Tunti aikaasi - koska tahansa!

 

 Vaikka Earth Houria epävirallisen virallisesti vietetään tänään klo 20.30. niin päivällä tai kellonajalla ei oikeasti ole väliä, koska "tunnin luonnon hyväksi voi antaa silloin, kun se itselle sopii, oli se sitten Earth Hourin perinteiseen kellonaikaan, keväällä tai vaikka kesällä.

Tunti ei kenties kuulosta paljolta, kunnes se kerrotaan miljoonilla ympäri maailman.

Tee jotain luonnon kannalta positiivista, jotain mitä rakastat, missä tai milloin tahansa. Olipa juttusi sitten ruoka, ulkoilu, taide tai jokin aivan muu."

WWF:n Earth Hour 

 

#EartHour 

#tuntiluonnolle 

 

🌍

 

 

Tai vaikka perinteinen sammuta valot tunniksi. 

PS: 

Huomenna pikkunoidat kulkevat 

ovelta ovelle virpomassa. 

Oletko valmis? 

Onko karkkia kupissa? 

Tässä vähän kauniimpi karjalainen virpomisloru: 

Virvon varvon vitsasella, 

kosken kevätpajusella, 

terveyttä toivottelen, 

siunausta siivittelen, 

onnea oksalla tällä. 

Se "vitsa sulle, palkka mulle" on vähän tyly versio! 🤭

〜♡〜 

Kuin sydämeen sattuisi koko ajan

 

 

 

 

Keskity hyvään

vaikka sydämeen sattuisikin

Keskity hengittämään

vaikka hengitys pistäisikin

Keskity ajattelemaan

vaikka ajatus karkaisikin

Keskity elämään

vaikka jossain tykit jylyävätkin

Emme voi muutakaan

kuin toivoa oikeutta maailmaan 

-Una Reinman 

 

11.3.2022 

 

 

 

 

 

Maailman sademetsien päivä on joka päivä

"Metsiä raivataan kiihtyvällä vauhdilla palmuöljy-, soija-, ja puuplantaasien sekä karjalaitumien tieltä. 

Maatalouden lisäksi metsiä uhkaavat myös laittomat hakkuut, metsäpalot ja infrastruktuurin, kuten teiden, rakentaminen sekä kaivostoiminta. 

Metsien häviämisen ohella suuri ongelma on myös niiden monimuotoisuuden heikkeneminen. Tähän on syynä ennen kaikkea kestämätön ja laiton puunhakkuu, joka hävittää lajeja ja ajaa monet lajit sukupuuton partaalle

Metsien tuhoutuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta, sillä ne sitovat itseensä huomattavasti hiilidioksidia.

Myös hakkuiden myötä metsistä vapautuvat kasvihuonekaasut kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Metsäkato aiheuttaa vuosittain globaalisti noin saman verran päästöjä kuin liikenne.

Suurin paine kohdistuu ennen kaikkea trooppisten alueiden sademetsiin, jotka ovat monimuotoisuudeltaan maapallon rikkaimpien elinympäristöjen joukossa. Sen vuoksi myös suuri osa WWF:n metsätyöstä kohdistuu sademetsien pelastamiseen.

Suurin syy metsien häviämiselle on maatalous. Metsiä raivataan ennen kaikkea karjan syömän soijan tieltä esimerkiksi Etelä-Amerikassa, sillä valtaosa maailmassa kasvatetuista soijapavuista käytetään eläinten rehuksi.

Soijaa päätyy lautasillemme myös Suomessa, sillä esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti. 

Laajeneva palmuöljyn tuotanto on yksi merkittävimmistä metsäkadon aiheuttajista Kaakkois-Aasian sademetsissä. Palmuöljy on maailman eniten käytetty kasviöljy. Sitä käytetään moniin arkisiin tuotteisiin, kuten margariiniin, kekseihin, aamiaismuroihin, jäätelöön, kynttilöihin ja pesuaineisiin.

Kuluttajana voit vaikuttaa! Katso kaupassa pakkauksen tuoteselosteesta, mitä kasviöljyä tuotteessa on käytetty ja onko pakkauksessa RSPO-tuotemerk­kiä (vastuullista palmuöljyä)

Kirjoittajan huom: Ei ole olemassa terveellistä palmuöljyä. Palmuöljyn glysidoli on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi karsinogeeniksi, joten itse ainakin välttelen k.o. ainesosaa. - Kuten edellä todettiin, kuluttajana voit vaikuttaa...

