaan onnittelijoita esimerkiksi kahvitarjoilulla. Työpaikoilla tällainen käytäntö elää vahvasti esimerkiksi Ranskassa ja Puolassa. 

Suomessa lapset saavat usein nimipäivänään pieniä lahjoja. Suomen lisäksi samaan tapaan nimipäivää on vietetty viime aikoina vain Ruotsissa, joskin Norjassa on perinteen palaaminen kasvussa. /Wikipedia

 

Mitenkähän tämän seuraavan viikon
nimipäiväsankarittaret? 

- Saavatkohan he onnitteluja, kakkua,
kukkia ja lahjuksia? =)

Naistenviikosta olen kirjoittanut aiemminkin. 

 

Mätäkuukin ehtii alkaa  

naistenviikon lopulla, eli 23.7. 2022 

 

 

 

Minun Suomeni

 

 

 

 

Tämä on tavallisten ihmisten maa 

jossa on vielä sininen taivas 

valkoisia pilviä  

ja raikasta ilmaa hengitellä 

Jossa on niemiä

kaikenkokoisia järviä 

saaria ja notkoja 

Jossa ihmiset rakastavat luontoa 

ja antavat kaikelle 

mahdolliselle lempinimiä 

Luonnonkukillekin 

Tämä on maa

jossa rakastetaan 

omaa tilaa mutta ollaan 

ystävällisiä naapureillekin 

Toivotetaan heidät tervetulleiksi 

kestitään vieraanvaraisesti 

vatsansa pulleiksi 

vilkutetaan lähtiäisiksi 

ja toivotellaan 

hyvää kotimatkaa 

 

Ja jos naapuri tarvitsee apua 

sitä empimättä annetaan 

koska sellainen 

on suomalainen

Ei ole mikään ihmekään 

että ulkomaalaisetkin 

tänne haluavat matkustaa 

vaikkapa hetkeksi vaan 

-Una Reinman 

 

📸 Kuvat: Taneli Lahtinen 

Suvipäivä

 

Aurinko syliinsä otti 

hellitteli 

tuuditteli 

hiuksillani leikki 

paljaita varpaita kutitteli 

Pään ihan pyörälle jätti 

-Una Reinman 

Mitä sinä keräät?

 

Kerään kiviä 

Puikulaisia 

Sydämenmuotoisia 

Röpelöisiä 

Sileitä 

Pyöreitä 

Littanoita 

Muodokkaita 

Muodottomia 

Ruukunsiruja 

Kaakelinsäröjä 

Laavanmuruja 

Simpukoita 

Sulkia 

Siemeniä 

Meren silottamia 

lasinpaloja 

Poluilta 

Metsistä 

Järviltä 

Rannoilta 

Meriltä 

Muistoiksi 

Tarinankertojiksi  

-Una Reinman 

Komeetta tulloo

 

 

 

Komeetta C 2017 K2 

saapuu tänään... 

Toivottavasti mennöö kans! 

Tähtisadetta

 

Sinä päivänä 

silmäsi loistivat 

tähtien lailla 

Minä jäin 

keräämään 

tähtisadetta 

- Una Reinman 

Muistona lomasta

 

Rakkaani paita tuoksuu

tuulelle

merelle

ja auringolle

Sylissä rakkaani

tuoksu tarttuu ihooni

Keltaisina jyväsinä kengissä 

yhä meren rannan hiekkaa 

Selässä viipyilee auringon lämpöä 

ruskettuneella iholla 

Muistona lomasta 

-Una Reinman 

Vielä on puolet kesää jäljellä!

 

 

 

 

 

Sen lisäksi, että 13.7.2022 on täysikuu 

ja sekin on superkuu, on sydänkesän, 
eli keskikesän aika 

 

 Juhannushan ei oikeastaan 

olekaan mikään keskikesän juhla. 

Kesä on silloin vasta alkanut.

Vahingossa itsekin olen
syyllistynyt kutsumaan juhannusta 

keskikesän juhlaksi,
Dääm! 

