Pähkinöitä ja simpukoita

Kumpaako saisi olla: 

Tänään olisi Menyyssä

Suklaakuorrutettujen maapähkinöiden 
päivä, tai sitten

Simpukkakeittopäivä.

Pähkinäallergia on vakava asia 

Pähkinät ovat tavallisimpia ruoka-aineanafylaksian aiheuttajia, ja maapähkinä on yleisin kuolemaan johtaneen ruoka-aineanafylaksian syy.

 Lapsuudessa alkanut pähkinäallergia jatkuu yleensä aikuisikään; maapähkinä onkin yleisin ruoka-aineallergian aiheuttaja aikuisilla. Pähkinäallergian diagnoosi on vaikea, koska useimmat koivuallergikot reagoivat ihopistokokeessa ja seerumitesteissä maa- ja hasselpähkinään, ilman että pähkinä aiheuttaa allergiaoireita.

Koivun siitepölylle herkistyneet potilaat reagoivat ihopistokokeessa lähes aina hasselpähkinään, mutta vain pieni osa saa oireita pähkinää syödessään. Toisaalta pienelle lapselle, joka ei ole ehtinyt herkistyä siitepölyille, on voinut kehittyä merkittävä primaariherkistyminen maa- tai cashewpähkinälle, ja hän voi saada niistä anafylaksian. 
 
Palkokasvit (soija, herne, pavut ja linssit) aiheuttavat oireita arviolta 15 %:lle maapähkinäallergikoista, mutta ne ovat harvoin vakavia. 

Maapähkinäallergian yleistymisen ja esiintyvyyden vaihtelun syyt ovat epäselviä. Raskaana olevan tai imettävän äidin maapähkinän käyttö ei näytä oleellisesti lisäävän tai vähentävän allergista herkistymistä.

Maapähkinälle herkistytään yleensä jo imeväisiässä. Vauvan vaikea atooppinen ihottuma ja herkistyminen kananmunalle ovat riskitekijöitä. 

Atooppinen ihottuma lisää maapähkinäallergian riskiä, ja imeväisen ajatellaankin herkistyvän maapähkinälle ihon lävitse esimerkiksi maapähkinäöljyä sisältävän ihovoiteen kautta. 

Maapähkinäallergiaan liittyy perinnöllinen alttius. 
Sisaruksen tai vanhemman allergia seitsenkertaistaa allergian riskin
Maapähkinäallergia paranee huonommin kuin muut varhaislapsuuden ruoka-allergiat. Kyky sietää maapähkinää kehittyy itsestään arviolta 20 %:lle.

Pähkinäallergikot kärsivät usein myös astmasta.
 /Duodecim

Simpukat ovat nilviäisiä 

 Rapujen ja katkakarapujen tavoin ne ovat valtamerien puhdistajia. Ne voivat kerätä myrkyllisiä leväkantoja meren pohjalta. Levät kasvavat niiden kudoksissa ja voivat olla vaarallisia ihmisille... Lisäksi simpukoihin jää AINA hiekkaa 
narskumaan hampaissa... 

Älä syö simpukoita jos 
sinulla on kala-, mäti tai äyriäisallergia. 
HUOM: Älä syö silloin myöskään 
hyönteisruokia! 

Hyönteisruuan vaaroista olen 
kirjoittanut ennenkin. 

Jos kärsit kihdistä, älä syö näitä:
- Kalan ja siipikarjan nahka
- Äyriäiset ja simpukat
- Sisäelimet
- Palkokasvit, sienet ja parsa
- Vehnänalkio
- Hiiva
- Olut 
-Raparperi ( joka ei sovi myöskään 
reumaa sairastaville) 

Herukan matka marjaksi

Punaherukka, viinimarja, Ribes rubrum.

Toukokuussa herukka saa ensimmäiset 

lehdet sekä kukkatertun.

Samaan terttuun kehittyy yhtä monta 

marjaa kuin siinä on ollut kukkia. 
Sato riippuu tietenkin siitä, onko 
pölyttäjähyönteisiä ja kuinka paljon.  

