Yksinäisyystietoisuusviikko ja leivontaa

 

 

 

 Yksinäisyystietoisuusviikko
 9.-15.6.2025 

 #LonelinessAwarenessWeek

 

Ihmiset tarvitsevat luonnostaan ​muita ihmisiä. Jos ihmisellä ei ole tarpeeksi vuorovaikutusta muiden kanssa, hänestä tulee yksinäinen. Yksinäisyys on universaali tunne, joka voi vaihdella, mutta todennäköisesti vaikuttaa jokaiseen ihmiseen maapallolla. Vaikka nyky-yhteiskunta on "verkostoituneempi" kuin koskaan, yksinäisyydestä on kasvanut epidemia. Yksinäisyydestä on tullut riskitekijä sekä mielenterveydelle että fyysiselle terveydelle. Yksinäisyyden vaikutus kuolleisuuteen voi olla yhtä haitallinen kuin tupakointi. 

Yksinäisyystietoisuusviikko on keino tiedottaa yleisölle yksinäisyyden vaikutuksista ja myös kehotus yhteisöille yhdistää voimansa luovien ideoiden kanssa näiden ongelmien uudelleenyhdistämiseksi ja voittamiseksi. 

Torju eristäytyneisyyttä ymmärtäen, että yhteisö edistää terveyttä ja yleistä onnellisuutta.  Kutsu vaikkapa ystävä kahville tai syömään tai vieraile jonkun vanhemman sukulaisen luona. 

Perusta lukupiiri, liity urheilujoukkueeseen, tai löydä jokin muu tapa olla yhteydessä muihin, joka auttaa edistämään yhteisöllisyyden ja tervetulleisuuden tunnetta. 

Yksinäisyystietoisuusviikon tarkoituksena on luoda yhteisöjä, jotka edistävät ihmisryhmiä, jotka voivat käydä avoimia, rehellisiä ja aitoja keskusteluja yhdessä. Vaikka tämä teemapäivä sai alkunsa 2017 Isossa-Britanniassa, se on ehdottomasti huomion arvoinen kaikkialla maailmassa. /Doty 

Nyt kun sataa, voi leipoa jotakin hyvää. Lämpiää keittiökin... 

Sehän voisi olla vaikkapa raparperi-mansikka piirakkaa. Mielestäni tosiaan raparperi aina kaipaa jonkun muun maun kaverikseen ja mansikka on sellainen perinteinen, joka sopii piiraisiin, hilloihin, kiisseleihin ja mehuihin raparperin kaveriksi. Pelkkä raparperi on yksinään ihan liian yrmyä!

Kaikkihan eivät voi edes syödä raparperia, mainittakoon nyt vaikkapa alle 1 - vuotiaat ja reumaattiset henkilöt ja muitakin syitä löytyy mm tuolta sivulta. 

 

 

 

PS: 

Ainakin siis meillä täällä kesäsaarella on vihdoin sadepäivä! Olemme sadetta odotelleet hirmusti mutta ne sateet ovat majailleet vain siellä pohjoisemmassa ja me olemme joutuneet kantamaan vettä kasveille hiki hatussa... Ah, nyt vihdoin yöllä alkoi sade! Ihanaa! Täälläpäin ovat nurmikot jo monilla aivan kulottuneet!  

Jotain aivan muuta

Meillä raparperi ei ole niin suuri juttu, että siitä pidettäisiin melua. Yksi piirakka niistä leivottiin toukokuussa ja sen jälkeen unohdin koko happamat pötkylät. Ne ovatkin kuivuneet ja nääntyneet veden puutteessa, ja siivottu pois jo kokonaan. 
Kaikkea muuta olemme koettaneet muistaa kantovedellä auttaa tänä rutikuivana kesänä. Raparperi ei kuulu suosikkeihimme. Aina siitä kuitenkin jotakin tehdään joka kesä, ihan vaan perinteen vuoksi ja sitten ne voikin taas vuodeksi unohtaa.