Haitallisia yhdisteitä syntyy, kun palmuöljyä kuumennetaan puhdistusprosessin aikana: "Palmuöljy ei itsessään ole haitallista, mutta ongelmat liittyvät sen puhdistamiseen kuumentamalla öljy 200-asteiseksi. Kuumennus pilkkoo rasvoja muiksi yhdisteiksi kuten GE:ksi, 3-mcpd:ksi ja 2-mdpd:ksi. Ne ovat eläinkokeissa aiheuttaneet munuaisvaurioita", kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Sama kuumentamiseen liittyvä ongelma koskee kaikkia palmuöljyn kanssa samoja rasvahappoja sisältäviä puhdistettuja elintarvikeöljyjä, mutta palmuöljyn kohdalla vaarallisten aineiden pitoisuudet nousevat terveyttä uhkaavalle tasolle. Kylmäpuristettujen öljyjen kohdalla ongelmaa ei ole./Hyvinvoinnin.fi sekä Maaseudun tulevaisuus

WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä

Lisäksi tavoitteena on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin, sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.

Suojelemme metsiä esimerkiksi lisäämällä vastuullisen tuotannon osuutta, kehittämällä viljelymenetelmiä, vaikuttamalla kulutustottumuksiin ja perustamalla suojelualueita paikkoihin, joiden luontotyypit ovat erityisen haavoittuvia tai niissä elää uhanalaisia lajeja.



Metsä pyritään ennallistamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa esimerkiksi istuttamalla alueelle sellaisia lajeja, jotka metsässä ovat kasvaneet ennen metsän tuhoutumista.



Edistämme kansainvälisesti vastuullista puukauppaa ja toimimme aktiivisesti vastuullisesta tuotannosta kertovien sertifikaattien kehittämisessä. Tällaisia sertifikaatteja ovat esimerkiksi metsätuotteiden FSC, palmuöljyn RSPO ja soijan RTS. Innostamme myös yrityksiä siirtymään vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin.



Vaikutamme kulutustottumuksiin Suomessa esimerkiksi edistämällä kasvispainotteista ruokavaliota



Toimimme laittomia hakkuita ja laittomasti hakatulla puulla käytävää kauppaa vastaan omissa kenttähankkeissamme Himalajalla Nepalissa ja Bhutanissa, Borneolla ja Itä-Afrikassa.



Tuemme kehittyvissä maissa paikallisväestöä osallistavaa kylämetsätaloutta


Kylämetsätaloudella taataan paitsi metsien kestävä käyttö, myös paikallisten oikeudet hyödyntää metsiä taloudellisesti. Autamme paikallisia myös muuttamaan arkipäivän käytäntöjä. Esimerkiksi uudenlaiset biokaasuliedet vähentävät painetta hakata metsiä polttopuuksi.

.... 

Suomessa metsiä on pidetty lähes ehtymättömänä luonnonvarana. Kuitenkin kaksi kolmasosaa metsiemme luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Suomen metsien monimuotoisuus on uhattuna voimakkaan maankäytön, soiden ojituksen ja intensiivisen metsätalouden seurauksena. "

/Metsäkato/WW

• Tällä kertaa postauksessani on (vihreä teksti) Maailman luonnonsäätiön (WWF) kantaa metsien suojeluun. Olen samaa mieltä heidän kanssaan.

  
  

   Amazonin metsäpalot vuonna 2019 tekivät valitettavasti suuren loven maailman jäljellä oleviin sademetsiin. 

  
  
  

   Maailman sademetsien päivää vietetään erityisesti 22.6.2020, mutta se on jälleen asia, joka pitäisi muistaa joka päivä. Metsät ovat maapallon elinehto. 

  
  

  
  PS:
   Näistäkin tuotteista löytyy palmuöljyä... 
  
   

  
  

  
  
  

Maailman ympäristöpäivä

Pandemian vuoksi  maapallo on hieman saanut hengähtää ja puhdistua, mutta jatkuuko ihmisen toiminta pandemian jälkeen mitään oppimatta entisellään? 

-Vähennetäänkö lentoliikennettä/lentokoneita? 

-Vähennetäänkö erityisen saastuttavaa 

risteilijäliikennettä/risteilijälaivoja, eli suojellaanko meriä? 

-Lakataanko täyttämästä meriä muovilla? 

-Lakkautetaanko saastuttavia tehtaita ja muita tuontantolaitoksia?  

-Uusitaanko tehtaita vähäpäästöisemmiksi? 

