Hätämajoitusratkaisu

Nämä aaltopahvista ja vanerista valmistetut kalusteet 

on suunniteltu hätäavuksi. 

Kyseessä on REHOME - hätämajoitusratkaisu. 

Koskaan emme voi tietää, 

koska itse tarvitsemme hätämajoitusratkaisua.

Katastrofin mahdollisuus on olemassa, 

tahdoimmepa sitä tai emme.

"Vuonna 2015 Eurooppaa koetteli ennenkokematon pakolaisaalto. Lahdessa tilanne konkretisoitui Hennalan tyhjäksi jääneellä kasarmialueellä, jonne järjestettiin hätämajoitus sadoille kotimaansa jättämään joutuneille. Syntyi ajatus haastaa muotoilun opiskelijat kehittämään ratkaisuja äkillisesti syntyneeseen yllättävään tarpeeseen. Primääritarpeiden tyydyttäminen eli nukkuminen, säilytys ja yksityisyys asetettiin suunnittelun lähtökohdiksi ja syntyi Rehome-mallisto, joka edustaa ylpeästi suomalaisen nuoren muotoilun vastuullista ajattelua ja vastaa hätämajoituksen kaltaisiin sosiaalisiin tarpeisiin." /Pro Puu

 Rehome-hankkeen takana ovat 10 

Lahden ammattikorkeakoulun 

Muotoiluinstituutin opiskelijaa 

ja projektin ohjaaja, lehtori Vesa Damski.

​Nopeat, edulliset ja helposti ilman työkaluja koottavat huonekalut on valmistettu aaltopahvista ja vanerista. Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Rehome-muotoilijaryhmän suunnittelemia huonekaluja voidaan käyttää erilaisissa väliaikaisasumisen tarpeissa, esimerkiksi hätämajoituksessa, pakolaisympäristöissä tai festivaalien ja muiden isojen tapahtumien yhteydessä. Aaltopahvi ja vaneri tuovat järkevän, kustannustehokkaan sekä luontoystävällisen ratkaisun äkilliseen tarpeeseen./LAMK, REHOME ratkaisee väliaikaisasumisen haasteet

Tuotteet 

 Rehome-tuotteet olivat esillä ensimmäisen kerran kalustealan messuilla Habitaressa syksyllä 2017, jonka jälkeen Rehome  esittäytyi maailman suurimmilla kaluste- ja muotoilualan Salone del Mobile -messuilla Milanossa 17.–22.4.2018.

Lahdessa, 

 Pro Puu - keskuksessa 

on nyt parhaillaan 
Rehome näyttely 

7.-29.11.2018 

Satamakatu 2 A

15140 Lahti 

Avoinna: 

ma-pe 10 - 17 

la 10 -14 

Puh: 050 321 2667 

 Kuva: Antti Turunen 

Luonnononnettomuudet ja ihmiselon ehtoo

Kansainvälinen luonnononnettomuuksien torjunnan päivä. 

International Day for Disaster Reduction 

Luonnonkatastrofit tuottavat valtavia menetyksiä niin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta, kriisien ihmisuhreista puhumattakaan. Tämän päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta ihmisten, miten ihmiset pystyvät ennaltaehkäisemään luonnonkatastrofeista seuraavia vaurioita. Niillä on usein peruumattomat, vakavat seuraukset erityisen haavoittuvien yhteisöjen kehitykseen kehitysmaissa. /Suomen YK-liitto

Äkillinen, hitaasti kehittyvä tai ennustettava luonnonilmiö muuttuu katastrofiksi, ellei sitä hallita, ehkäistä tai siihen varauduta.

Yleisimpiä ja tunnetuimpia  luonnonkatastrofeja ovat maanjäristykset ja tulvat.

Katastrofit rapauttavat yhteisöjen ja pahimmissa tapauksissa kokonaisten yhteiskuntien toimintakykyä ja pyyhkivät mennessään vuosien, ehkä vuosikymmenten kehityksen. Ihmishenkien menetykset, loukkaantumiset ja sairastumiset sekä aineelliset ja taloudelliset menetykset ja ympäristövaikutukset voivat olla mittavia. Seurauksilla on erityisen kauaskantoiset vaikutukset perheisiin ja yhteisöihin.

Toipuminen katastrofia edeltävään elämään voi viedä vuosia, tai se on mahdotonta.

Katastrofin voimakkuudesta riippuen ihmisten selviytymistä tuetaan ulkopuolisin voimin. Tehokkaan avun varmistamiseksi Punainen Risti kehittää katastrofivalmiutta ja onnettomuuksiin vastaamista eri tasoilla.