Anteeksi vaan!

Koetan
tästedes muistaa välttää 

nimittämästä juhannusta näin! 

 

Juhannus on kesäjuhla. 

Kesäkuun juhla. 

Alkukesän juhla.  

Perinnekesäjuhla. 

 Jussinpäivä. 

Jussinpäivänjuhla. 

(Paitsi että Suomessa Juhannuksen 

olemassaoloon jatkuvasti puututaan, eikä se saa 

olla omalla paikallaan rauhassa... ) 

Kesäpäivänseisaus ei toki tarkoita,
että koko kesästä olisi jo
puolet mennyt!

Valoisuus vaan vaihtelee, eli se hirmu valoisa
aika hieman lieventyy. 

- Mutta onhan kesä toki muutakin 

kuin auringonvaloa. 

Ainakin minulle! 

Kesä on luonnon mahtavaa runsautta,
rehevyyttä ja vehreyttä
ja lämmöntunnetta, niin kropassa kuin sielussa.

Se on lämmintä uimavettä johon pulahtaa. 

Kesä on lomaa töistä. 

Lomaa talvesta. 

Lomaa arjesta. 

Lomaa koulusta. 

Kesä on satoa,
ja sadonkorjuuta
vuoroin mansikkamaalta, 

vuoroin kasvimaalta, vuoroin
luonnon omista antimista. 

 

 

Kas näin tästä päivästä on kirjoitettu:

"Keskivertoisesti vuoden lämpimimmät ajat osuvat juuri näille
päiville, eli jos halutaan viettää lämmön taittumista
kylmenemiseen, niin nyt on keskikesän aika. 13.7 tienoilla
onkin vietetty kesän käännekohdan juhlapyhiä."
/Mielikin metsä


"Puoli vuotta aikaisemmin (13.1.) väitettiin karhun kääntävän
kylkeään, koska talvi on puolessa välissä eli oli ns. keskitalvi.
Karhunpäivää pidettiin karhun syntymäpäivänä. 

Esimerkiksi Virumaalla asuvilta koottujen uskomuksen mukaan
silloin ei pitänyt tehdä töitä, muuten karhu tekisi vahinkoa
paimenille, karjalle ja mehiläispesille." /Almanakka

Vielä on siis puolet
kesää jäljellä! 

 

 #keskikesä 

Mamba/

 Vielä on kesää jäljellä 

 

 

Tiesitkö tämän lehmästä?

 

 

 

 

Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Pohjoisissa oloissa, esimerkiksi Suomessa, nautoja on vanhastaan pidetty kesäisin ulkona laitumella ja talvella sisätiloissa navetassa. Nykyään suurilla tiloilla laidunnus käy harvinaisemmaksi, mutta luonnonmukaisessa tuotannossa ja mahdollisesti eläinten hyvinvointitukeen sitoutuneilla tiloilla laki edellyttää eläimille kesällä laiduntamismahdollisuuden. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen mahalaukkunsa avulla. Mahalaukku koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta eli lehtimahasta ja juoksutusmahasta. Märehtiessään naudat palauttavat syömänsä ruuan pötsistä ruokatorvea pitkin takaisin suuhunsa ja pureskelevat sen uudelleen hienommaksi. Näin naudat saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. Luonnossa naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja. Rehuksi naudat saavat kesällä nurmirehua ja talvella säilörehua ja yleensä myös väkirehua

Eri ikäisten nautojen nimityksissä on vaihtelua Suomen eri osissa. Lajin vähintään kerran poikinut naaras on lehmä, ja uros 1–1,5 vuoden iästä lähtien on sonni. Kuohitusta uroksesta käytetään nimitystä härkä, mutta häräksi voidaan kutsua myös kuohimatonta sonnia. Poikaset ovat vuoden ikään saakka vasikoita. Vastasyntynyttä poikasta voidaan kutsua pikkuvasikaksi ja kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia ruokinnan mukaan ruohovasikaksi tai juottovasikaksi. Nuori uros on mulli tai mullikka ja nuoresta, poikimattomasta naaraasta käytetään nimitystä hieho.  Ensimmäisen kerran poikineesta naaraasta käytetään nimitystä ensikko.

