Kiitospäivää

Kiitospäivää vietetään tänään

Thanksgiving tai Thanksgiving Day on Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosittain vietettävä kansallinen juhlapäivä. Sitä vietetään Yhdysvalloissa marraskuun neljäntenä torstaina ja Kanadassa lokakuun toisena maanantaina.

Ihmiskunnan historiassa on osoitettu kiitollisuutta, kun on pelastuttu vaikeasta tilanteesta tai kun oli saatu erityisen runsas sato. Jo Roomalaiset viettivät sadonkorjuujuhlia. 

Satakunta uskonsa vuoksi vainottua pakeni Englannista, nousi  Mayfloweriin 6.9.1620 ja matkusti valtameren taa USA:n itärannikolle.

 Kahta kuukautta myöhemmin uudisasukkaat rantautuivat Cape Codiin. He asettuivat pohjoiseen, jonne  perustivat Plymouthin kaupungin joulukuussa 1620.

Siirtolaisten saapuessa syksy oli liian pitkällä istutusten tekemiseen ja he kärsivät ruuan puutteesta. Ensimmäinen talvi uudella mantereella oli epätavallisen ankara ja puolet siirtokunnan jäsenistä kuoli.

Kevään tultua Wampanoag-heimon päällikkö Massasoit teki sopimuksen rauhaomaisesta rinnakkainelosta uudisasukkaiden kanssa.

Heimo lahjoitti tulijoille ruokaa ja opetti heitä  kalastamaan, metsästämään ja viljelemään maissia.

Wampanoag-heimon intiaanit olivat viettäneet, maan antimista kiittäen, kiitospäivää jo aikojen alusta lähtien.

Vuonna 1621 Uudisasukkaat kutsuivat päällikkö Massasoitin ja heimon jäseniä jakamaan juhlaa kanssaan.

Intiaanit toivat aterialle tullessaan peuranlihaa paahdettavaksi yhdessä siirtolaisten saaliin kanssa. Sen lisäksi tarjolla oli muun muassa erilaisia lintuja, kuten villikalkkunoita ja hanhia, riistaelämiä, meren antimia, vihanneksia ja kuivattuja hedelmiä.

Suuri osa amerikkalaisista pitää tätä tapahtumaa Kiitospäivän perinteiden alkuna.

Vuonna 1623 siirtokunta vietti uudelleen sadonkorjuun päätösjuhlaa, mutta esitti kiitoksensa vain Jumalalle.

Kiitospäivän viettäminen levisi muihin  siirtokuntiin.

Kansallisen luonteen Kiitospäivä sai suurimmaksi osaksi yhden naisen toimien johdosta. Ladies Magazine and Godey's Lady's Book -julkaisujen toimittaja Sarah Josepha Hale alkoi kampanjoinnin vuonna 1827 julkaisemalla aiheesta artikkeleita. Hän julkaisi tarinoita ja reseptejä. 

 1863 presidentti Lincoln julisti marraskuun viimeisen torstain Kiitospäiväksi. Vuonna 1941 kongressi asetti juhlan marraskuun neljäntenä torstaina vietettäväksi lakimääräiseksi lomapäiväksi. Täten se on aikaisintaan 22. ja viimeistään 28. marraskuuta.

Kiitospäivästä on tullut vuosi vuodelta yhä merkittävämpi tapahtuma ja aihe. Sen moninaiset perinteet juontuvat juhlan moninaisesta taustasta.

Nykyisin perheet ja suvut kokoontuvat Yhdysvalloissa pitkienkin matkojen päästä kiitospäivän lounaalle jonkin vanhemman sukulaisen kotiin. Keskiviikko ennen Kiitospäivää ja sen jälkeinen sunnuntai ovat yleensä kaksi ruuhkaisinta matkustuspäivää niin lentoyhtiöllä, junaraiteilla, busseissa ja moottoriteillä.

Amerikkalaisille kiitospäivä on suurempi perhejuhla kuin joulu. 

Yhdysvalloissa juhlapäivä on osa neljän päivän pituista lomaa kouluista ja yliopistoista. 