Muista syödä maitotuotteita raparperin kanssa, 
koska sen oksaalihappo vie kalsiumia kehostasi. 

Vaniljajäätelö on mainio kaveri kirpeälle piiraalle. 
Ohje piiraaseen tuolla sivulla... 
 

TIESITKÖ TÄMÄN:

Älä syö lainkaan raparperia
(äläkä suolaheiniä),
jos olet reuma- tai kihtipotilas,
podet niveltulehdusta tai
sairastat munuaistautia!

Oksaalihappo pahentaa tulehduksia.

Alle 1-vuotiaille ei myöskään 

saa antaa raparperia,
  pieniä uusia perunoita,
eikä pinaattia.



Tiedän kyllä erään naisen, jonka puoliso
sairastaa reumaa ja nainen syöttää jatkuvasti
raparperituotteita kivulloiselle miehelleen...
Mitä siitä voimme päätellä...? =(

Kirsikat sitä vastoin ovat suurta herkkuani! 

Leipasin tässä heinäkuussa ex-tempore 

kirsikkakinuskikakun, jonka väliin tuli mm 

vadelmatahnaa, kermavaahtoa ja mansikkahilloa. 

Sellainen kolmen marjan kakku siis. =D 

Sitä me sitten pupellettiin Hanin kanssa 

mm arkena jälkkäriksi kun hän käy 

kotona syömässä, työmatkan ollessa 

nyt ihan vaan viisi minuuttia, pyöräillen. 

Tänäkin vuonna varisperhe toi poikaset 

meidän pihaamme päivähoitoon. Tänä vuonna 

poikaset eivät olleet niin kesyjä kuin viime kesänä. 

Tänä vuonna ne läähättivät kuumissaan suurimman 

osan aikaa. Niillä oli vesiastioita ja ruokaa ja 

kuitenkin ne lähtivät muualle nopeammin kuin 

muiden kesien variksenpoikaset... 

Ehkä ne muuttivat jonnekin viileämpään 

paikkaan tämän helteisen pihan sijaan. 

Betonitesting syntyi kun 

mies tarvitsi sementtiä 

mm paljupaikan teossa. 

Mutta se on positiivista että kaikki 

peitot, tyynyt ja matot on saanut pestyksi 

ja kuivatuksi ihan pihalla... 

Jahas, 
Tänään on muutes  Vesimelonipäivä 
 sekä Olutpäivä.

Valitse suosikkisi. =) 

Minulla se ehdottomasti 

on vesimeloni!  

Rap rap raparperi

Joka paikasta silmiin osuu ohjeita 

raparperisitä 

ja raparperitätä.

Minulle se on lähinnä 
isolehtinen puutarhakasvi,
jonka isoista lehdistä voi askarrella pihalaatoja,
jos raaskii niitä katkoa. =D 

Crohnikot eivät oikein voi moista syödä.

Tein kuitenkin viikko sitten kokeeksi paivuoallisen
rap rap-piirakkaa johon tietenkin raparperin seuraksi
laitoin rasiallisen mansikoita.

En kuorinut raparpereja vaan pesin hyvin
ja leikkelin viipaleiksi varsinkin niitä punaisia
varrenosia että kiehautetusta raparperista tulisi punaista,
eikä hernekeiton väristä.

Tein gluteenittoman, vaniljalla maustetun 

raparperipiiraan tämän
omenapiiraan ohjetta mukaellen. 
-Toki hieman kattilassa todellakin 
raparperipaloja vesitilkassa ja sokerissa 
pehmentäen. 

Piiraan pinnalle laitoin muruseosta
ja kanelia vähentämään raparperin karvasta
makua. Piiraan kaveriksi oli vaniljakastiketta. 

Koska itse en edelleenkään tykännyt,
- maistoin tuon yhden palan verran - 
ja miehen piti syödä sitä yksinään
joka päivä töiden jälkeen
(mutta eihän hän muistanut) 
niin niinhän siinä kävi 
että eilisaamuna
huomasin raparperipiirakalle
kasvaneen tukan 
joten heitin pain pihamaalle
josta äkkiä Ville-varis kavereineen
sen bongasi ja kohta oli piha tyhjä
ja siisti.