-Vähennetäänkö turismia herkissä kohteissa, 

esim Venetsiassa tai korallien läheisyydessä? 

-Lopetetaanko avohakkuut? 

-Vähennetäänkö yksipuolista viljelyä? 

-Lakataanko tuhoamasta sademetsiä?

-Istutetaanko maapallolle lisää metsää?  

-Alennetaanko joukkoliikennevälineet hinnoiltaan 

sellaisiksi että omasta autosta kannattaa luopua? 

-Suojellaanko kaunista 

ja ainutlaatuista maapalloamme? 

Oppiiko ihmiskunta virheistään? 

Jos emme suojele ympäristöämme, meillä ei ole mitään mitä jättää tulevaisuuden ihmisille...

"Hoitaaksemme itseämme meidän täytyy hoitaa luontoa.

YK yleiskokous julisti kesäkuun viidennen päivän maailman ympäristöpäiväksi vuonna 1972.

Siitä lähtien teemapäivä on tarjonnut jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä.

Tänään on jälleen 48-vuotta täyttävä
World Environment Day, eli
YK:n Maailman ympäristöpäivä.


Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ympäristöä vaaliviin toimiin ja tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteita.

Erilaisia tapahtumia järjestetään ympäristöpäivän kunniaksi yli sadassa eri maassa."

Lisätietoa löytyy teemapäivän sivuilta.

Protect the rain fores. 

PS: 
Kesäkuun täysikuu, 
eli mansikkakuu 

on tänä yönä... 








Kuvat kuvapalvelu

Hyvää Maan päivää!

Earth = Heart 

Maan päivä on 22. huhtikuuta vietettävä kansainvälinen vuosipäivä. Sitä kutsutaan toisinaan myös Maailman päiväksi. Päivää on vietetty vuodesta 1970, ja tarkoituksena on järjestää kansalaistoimintaa puhtaan veden ja ilman sekä koko elinympäristön hyväksi.

Vuonna 2009 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous nimitti päivän kansainväliseksi Maaemon päiväksi.

Vuonna 1990 yhteisenä puheenaiheena oli kierrätys.

Vuosituhannen vaihtuessa Maan päivän puheenaiheiksi tulivat ilmaston lämpeneminen ja puhdas energia.

Vuonna 2007 Maan päivä oli tähän mennessä vietetyistä laajin. Tapahtumia oli ympäri maailmaa Lontoosta, Madridista ja Kiovasta Euroopassa aina Manilaan Filippiineille ja Togon tasavaltaan Länsi-Afrikassa. 

Vuonna 2008 Suomessa järjestettiin 22. huhtikuuta useita Maan päivän tempauksia. Tapahtumia oli laidasta laitaan, esimerkiksi Helsingissä eri maiden diplomaatit keräsivät roskia Kaivopuistosta. 

Jotkut viettävät Maan päivää kevätpäiväntasauksena, jonka ajankohta vaihtelee vuosittain maaliskuun 20. päivän paikkeilla. /Wikipedia 

Maailma on käsissämme... 

World Peace and Understanding Day

Maailmanrauha, on vapauden, rauhan ja onnellisuuden aate kaikkien kansakuntien ja/tai ihmisten välillä. Maailmanrauha on utopistinen ajatus planeetanlaajuisesta väkivallattomuuden tilasta, jossa kansakunnat tekevät tietoisesti yhteistyötä joko vapaaehtoisesti tai sotaa estävän järjestelmän alaisina. 

Vaikka maailmanrauha -termiä käytetään joskus kaikenlaisten vihollisuuksien lopettamisesta yksittäisten ihmisten välillä, maailmanrauha yleensä viittaa maailmanlaajuisten ja alueellisten sotien lopettamiseen sekä tulevien konfliktien ratkaisemiseen väkivallattomin keinoin. 

Mahdollisuus

Maailmanrauha on teoriassa mahdollista saavuttaa, mutta jotkut uskovat ihmisluonnon luontaisesti hylkivän sitä. Tämä uskomus juontuu käsityksestä, että ihmiset ovat luontaisesti väkivaltaisia tai että joissakin tilanteissa järkiperäiset toimivat valitsevat väkivaltaisen toimintatavan. 

Toisaalta joidenkin muiden näkemysten mukaan sotiminen ei ole synnynnäinen osa ihmisyyttä, ja harhauskomus ihmisten luontaisesta väkivaltaisuudesta estää maailmanrauhan saavuttamisen. 