Perhe kokoontuu pöydän ääreen Kiitospäivänä ja ennen ateriaa luetaan kiitosteksti. Aterian jakaminen koetaan niin tärkeänä, että erilaiset kansalaisryhmät ja hyväntekeväisyysjärjestöt järjestävät juhlan aattona perinteisiä aterioita köyhille, erityisesti suurten kaupunkien kodittomille.

Kiitospäivän ateria kootaan useimmissa amerikkalaiskodeissa samaan tapaan kuin ensimmäisten siirtolaisten ja intiaanien yhteinen ateria, tarjolla on:

Paahdettua kalkkunaa yrteillä ja leivällä täytettynä
Karpalohyytelöä
Perunamuusia
Kurpitsapiirakkaa

Vaihtoehtoja aterialle:

Kinkku
Bataatti
Maissi
Piirakka kuivahedelmistä

Varsinkin kalkkunaa, maissia, kurpitsaa ja karpaloita sekä karpalokastiketta käytetään usein kiitospäivän symboleina vaikkapa koristelussa. 

Jotkut viettävät myös

Kalkkunatonta kiitospäivää

Erityisesti maissia pidetään ratkaisevana siirtokunnan henkiinjäämisen suhteen. Sen tähkät ovatkin suosittuja pöytien tai ovien koristeita koko sadonkorjuu- ja syyskauden.

 

Oma erityismerkityksensä saattaa olla myös karpalolla, jota intiaanit käyttivät monipuolisesti niin ruuaksi kuin väriaineena ja parantamaan tulehduksia.

Amerikan alkuperäiskansojen näkemys

Joillekin Amerikan intiaanien ryhmille Kiitospäivä edustaa mantereen tuhoa ja intiaanisotien alkua – heimojen edustajia ja heidän kannattajiansa on kokoontunut juhlan sijasta mielenosoituksiin. 

Ensimmäinen Kansallinen surupäivä järjestettiin 1970 Plymouthin Coles Hill-kukkulalla, lähellä Kiitospäivälegendan syntysijaa.

Vuonna 1988 järjestettiin erityinen Kiitospäivän seremonia, johon osallistui edustajia kaikista Yhdysvaltain intiaaniheimoista sekä ensimmäisten maahanmuuttajien jälkeläisiä. 

Se juhla oli julkinen tunnustus siitä, että ilman intiaanien apua ensimmäiset tulijat eivät olisi selviytyneet.

^{/Wikipedia/kiitospäivä} 

Ilman Amerikan alkuperäiskansaa, 
ei olisi koko Amerikkaa.

****** 

Tänään meillä voisi olla 
rapeiden ja herkullisten 
Köyhien ritarien päivä. 

Ystäväni Katja on kertonut, 
että jos Köyhiin ritareihin 
laitetaan kermavaahtoa, ne 
muuttuvat Rikkaiksi ritareiksi. 

Näissä ritareissa on 
hunajaa ja marjoja, paistoon 
tarvitaan voita.

Ranskassa, näiden nimi on 'pain perdu', joka kirjaimellisesti tarkoittaa 'menetettyä leipää', koska ritari on usein valmistettu  vanhasta leivästä. 

Olen kirjoittanut  
Köyhistä ritareista
mm tuolla aiemmin. 

********

Tänään on myös 
Punaisen planeetan 
eli Marsin päivä. 

 

Kahvia, karpaloita ja pähkinää

Terveellinen päivä siis!

Espresso on vahva, italialaistyyppinen kahvi, joka valmistetaan espressokeittimellä, 

joka on patentoitu jo vuonna 1884, pakottamalla lähes kiehuva (85–95 °C) vesi noin 8–18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20–30 sekunnin aikana.

Tuloksena on noin 25–35 ml  kahvia, joka nautitaan pienestä mokkakupista sokerilla maustettuna. Juoman pinnalle muodostuu kahvin rasvoista ja kahviin paahdettaessa sitoutuneen hiilidioksidin vaikutuksesta vaahtoa, cremaa.

Espresso nautitaan joko sellaisenaan tai erilaisten kahvijuomien
kuten cappuccinon tai caffè latten ainesosana. 