Luonnonilmiöt johtavat katastrofeihin ihmisten tekojen myötä. Maanjäristys asumattomalla seudulla ei aiheuta tuhoja. Mutta jos maa järisee alueilla, missä rakennukset eivät ole maanjäristyksen kestäviä, romahtavat ne asukkaiden, koululaisten tai potilaiden päälle ja aiheuttavat ihmishenkien menetyksiä.

Suomen Punainen Risti 

Sinäkin voit
 lahjoittaa katastrofirahastoon! 

Tänään on myöskin 
Hoitokotien ja saattohoidon päivä.

Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoitoa annetaan vakavasti sairaille potilaille, joiden sairaus on siinä vaiheessa, ettei sitä lääketieteen keinoin kyetä parantamaan. Saattohoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisimman tuskaton ja rauhallinen kuolema sekä tukea potilaan läheisiä. 

Saattohoitoa voidaan antaa kotona, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla sekä saattohoitokodeissa. 

 

Saattohoitokotiin hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Jos läheiset kykenevät hoitamaan potilasta kotona, tekee lääkäri tai kotisairaanhoitaja hoitosuunnitelman. Kotona pystytään hoitamaan hyvinkin heikkokuntoisia potilaita/Wikipedia 

 

Nälkäpäiväkeräys alkaa tänään

Nälkäpäivän idea ei ole se että kaikilla 

olisi nälkä, vaan että kaikilla olisi ruokaa 

 

Ensimmäinen Nälkäpäivä järjestettiin Itä-Afrikan nälänhädän uhrien auttamiseksi, siitä syntyi nimi Nälkäpäivä. Silloin Nälkäpäivänä kannustettiin halukkaita syömään kevyesti yhtenä päivänä ja lahjoittamaan säästyneet varat keräykseen. Nykyään Nälkäpäivää voi viettää haluamallaan tavalla, eikä herkuttelukaan ole kiellettyä. 

Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon

Juuri nyt Nälkäpäivän lahjoituksia tarvitaan erityisesti Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaalassa Bangladeshissa, minne lähes miljoona ihmistä on paennut väkivaltaisuuksia Myanmarista. Ympäri vuorokauden auki olevassa sairaalassa hoidetaan erityisesti vaikeita synnytyksiä ja tehdään vaativia leikkauksia. Avun tarve on valtava.

Suomessa Nälkäpäivään lahjoitetuilla varoilla autetaan tulipalon uhreja ja ylläpidetään valmiutta auttaa onnettomuuksissa. Vuonna 2017 Punainen Risti auttoi 121 tulipalotapauksessa ympäri Suomen. 

Varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen. Siksi varoja voidaan käyttää nopeasti siellä, missä avun tarve on suurin.  

Varoja käytetään myös kotimaassa. Esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet tarvitsevat apua välttämättömiin hankintoihin hammasharjasta lähtien. Punainen Risti antaa myös henkistä tukea onnettomuuksien uhreille ja heidän läheisilleen. Katastrofirahaston varoja käytetään myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun auttamisvalmiuteen. Vapaaehtoiset auttavat viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnöissä ja suurissa onnettomuuksissa. 

Tässä muutama esimerkki siitä mitä rahalla saa

Bangladeshin kenttäsairaalassa:

• 2 €: ruoka potilaalle päiväksi
• 10 €: antibioottikuuri 10 lapsipotilaalle 
• 17 €: äitiyspakkaus kenttäsairaalassa synnyttäneelle 
• 142 €: tynnyrillinen dieseliä, jolla sairaala saa sähköä päiväksi

Suomessa:

• 22,5 €: kadonneen etsintäkoulutus yhdelle vapaaehtoiselle
• 50 €: henkisen tuen koulutus yhdelle vapaaehtoiselle
• 160 €: vaatteet tulipalon uhrille 
• 
  

Miten valmistaudut Nälkäpäivään? Kuinka lipaskeräys sujuu? Miten lahjoituksilla autetaan maailmalla? Käytä #nälkäpäivä tai #hungerdagen -hästägiä kun julkaiset Nälkäpäivä-keräykseen liittyviä kuvia ja tarinoita. Tehdään Nälkäpäivästä kaikkien yhteinen keräys. 

Ole sinäkin mukana – lipaskerääjänä tai lahjoittajana! 

Teksti: Nälkäpäivä, mikä se on / SPR 

Kuva: Marjaana Malkamäki, SPR:n aineistopankki