Jos maailmanrauha määritellään ei pelkästään kansakuntien vaan myös yksilöiden välisen vihamielisyyden, väkivallan ja konfliktien puuttumiseksi, maailmanrauha tarkoittaisi maailmanlaajuista loppua väkivallalle ja laitoksille, joiden olemassaolo perustuu väkivallan uhkaan. 

Näin esimerkiksi poliisityötä ei olisi, koska voimankäyttö on eräs väkivallan muoto. Ei voisi olla myöskään sellaisia julkisen vallan tahoja, jotka käyttävät väkivallan tai voimankäytön uhkaa esimerkiksi verojen keräämiseen tai rajanvalvontaan. /Wikipedia 

Tänään on  

Maailman yhteisymmärryksen 

ja rauhan päivä. 

Tänään on myös mm Banaanileipäpäivä. 

Sen leivonta ei liene Suomessa kovin suosittua... 

- Itse olen kyllä leivän 

päälle makkaraleikkeiden 

sijaan laittanut monesti 

banaaninpuolikkaat. Nam.

Koirankeksipäiväkin on nyt sekä

Miekannielijöiden päivä,

 Pelaa tennistä, sekä
Curling on nastaa -teemapäivät.

Ihmisoikeuksien päivä

Rahapaja painoi 2008 Suomen kahden euron juhlakolikon, 
jossa toisella puolella on kuvattuna muuri, jossa on sydämen muotoinen reikä. 

Ihmisoikeuksien päivä on Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen 10. joulukuuta 1948 tapahtuneen hyväksymisen vuosipäivä. Sitä vietetään vuosittain 10. joulukuuta. 

Päivän joulumusiikkina soi

Celine Dion: 

So this is Christmas 

Kosteikkopäivä

Kosteikko on yleisnimitys luontotyypistä, joka sijoittuu kovanmaan ja avoveden välille. Kosteikkoja ovat märät ja vettyneet matalat maa-alueet, matalat järvet ja merialueet, suot, tulvametsät ja virtaavat vedet. 

Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille eläin- ja kasvilajeille ja ne voivat toimia puskurina tulva-alueilla ja estää voimakkaat ja äkilliset tulvat. Sateet, valuma-alueelle tulevat vedet, alueen maaperä ja maanpinnan korkeuserot sekä veden haihtuminen muodostavat kosteikkojen hydrologiset olosuhteet. 

Kosteikot ovat yksi arvokkaimmista ja uhanalaisimmista luontotyypeistä maapallolla. 
Suot, umpeen kasvavat järvet, tulvaherkät alueet, matalat merenlahdet, veden peittämät ranta-alueet ja mangroverannat, ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä.
Pohjois-Euroopassa on kosteikoiksi luokiteltavia alueita enemmän kuin monessa muussa maanosassa. 


Suomessa on kosteikkoja noin 25 % maapinta-alasta. 
Kosteikkoja on kunnostettu Suomessa ja muualla maailmassa niiden luontoarvojen vuoksi. Muun muassa useat vesi- ja kahlaajalinnut sekä hyönteiset viihtyvät kosteikkoalueilla. Helsingissä on kunnostettu Vantaanjoen suiston kaislikkoaluetta. - wikipedia

Tänään onkin Pohjoismainen kosteikkopäivä.

Apua sitä tarvitseville

Vuosittain sadat miljoonat ihmiset kärsivät luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksista. Humanitaarista apua annetaan tarpeeseen perustuen. Sen tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana. 

Suomen apu perustuu avunpyyntöihin ja kohdennetaan maille, joiden humanitaarisesta tilanteesta on tehty luotettava tarvearviointi sekä YK:n koordinoima humanitaarisen avun järjestöjen yhteinen apuvetoomus. 

Suomen avustuspäätöksiin vaikuttavat muun muassa se, kuinka laajasti kriisi on levinnyt, kuinka suurta osaa väestöstä se koskettaa ja kuinka suuri on kuolleiden, sairastuneiden, hätäapua tarvitsevien ja akuutisti aliravittujen alle viisivuotiaiden määrä.

Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarista apua kohdennetaan virallisen kehitysavun (ODA) kohdemaihin.

Suomelle on tärkeää, että sen tukemat järjestöt toimivat avoimesti, vastuullisesti, tuloksellisesti ja puolueettomasti. Apua vievällä järjestöllä tulee olla riittävät valtuudet toimia kriisialueella ja kyky viedä apua perille hätätilanteessa. 

Ulkoministeriö ohjaa humanitaarisen avun rahoituksensa kolmea reittiä: YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten avustusjärjestöjen kautta. 