Espressoa juodaan kaikkialla Etelä-Euroopassa, erityisesti Italiassa 

(tunnetaan nimellä caffè tai caffè espresso), Portugalissa ja Ranskassa. 

Italiassa espresso nautitaan usein sokerin sekä pienen keksin kera. 

Espressoon perustuvia kahvijuomia: 

Cappuccino  

Kolmasosa espressoa, 

kolmasosa kuumaa maitoa 

ja kolmasosa maitovaahtoa. 

Tarjoillaan posliinikupista.

Caffe latte 

Tuplaespresso sekä 

3/4-osaa kevyesti vaahdotettua maitoa.

 Tarjoillaan korkeasta lasista.

Latte macchiato  

Kevyesti vaahdotetun maidon päälle 

kaadetaan espresso. 

Tarjoillaan korkeasta lasista.

Kahvista muistelen jo 
jotakin aiemminkin 
kirjoittaneeni... =D

Ja tietty arvasitkin että 
tänään on
Espressopäivä. 

On myös terveellinen 

 Cashewpähkinäpäivä. 

- Minun suosikkipähkinäni! 

Harmi että ne ovat niin arvokkaita, 
mutta toisaalta hinnan ymmärtää 
koska yhteen hedelmään tulee vain yksi pähkinä. Tai siemen.

Oikeastaanhan cashew ei 

ole pähkinä ollenkaan! 

Munuaispuu (Anacardium occidentale), 
jota kutsutaan myös cashewpähkinäksi ja cashewpuuksi, on tropiikissa kasvava puu. 

 Itse kasvi on myrkyllinen, mutta sen hedelmät ja kypsät siemenet ovat myrkyttömiä. 

 

Munuaispuun kukkaperä muuttuu syötäväksi 'hedelmäksi' pähkinän kypsyessä. Tämän epähedelmän kärjessä on "pähkinä", jonka kuori on erittäin kova ja sisältää erittäin myrkyllistä öljyä. Pähkinän sisällä on syötävä siemen, cashewpähkinä. 

 Etelä-Amerikassa munuaispuun hedelmät ovat suosittuja, mutta pähkinät jäävät yleensä käyttämättä!!!! 

Vaikka cashew on kulinaarisessa käytössä  pähkinä, on se varsinaisesti kasvitieteellisessä mielessä siemen. 

Munuaispuu on alun perin kotoisin Brasiliasta./Wikipedia

 Tänään voit Syödä karpaloita 

sellaisenaan tai kuivattuna tai vaikkapa lihan kastikkeena...

Karpalo, karpele,
kalpare, kurjenmarja, kirsimarja ja narinruoho. 



Rakkaalla marjalla on 
monta nimitystä. 

Tiesitkö muuten, että englanninkielinen 
nimi tälle suolla kasvavalle marjalle 

oli alunperin Craneberry, kurjenmarja, 

koska kurjet näyttivät pitävän niistä. 

Sittemmin nimestä jätettiin yksi e-kirjain pois ja englantilaisnimeksi muotoutui Cranberry. 

Matkusta ja hoida hampaita

Voit viettää päiväsi matkustamalla jonnekin  vaikkapa pyörällä, veneellä, lentokoneella, helikopterilla, kuumailmapallolla,

autolla, moottoripyörällä, rullaluistimilla,   rullalaudalla, 

...tai jopa vanhanaikaisilla liikennevälineillä, kuten hevosella tai hevosrattailla, 
koska tänään on Mene ajelulle päivä. 

Tai mene töihin 
ja Ota lapsi työpaikallesi...  

Tänään on myös Karpalohillokepäivä.

Ja kun ateria on syöty 
karpalolisäkkeen kera, 
onkin jo ilta ja aika pestä 
hampaat ja langata ne. 

Onhan myös Hammaslankapäivä. 

 Hammaslankapäivää on vietetty vuodesta 2000. Se muistuttaa miten tärkeää on huolehtia hampaista. Hammaslangan käyttö on tärkeä osa jokapäiväistä huolenpitoa. 
Aikuisille kun se Hammaskeiju ei 
enää tuo rahaa poistuneista hampaista... 