Vasikan syntymäpaino on eri roduilla 25–60 kilogrammaa. Ayrshirerodun vasikan keskimääräinen syntymäpaino on 30–35 kg ja suomenkarjan 26 kg. Lehmän elopaino on rodusta riippuen 150–900 kg sekä härän ja sonnin 225–1 150 kg. Ayrshirelehmä painaa noin 400 kg ja ayrshiresonni noin 800 kg. Suomenkarjaan kuuluvan lehmän elopaino on keskimäärin 380 kg ja sonnin 550 kg. 

Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta määrittelee vasikaksi alle kuuden kuukauden ikäiset naudat, sekä urokset että naaraat. Yli kuuden mutta alle 22 kuukauden ikäiset naudat ovat nuorkarjaa. Yli kuuden kuukauden ikäiset urokset ovat sonneja ja vähintään kahdeksan kuukauden ikäiset poikimattomat naaraat ovat hiehoja. Poikinutta naarasta kutsutaan lehmäksi ja maidontuotantoa varten pidettyä naarasta lypsylehmäksi. Lihantuotantoa varten pidettäviä nautoja nimitetään lihakarjaksi. 

Arkikielessä lehmä-nimitystä käytetään yleisesti puhuttaessa kaikista naudoista. /Wikipedia

 Tänään vietetään 

 Lehmien arvostuspäivää 

 #CowAppreciationDay 

 

 

Suklaakakkupäivä

 

 

 

 

 

Meillä Hanin kanssa 

tulee tänään täyteen kahdeksan 

vuotta naimisissaoloa. 

 

Juhlapäivän kunniaksi voisin 

leipasta meille mökkikeittiössä 

gluteenittoman suklaakakun. 

Sellaisen ihana Nunnukka-tyttäremme 

leipoi meille myös kahdeksan vuotta sitten! 

Marraskuussa olemme tunteneet 

Hanin kanssa toisemme 

jo kokonaista 21 vuotta!

 

Mihin ihmeeseen sekin 

aika on oikein hujahtanut?! 

#weddinganniversary

 

Varovasti- ainakin paljain jaloin

 

Niin kiire ei voi ollakaan 

ettei kävellessään 

ehtisi jalkoihinsa katsomaan 

-Una Reinman 

Tänään on 

Älä astu ampiaisen päälle -päivä 

#DontStepOnABeeDay 🐝

 

Ole lapsi jälleen

 

 

 

Tänään haluaisin 

olla taas lapsi 

Kävellä hypähdellen 

Keinua joka keinussa 

Kerätä leppäkerttuja 

Haistella voikukkia 

Syödä jäätelötötteröä 

ja hidastella 

koko kotimatkan 

- Una Reinman 

 

Meillä ei ollut pihakeinuja kun olin lapsi. 

Vasta kouluunmennessä tutustuin keinuun. 

En ehtinyt niissä keinua koskaan välitunneilla 

koska nopeimmat ehtivät ensin, mutta koulu 

sijaitsi ihan lähellä lapsuudenkotiani joten karkasin 

joskus viikonloppuina ja iltoina koulunpihalle 

keinumaan keinuissa ihan itsekseni. 

 

 

Ole lapsi jälleen -päivä

#BeAKidAgainDay 

 

 

 

 

 

Anna anteeksi, puhu totta ja syö suklaata

  

 

 

 Vuoden aikana järjestetään useita suklaapäiviä, jotka
voivat olla paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä
suklaapäivämuunnelmia.

Tänäänkin on yksi "Maailman suklaapäivistä",
joten juhlikaamme sitä runsaan kaakaon kera.

Maailman suklaapäivä on erityinen kunnianosoitus
ihmiskunnan suurimmalle kulinaariselle keksinnölle. 