Variksille siis leivoin. =)

Raparperitaivastriviaa:

Älä koskaan syö raparperin lehtiä 
tai käytä niitä ruuan alustana. 

Raparperia ei suositella alle 

1-vuotiaille, ei reumaatikoille, 
eikä munuais- eikä kihtipotilaille. 
En kyllä suosittele sitä crohnikoillekaan... 
 

Syö aina maitotuotteita 
raparperin kanssa. 

Raparperin oksaalihappo sitoo kehosta kalsiumia. 

Sama sääntö koskee lehtikaalia, pinaattia, 
rucolaa ja suolaheinää. Käytä maltilla...



EDIT 5.6.2016: Lisätty linkki ohjeeseen
sori kun se puuttui aiemmin! 
 

Varhaisia kevään merkkejä

Helleborus 

Tämän valkoisen jouluruusun olen vienyt joskus äidilleni 

ja se voi todella hyvin hänen kesäkotinsa puutarhassa. 

Mutta hänellä, puutarhurin tyttärellä 

onkin aina ollut vahva viherpeukalo!

Samoin kukkii rehevästi tämä punainen jouluruusu jonka 

hän on puolestaan ystävättäreltään joskus saanut. 

Ihanasti ne molemmat ovat kevään ensimmäisiä 

kukkijoita, toivottamassa kevättä tervetulleeksi. 

Oma jouluruusuni voi jotenkin huonosti tänä 

keväänä. Olisi pitänyt laittaa sen päälle lisälunta talvella, 

näin jälkikäteen ajateltuna...

 Crocus 

Äitini kesäpihan sahrameja eli krookuksia 

jotka kurkistelevat yllätyksellisesti 

sieltä täältä pitkin pihaa.

Aquilegia

Akileijat kasvavat vinhaa vauhtia 

heti kun lumi sulaa niiden päältä.

Rheum rhabarbarum

Raparperien rujot, korvasienimäiset alut 

punkevat esiin punaisina. 

En ole raparperin ystävä lainkaan

mutta se muodostaa pihamaalle kivan peittävän kasvuston. 

Nuo Virosta viimeksi tuodut siemenpussukat 

on jo ripoteltu kukkapenkin aukkopaikkoihin. 

(Koristetupakka ja valkoinen kaunohattu ovat 

jo pienillä aluilla keittiön ikkunalaudalla...) 

Kukkapenkeissä on myös jo syksyllä niihin 

ripottelemiani silkkiunikkojen ja muiden viime kesän 

ja edellisenkin kesien siemeniä. 

Tästä kesä voi alkaa! 

Kasvaako pihallasi vanhoja raparpereja ja harvinaisia sipulikukkia?

Luonnonvarakeskus kerää tietoja vanhoista paikallisista puutarhakasveista. Nyt kiikarissa ovat koristekasvit ja etenkin sipulikukat. Lisäksi kaivataan vanhoja, punamaltoisia raparpereja. Ajankohtaiset kasvikuulutukset julkistetaan Turun Piha & Puutarha -messuilla 10.−12.4.2015 Luonnonvarakeskuksen  osastolla (C55).

Vanhat puutarhakasvit kiinnostavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita monesta syystä.
- Vanhoilla koristekasveilla on kiistaton arvo. Ne ovat usein pitkäikäisiä, kestäviä ja helppohoitoisia. Lisäksi ne ovat  sopeutuneet pohjoiseen ilmastoon ja sopivat suomalaiseen kulttuuriympäristöön, vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta perustelee.
Myös vanhat viljelyssä olevat härkäpavut ja herneet kiinnostavat. Tietoa kaivataan omenan paikallislajikkeista Hannulan  Talvi, Lemun Talvi ja Tammisaari.

Kasvaako pihallasi harvinaisia sipulikukkia? 