Vuonna 2017 Suomi tukee YK-järjestöistä YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikköä (Ocha), väestörahastoa (Unfpa), pakolaisjärjestöä (UNHCR), lastenjärjestöä (Unicef), palestiinalaispakolaisjärjestöä (UNRWA) ja Maailman ruokaohjelmaa (WFP). 

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen apu kanavoidaan Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n kautta. 

Suomessa toimivista järjestöistä humanitaarista rahoitusta voivat saada ne, joilla on EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto Echon myöntämä kumppanuusstatus. Tällä hetkellä näitä järjestöjä ovat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision ja Plan International Suomi.

 

Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa. Ne esimerkiksi turvaavat ruoka-apua, kohentavat pakolaisten elinolosuhteita rakentamalla kouluja ja tukemalla lasten koulutusta sekä parantavat pakolaisleirien terveydenhoitoa, vesihuoltoa ja sanitaatiota. Elinkeinojen edellytysten luominen nopeuttaa kriisistä selviytymistä ja luo pohjaa jälleenrakennukselle sekä pakolaisten ja kodeistaan paenneiden paluulle. 

Konflikteissa ja levottomuuksissa siviiliväestön suojelu on oleellinen osa apua. Lapset tarvitsevat katastrofien yhteydessä erityissuojelua, sillä he ovat vaarassa joutua erilleen perheestään, saattavat päätyä väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi tai tulla värvätyiksi lapsisotilaiksi. Erityistä tukea tarvitsevat naiset ja tytöt, joihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään sodankäynnin keinona. Suomi tukee aktiivisesti vammaisten oikeuksia ja aseman parantamista humanitaarisessa avussa. 

Tilaston Suomen vuonna 2016 antamasta humanitaarisesta avusta löydät täältä.
Tilaston Suomen vuonna 2017 antamasta humanitaarisesta avusta löydät täältä.


Teksti:  Ulkoministeriö  

Tänään on World Humanitarian Day, eli

Maailman humanitäärisen avun päivä. 

*****************************



On myös Maailman valokuvauspäivä. 
Minä kuvaisin varmaan ilman 
teemaakin. =) 




PS: Tänään on yhä Ravintolapäivä. 

Maitosuklaata ja luonnonsuojelua

Tänään on Maailman luonnonsuojelupäivä. 
Miten sinä suojelet luontoa? 
 Kierrätätkö jätteet? 
Se on yksi oiva keino säästää 
ja suojella luontoa ja tätä 
ainutlaatuista maapalloa. 
Että se olisi kaunis ja ihana 
seuraavillekin sukupolville. 

Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen. Suojelu voi kohdistua eliölajiin, elinympäristöön, luontotyyppiin, luonnonmuistomerkkiin, alueeseen tai koko maailman kattaviin järjestelmiin kuten meret, ilmakehä ja ilmasto. Luonnonsuojelulle rinnakkainen käsite on ympäristönsuojelu.

Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä. Tämän lisäksi pyritään säilyttämään ihmisen pitkäaikaisen toiminnan aikaansaamia ympäristöjä, joille on muodostunut omaleimainen pienekosysteemi. Lisäksi pyritään palauttamaan ihmisen toiminnan tuhoamia ympäristöjä entiselleen.

Tyypillisesti luonnonsuojelussa keskitytään ihmisen toiminnan aiheuttamiin uhkiin luonnolle. Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.

Kasvi-,sieni- ja eläinlajien yksilömääriä tutkitaan ja seurataan, ja tutkimusten mukaan pidetään kirjaa uhanalaisista lajeista. Kun jokin laji on käymässä uhanalaiseksi, sen elinympäristöä pyritään suojelemaan. Esimerkiksi metsikön hakkaaminen tai tien rakentaminen voidaan estää, jos todetaan, että se uhkaa uhanalaisen lajin elinmahdollisuuksia.

 Meristä alle neljä prosenttia on jollain tasolla 
suojeltu ja osittain vain paperilla. 

-Wikipedia-  

Tänään on myös Maitosuklaapäivä.

Maitosuklaan keksi vuonna 1875 sveitsiläinen Daniel Peter kehittäessään maitojauheen, jota hän sekoitti kaakaojauheeseen ja -voihin sokerin kera. 

 Maitosuklaa valmistetaan edelleen kaakaomassan, kaakaovoin ja sokerin, maitojauheesta tai maidon seoksesta. 