Hyönteispölytteinen Punaherukka eli lännenpunaherukka, jota kutsutaan usein myös punaviinimarjaksi tai vain viinimarjaksi, on herukkapensaslaji. Punaherukasta tunnetaan useita alalajeja. Suomessa pensasta esiintyy viljeltynä. Suomen suosituin viljelylajike on Punainen hollantilainen. 
Punaviinimarja kestää kylmää paremmin kuin mustaherukka, joten sitä voidaan kasvattaa jopa Lapissa. 

Marja on maultaan voimakkaan hapan ja hiukan makea. Raikkaan makunsa ansiosta se on suosittu mehumarja. 
Sekä punaherukan marjat että lehdet ovat hyvin vitamiinipitoisia, ja niillä on todettu olevan joihinkin vaivoihin jopa terveyttävä vaikutus.  

Vaikka mustaherukka yhdistetään perinteisesti lääkkeelliseen käyttöön, yrttilääketieteen lähdeteoksien mukaan myös punaherukalla on kuumetta alentavia, hikoilua edistäviä, kuukautisvuotoa lisääviä, lievästi laksatiivisia, kutistavia, ruokahalua lisääviä, verta puhdistavia, diureettisia ja ruuansulatusta parantavia vaikutuksia. 

Jotkut näistä mainituista vaikutuksista ovat todennäköisiä johtuen sen todistetusti korkeista C-vitamiinipitoisuuksista (80 mg per 100 g), hedelmähapoista sekä marjan sisältämistä kuiduista. 
Kuivatuista punaherukan lehdistä valmistetun teen on sanottu lievittävän kihdin ja reumatismin oireita sekä olevan hyödyksi heikosti parantuvissa haavoissa sekä kurlausnesteenä suun tulehduksissa. 

Valkoherukka ei ole oma lajinsa vaan punaherukan muunnos. 

Se on kasvitieteellisesti punaherukka, jonka marjoista puuttuu

kokonaan punaisen värin aiheuttava geeni.  

-Wikipedia-   

Koska Suomen luonnossa ei ole valkomarjaisia lajeja, linnut eivät osaa hyödyntää valkoherukan marjoja eivätkä siten myös levitä lajia luontoon. 

Punaherukan marjat edistävät ruuansulatusta ja lisäävät virtsaneritystä. Punaherukan marjat eivät vedä vertoja mustaherukan C-vitamiinipitoisuudelle, mutta lehdet ovat sitäkin vitamiinipitoisempia. 
 Lehtiä kannattaakin käyttää kuivattuna teesekoituksissa. 

Niitä voi myös silputa aivan pieneksi salaateihin.

-Yrttitarha-  

Hyönteisruoka uhka allergisille?

Jos hyönteiset aiheuttavat kutinaa ja suuria paukamia, sairastat atooppista ihottumaa tai olet  

 katkaravuille ja pölypunkeille 

allerginen, niin varo hyönteisruokaa! 

Hyönteiset sisältävät samanlaisia 

proteiineja kuin äyriäiset ja nilviäiset. 

Lisäksi pölypunkeissa on 
hyönteisproteiinien kaltaisia valkuaisia, 
joten niille allergisten 
kannattaa olla myös varovaisia.  

Toisaalta kuka tahansa saattaa herkistyä hyönteisruualle, 

kuten mille tahansa elintarvikkeelle. /Maaseudun tulevaisuus 

Sirkkaleipää, sirkkalakua, sirkkamakkaraa – hyönteisiä on nykyisin monenlaisissa elintarvikkeissa. Hyönteisjauhosta on tullut suosittu proteiinilähde. 

Elintarvikevirasto Eviran mukaan hyönteisruoka ei ole ongelmatonta, sillä se voi aiheuttaa voimakkaitakin reaktioita allergisille henkilöille. 

Eviran mukaan tiedot hyönteisruuan allergiariskeista ovat vielä vähäisiä. Siksi se ohjeistaa panemaan hyönteistuotteiden pakkauksiin merkinnän: ”Hyönteiset voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Ristiallergia on mahdollinen henkilöillä, jotka ovat allergisia äyriäisille, nilviäisille ja/tai pölypunkeille.” 

Lisäksi pakkauksessa on mainittava mahdollisesta kontaminaatioriskistä. 