Hammaslankaa on ollut saatavilla 
jo 1890-luvulta saakka! 

Oman maan mansikkaa, suomaan juolukkaa

Suon sulveissa eli juolukoissa oli kukkia.

Kukat muuttuvat pian raakileiksi 

ja raakileet juolukoiksi, 

kuin hieman oudoiksi mustikoiksi. 

Olen miettinyt, onko pensasmusikka 

kenties saatu aikaan risteyttämällä 

kookas juolukka ja satoisa mustikka? 

Juolukka on jäänyt varsin vähälle 

arvostukselle, vaikka se sisältää 

jopa enemmän C-vitamiinia kuin 

sukulaisensa mustikka. 

Juolukkaa voi käyttää mm 

sekamarjamehuissa yhtenä marjana. 

Mustikkaa ei vähäisistä raakileista päätellen tule syksyllä 

kovinkaan paljoa. Ainakaan tälle paikalle.

Marjominen riippuu suuresti sääolosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä. Pölyttäjien määrä vaikuttaa suuresti satoon: kontukimalaisen pölyttämillä marjamailla sato on jopa 12-kertainen verrattuna alueisiin, joista kimalaiset puuttuvat. - Wikipedia - 

Mustikka on Suomen toiseksi tärkein kaupallinen marja.

Puolukka oli kukintavaiheessaan. 

Sen sievät kellokukat ovat kuin 

valkeaan vahaan kastettuja. 

Toivottavasti muutamat hallayöt 

eivät turmelleet puolukan syyssatoa. 

Puolukka on Suomen tärkein luonnonmarja.
Jännittävää, että m,arjan happamuudesta
huolimatta sen sokeripitoisuus on korkeampi
kuin sitä makeammalta suussamme maistuvan mustikan.

Puolukkakasvien maavarsistojen ikä on noin parikymmentä vuotta. Ilmaversot ja lehdet elävät puolestaan noin neljä vuotta, mutta itse puolukkakasvi voi olla yli 100 vuoden ikäinen, sillä se uusiutuu jatkuvasti. 

Marjat edistävät maksan, sapen sekä vatsan toimintaa, pitävät suoliston terveenä, edistävät raudan sekä kivennäisaineiden imeytymistä. Antibioottiset aineet torjuvat munuaisten ja virtsateiden tulehduksia. -Wikipedia-

Lakka, hilla, valokki, nevamarja, lintti
eli suomuurain kukkii jo osittain. 

En ole koskaan pitänyt tämän suokasvin 

marjan pilaantuneen kaltaisesta aromista.

Jos kakun päällä, letuissa, leipäjuuston kanssa 

tms on lakkahilloa, olen pahoillani. =D

Monelle se on suorastaan nautinnollisen arvokas herkku.
Makuja kun on niin monia.

Jos kerään lakkoja, annan ne
mieluusti pois jollekulle
joka arvostaa tätä oranssia luumarjaa.

Karpalokin kukkii.
Karpalokiisseli on ihanaa.
Sellaista joulunväristä ja sopiikin siksi
hyvin joulupöytään.
Siitä mie pidän.

Tiesitkö että Suomessa kasvaa
kahta karpalolajiketta, isokarpaloa sekä
pikkukarpaloa?

Karpalo on pohjoisten alueiden marja. 
Karpaloa on käytetty lääkkeeksi vatsan happohäiriöissä 
ja kuumetaudeissa sekä munuais- ja rakkotulehduksissa. 
Virtsatietulehduksessa sen käyttöä on 
tutkittu vuonna 2012 julkaistujen tietojen mukaan Oulun yliopistossa. 
Puolukka-karpalomehun käyttö antibiootin ohella on vähentänyt 
virtsatietulehduksen uusimista lapsilla jopa 40 prosenttia. 

- Wikipedia -

Entisen - tuulenviemän - 

kasvihuoneemme paikalle istuttamani 

mansikat kukkivat jo terhakoina.

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. 100 grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60 milligrammaa eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Kahdessa desissä mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. - Wikipedia -

Omasta maasta saa pian suun makeaksi.