(Anteeksi leipä ja pizza!)

Suklaa auttaa luomaan ylellisimpiä jälkiruokia,
ja sitä voidaan nauttia ja sillä hemmotella
itseä ja muita jo sinällään.

Rikas, tumma suklaa, on myös terveellistä.
Kokeile korkeaa kaakaoprosenttia 

- jossa on vain vähän lisättyä sokeria.

/DOTY       

 Maailman suklaapäivä 

World Chocolate Day

 

#ChocolateDay

 
#WorldChocolateDay

 

 

💗 

 

 

 

Päästä irti kaunan ja vihan taakasta 

ja anna anteeksi niille, jotka 

ovat tehneet sinulle vääryyttä. 

 Anteeksiantamisen päivänä on mahdollisuus korjata asiat. 

Se on täydellinen tilaisuus jättää vanhat erot syrjään, 

siirtyä epäkohtien tai loukkausten yläpuolelle 

ja aloittaa alusta. 

Tänään on myöskin   

 Kansainvälinen anteeksiantopäivä  

#GlobalForgivenessDay 

/DOTY    

💗 

Kuvittele maailma, jossa kukaan ei valehtele, 

sano mitään harhaanjohtavaa
tai tee mitään epärehellistä.

Nyt on aika käyttää täydet 24 tuntia kunnioittaaksesi totuuden 

kertomisen tärkeää puolta. Tämä on loistava tilaisuus 

riippumatta siitä, pyrkivätkö ihmiset olemaan rehellisempiä 

itselleen, muille tai molemmille.

On Kerro totuus-päivän aika!

 #TelltheTruthDay

 /DOTY

 

 

- Tietenkin olisi tärkeintä 

puhua totta joka ikinen päivä! 

 

💗

 

Sitten on hyvin surullinen teemapäivä, ainakin minun mielestäni
koska sellaista ei voi koskaan tapahtua minun perheessäni.
Teemapäivän nimi on Isä ja tytär käyvät yhdessä kävelyllä. 

Äitini isä kuoli kun äitini oli kolmevuotias lapsi.
He eivät kävelleet koskaan yhdessä, äidinisän sairastaessa tuberkuloosia
petipotilaana kuolemaansa asti.

Lasteni isä kuoli kun tyttäreni oli nuori neiti.
Tyttären ollessa ihan pieni erosimme lasten isän kanssa ja lopulta
minun piti hankkia lähestymiskielto, ettei
väkivaltainen alkoholistimies enää saapunut häiriköimään meitä.

- Hekään eivät siis koskaan ehtineet kävelylle.

En ehtinyt minäkään kävelylle oman isäni kanssa.  

Olen avioerolapsi. Jäin vanhempieni erossa äidilleni. 

Olin niin pieni ettei minulla ole muistikuvia siitä ajasta. 

Tapaamisia isän kanssa ei ollut. Näin kyllä isäni 

muutaman kerran, mutta emme koskaan 

käyneet kävelyllä. 

Isäni kuoli viime marraskuussa. 

En ollut edes tiennyt
että hän sairasti vuosia rappeuttavaa sairautta.
Jos olisin tiennyt, olisin yrittänyt käydä
häntä katsomassa... 

 

Tästä olen kirjoittanut joskus runosenkin: 

 

Lapsuuden haaveissa  

isä oli jotain suurta 

vahvaa ja hyvää 

Hän pitäisi kädestä 

Nostaisi lätäköiden yli 

Kantaisi reppuselässä 

Olisi turvallinen syli 

Opettaisi  pyöräilemään 

Auttaisi  koulutehtävissä 

Sellaisia isähahmoja 

oli luokkakaverien  tarinoissa 

Minulle jäi 

vain ikuinen ikävä 

-Una Reinman 

 

 💔

 

Toivottavasti tämä teemapäivä onnistuu 

Sinun perheessäsi.

Isä ja tytär käyvät yhdessä kävelyllä

#FatherDaughterTakeAWalkTogetherDay

 

 

 
💗