"Äyriäisallergisen kannattaa tarkistaa esimerkiksi leipien pakkausselosteet, sillä hyönteisjauhojen käyttö leipomoissa on yleistynyt", sanoo asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta. 

Kuten mille tahansa ruoka-aineelle, myös hyönteisproteiineille voi herkistyä. Hyönteisruoka-allergian oireet voivat vaihdella vaarattomasta suun kutinasta anafylaktiseen reaktioon, Vuorenmaa selvittää. /Maaseudun tulevaisuus

Pölypunkkiallergia

Trooppisissa ja subtrooppisissa maissa pölypunkkiallergia on usein yleisin atooppisen allergian aiheuttaja. Suomessa sitä esiintyy etenkin aikuisilla, joilla on laaja atooppinen ihottuma/ekseema. 

Pölypunkkiallergiaa on myös maissa, joissa pölypunkkeja ei ole lainkaan. Kyseessä on kuitenkin ristiallergia, ja allergian on aikanaan aiheuttanut jokin varastopunkki, katkarapu, torakka tai hyttynen. /Pölypunkkiallergia/Terveyskirjasto 

Pähkinät, siemenet, merenelävät (katkaravut, äyriäiset, kalat) ja hedelmät ovat tavallisia allergisoijia.
Palkokasveista yleisin allergisoija on maapähkinä. 

Allergisoijat voivat aiheuttaa allergisoituneessa anafylaksian. 

Anafylaksia on hyvin harvinainen, mutta aina hengenvaarallinen. Anafylaksia ilmenee useissa elimissä yhtä aikaa. Oireet alkavat usein ihon kutinalla. 
Vaikea allerginen reaktio tulee yleensä noin puolessa tunnissa ruokailun jälkeen. Oireita ovat hengenahdistus, nielun turvotus, sydämentykytystä, vatsakipua, pahoinvointia sekä lisäksi ihottumaa. 

Ainoa varmasti anafylaksiaan tehoava lääkitys on adrenaliiniruiske, joka pistetään reiteen viivyttelemättä.  

Ellei potilas pääse nopeasti päivystykseen eikä ruisketta ole, ovat seurauksena verenpaineen romahtaminen, sydämen rytmihäiriöt ja tajunnanhäiriöt.  

Ruiske pysäyttää vaikean allergiareaktion etenemisen ja pelastaa hengen. 

Riskeistään tietävät kuljettavat yleensä lääkärin määräämää adrenaliinia mukanaan. Adrenaliinin pistämisen jälkeen pitäisi ottaa antihistamiini- ja kortisonitabletit. 
Anafylaksia vaatii seurantaa sairaalassa. Oireet voivat uusiutua.

Hedelmistä esimerkiksi kiivi v(kiwi-hedelmä) aiheuttaaa  allergisille oireita lievistä suuoireista vaikeaan allergiareaktioon, anafylaksiaan. 

Siemenallergiat ovat lisääntyneet käytön kasvun myötä. Siemenallergia voi aiheuttaa voimakasta nokkosihottumaa, turvotusta, vatsaoireita, astmaa ja joskus anafylaksiaa.


Ristiallergia vaikeuttaa allergian aiheuttajan tutkimista. Esimerkiksi hasselpähkinälle allerginen on usein herkistynyt myös hedelmille ja juureksille, jotka liittyvät koivun siitepölyallergiaan. 

Koivun siitepölyalleria voi laukaista allergisen reaktion esimerkiksi pähkinöiden, porkkanan, perunan, omenan, tomaatin, paprikan, passion-hedelmän, kirsikoiden tai kiivi-hedelmän kanssa.
Lähde: Allergia- ja astmaliitto

Edit: 

Saako siis olla sirkkaleipää? 

Ennennäkemättömän suosion saavuttaneen Sirkkaleivän leivonta laajenee maanantaina 13.8.2018 lähes koko Suomeen. Sirkkaleipää on pian myynnissä kaikissa 57 Fazer myymäläleipomossa. Fazer Leipomot panostaa myös tulevaisuudessa hyönteistuotteisiin. 

- Fazer Group

Sirkka
Sirkkaleipä