 On olemassa myös maidotonta "maitosuklaata", jossa on käytetty kasvismaitoja, esimerkiksi laktoosi-intoleranssin ja maitoallergian omaavia varten.  

Laadukas maitosuklaa sisältää vähintään 30 % kaakaota.

-Wikipedia-

Äitienpäivä metsässä

Ensin aamulla aikaisin kävimme äitiäni halaamassa, vein hänelle kukkia, äp-kortin (kortit ovat tärkeitä!!) 💗 virkkaamani
hartiahuivin ja hieman

reissutuliaisia, samoin Veljelle 

pienen muistamisen, kiitokseksi talonvahtina olosta reissumme aikana.  

 

~♡~  

Sitten palasimme kipin kapin kotiin, jos vaikka minun Muruseni tulisivat syömään & äitienpäiväkahville... 

~♡~ 

Mutta kukaan ei saapunut... 

~♡~

Odotimme ja odotimme... 

Kun kello löi kolme iltapäivällä, 
Hani yritti piristää minua, ehdottaen että tekisimme eväät ja lähtisimme metsään? 

No, ei kai tässä muuta voi. Niinpä mie tein eväät, vaihdoimme 
päällemme metsään sopivaa kampetta ja  
hyppäsimme autoon.  

Päivä oli vaelteluun mitä sopivin.

Metsä oli tyhjä, melkein autio, koska kaikki muut olivat viettämässä perheineen  varmaan äitienpäivää... 

Puut nojailivat hiljaa toisiinsa, 
kuitenkin kunnioittaen toistensa tilaa. 

Ihanaa sammalta polun molemmin puolin...

Minulle tulee aina
sammaleisista metsistä 
mieleen lapsuuden sadut. 

~♡~

Sammaleella voi 
levätä mitä tai mikä tahansa... 

Ihan varovasti olivat 
jo lämpimissä laaksopaikoissa 
hiirenkorvatkin esillä. 

Metsä lohduttaa. 

Metsä parantaa. 

~♡~

Oli ihana paikka 
syödä eväitä ja juoda 
murukahvia. 

Ehkä tuossa kannossa on 
ennen kasvanut pikkukuusen 
esi-äiti? 

Poikanen saa yhä voimaa 
tervaskannon rippeiltä... 

~♡~

Ihailen aina näitä 
tällaisia pikkukuusia. 
Sisimmässäni asustava joulunhenki 
koristelee niitä mielessäni 
jollain hersyvällä, 
(ihan vähän vaan) 
ja näen ne koristeltuina sieluni silmillä. ;) 

~♡~

Oli tuulinen päivä 
mutta metsän keskellä 
pieni järvi oli 
paikka paikoin 
hyvin tyyni. 

~♡~ 

Ihan kuin minun sydämeni. 

~♡~ 

Metsässä unohtaa surun. 
Tuuli kuivaa kyyneleet 
ja huolet. 
Sielu lepää. 

Jopa kaisloja laiskotutti. 

Mepä emme laiskotelleet vaan 
vaelsimme kilometrikaupalla 
ensin tuonne ja takaisin.

En olekaan koskaan ennen 
nähnyt luonnossa majavan tuhoja. 

Täällä Evolla niitä mokomia kuulemma asustaa...  

Metsässä oli niin hiljaista. 

Vain linnut laulelivat 
ja tuuli kahisutti puiden latvoja.

Teemapäivissä tänään 
onkin  Rakasta puuta. 

~♡~ 

~♡~ 

Ensimmäiset valkovuokot 
jotka olen tänä keväänä 
nähnyt, kasvoivat 
Kärkölän maisemissa.

~♡~ 

 

Meinasin kerätä muutaman itselleni, mutta ihailin niitä siinä vain. Jääkööt kasvamaan ja ilahduttamaan muitakin. 

Näimme sinä päivänä yli 80 
joutsenta, ja niistä yli 60 lepäsi 
Herralan puolella, jonkinlaisella 
tulva-alueella. 

~♡~

Evolla sijaitsee valtion retkeilyalue, 
sekä Evon metsäopisto. 

Voit vaeltaa, yöpyä, meloa, 
ratsastaa, pyöräillä 
ja kalastaa täällä luonnon rauhassa. 

Joku ei ollut saanut sitä syttymään. 

~♡~

Metsästä pois lähtiessämme yksi Murunen onnitteli äitienpäivän johdosta tekstiviestillä. 

 No niin...  

- Meillä olisi taas

paljon kakkua 

kahteen paikkaan syötävänä...