Lukessa etsitään tietoa kaikista sipulikukista, jotka ovat kasvaneet 1950-luvulla tai sitä ennen. Tutkijoita kiinnostavat yhtä hyvin laajoina kasvustoina leviävät lajit kuin harvinaiset yksittäiset kasvit.
- Kerro meille helmililjoista, hyasinteista, kevättähdistä, krookuksista, käenrieskoista, laukoista, lumikelloista, narsisseista, pienistä varhaiskevään kurjenmiekoista, pikarililjoista, posliinihyasinteista, rusko- ja sahramililjoista, sinililjoista, tiikerililjoista, tulppaaneista ja varjoliljoista, Juhanoja kehottaa.
Ota yhteyttä myös, jos tiedät jossakin kasvavan harvinaisia sipulikukkia, kuten kellohyasintteja, kevätlumipisaroita (kevätkelloja), koiranhampaita, kuningasliljoja, madonnanliljoja, miekkaliljoja, paratiisililjoja, kesälumipisaroita (suvikelloja) tai tähdikkejä.

Koululaiset metsästävät kadonneita vanhoja raparpereja 

Raparperi on yksi yleisimmistä kotipuutarhojen monivuotisista ja pitkäikäisistä kasveista. Siitä on kuitenkin vähän tietoa. Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty puna- tai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit.
- Kutsumme kaikkia suomalaisia ja erityisesti koululaisia etsimään tietoa vanhoista raparpereista yhdessä opettajan tai vanhempien kanssa, tutkija Merja Hartikainen Lukesta kannustaa.
Raparperi on helppo tunnistaa ja tietoja kerätään raparperin omistajaa haastattelemalla. Kuulutukseen voivat vastata myös kaikki vanhoista raparpereista tietävät henkilöt. Vastauksia toivotaan varsinkin Sisä-Suomesta ja Pohjanmaalta. Vastata voi heinäkuun loppuun asti.
Maskun Tammenahjon koulun opettaja Katja Välimäki on suunnitellut Raparperi kateissa! - koululaiskuulutuksen yhdessä Geenivaraoppi-hankkeen toimijoiden kanssa.
– Raparperi on helppo ja hauska tutkimuskohde pienillekin koululaisille. Aihe sopii hyvin kakkosluokan ympäristötietoon, kun käsitellään marjoja ja kasveja, toteaa opettaja Katja Välimäki.
– Mielenkiintoa lisää se, että löytöpalkkiona on mielenkiintoisimpien raparperien pääsy dna-tutkimukseen!
Maskun koulun neljä oppilasta ja opettaja osallistuvat Turun Piha & Puutarha -messuilla pe 10.4. klo 12.00–12.30 isoäitien raparperien etsimiseen Luken messuosastolla.

Lisätietoja:

Kasvikuulutukset: www.luke.fi/kasvigeenivarat

Ohjeet koululaisten osallistumiseen: peda.net/hankkeet/geenivaraoppi  

Kuvassa raparperin kukka. =)

Ohessa vanha postaus:

Raparperichutney.

Kaikille raparperi ei sovi 

Ei raparperia reumapotilaille, munuaistautia sairastaville, 

kihtipotilaille ja niveltulehdusta poteville! 

Raparperi ei sovi heille, 

koska heidän tulehduksensa voivat pahentua oksaalihapon takia. 

Suolaheinä kuuluu samaan sarjaan. 

Alle 1-vuotiaille ei myöskään saa antaa raparperia, 
pieniä uusia perunoita,

kuten ei esim pinaattiakaan.

Raparperista voi käyttää syöntiin ainoastaan varret. 

Raparperin lehtiä ei saa syödä, sillä ne ovat myrkyllisiä. 

Lehtien päälle ei myöskään kannata asetella suoraan ruoka-aineita 

tai käyttää niitä lautasina. 

Pöytäkoristeena ne kuitenkin 
toimivat vallan mainiosti.

Lähteinä mm Yle,Akuutti