Näytetään tekstit, joissa on tunniste Greenpeace. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Greenpeace. Näytä kaikki tekstit

15.9.2020

Punapandapäivä

 

 

 


 

Suloisen hellyttäviä otuksia, jotka nimestään huolimatta eivät ole pandoja lainkaan, vaan ne ovat sukua pesukarhuille!  

 


Kävimme  katsomassa  kissakarhuja  Ähtärissä  vuonna 2018  ja ne kyllä täysin veivät sydämeni!

 

Tässä nallukoista lisää juttua

- Ja tässä.



 

Kultapanda (Ailurus fulgenspikkupanda, punapanda, tulikettu tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji.

 

Kultapanda on vaarantunut, eli eliölaji, jolla on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana! 

 

Kultapandan ruumiin pituus on noin 50–64 senttimetriä ja hännän 28–50 senttimetriä. Tyypillinen paino on 3–6 kilogrammaa. Sen turkki on tuuhea ja väritykseltään ruskea-musta, mutta naamassa on vaihteleva määrä valkoista. Hännässä väritys vaihtelee jaksoittaisesti siten, että hännässä näyttäisi olevan peräkkäin useita renkaita.

Kultapanda on hämäräajan eläin, se liikkuu pääosin aamuisin ja iltaisin ja yöllä. Kultapandat elävät yksinään tai pareittain. Niillä on reviireillään vakituiset lepo- ja nukkumispaikat, yleisimmin luolassa, tiheässä oksistossa tai ontossa puussa. 

Naaras synnyttää pesään 1–4 sokeaa poikasta. Ne avaavat silmänsä 7–9 päivän ikäisinä ja lähtevät pesästä 45 päivän kuluttua. Emo hoitaa pentuja noin kahdeksan kuukauden ajan.  

Kultapanda on erikoistunut käyttämään ravinnoksi bambua, ja sillä onkin kaarevat ja terävät puoliksi sisäänvedettävät kynnet, joilla se tarttuu lehtiin ja muuhun ravintoon sekä kiipeää puita. Isopandan lailla kultapandalla on ”valepeukalo”, joka on varsinaisesti ranneluun pidentymä. 

Bambunversot sulavat kultapandan ruoansulatuskanavassa bambunlehtiä paremmin; kesällä ja syksyllä bambuversot sulavat parhaiten, keväällä kohtalaisesti ja talvella heikoimmin. Tämä vaihtelu on yhteydessä bambun ravintokoostumukseen.

Ne syövät myös ruohoa, juuria, jäkäliä, hedelmiä, kasviksia, hyönteisiä sekä linnunmunia ja -poikasia. 


Laji on uhanalainen 

 

Kultapandaa uhkaavat ensisijaisesti salametsästys,  pyydystäminen henkiin jätettynä, sekä metsien häviäminen, mikä johtaa elinympäristön katoamiseen ja pirstoutumiseen.

Kultapanda kuuluu CITES-sopimuksen ensimmäisen liitteen eläinlistaan. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut kultapandan vaarantuneeksi lajiksi vuodesta 2008. Arviot koko maailman kultapandapopulaatiosta vaihtelevat alle 2 500 yksilöstä noin 16 000–20 000 yksilöön. 

Kultapandaa näkee yleisesti maailman eläintarhoissa. Vuoteen 1992 mennessä vankeudessa oli syntynyt kultapandoja yli 300, ja ympäri maailman 85 eri eläintarhassa eli yli 300 kultapandaa. Kansainvälisen rekisterikirjan mukaan vuonna 2006 maailmassa oli yli 800 kultapandaa eri eläintarhoissa ja puistoissa. 

Suomessa on kultapandoja Korkeasaaren sekä Ähtärin eläintarhoissa.  /Wikipedia 


Ps: Muita vaarantuneita lajeja ovat esimerkiksi leijona, jääkarhu, valkohai, kalliosuomusammal, fossa ja byrnesinpussihiiri.



 

Tänään on jälleen

Kansainvälinen punapandapäivä


Vaikka ehdottomasti tuo panda-nimitys pitäisi poistaa tältä pesukarhujen heimoon kuuluvalta nallelta!

 


 

Tänään on myös Greenpeace Day,

 

 

 

 

15.9.2018

Omenoita huopahatussa ja roskienkeruuta Greenpeacen hengessä



Syö omena -päivä on nyt justiinsa. 
Tiedäthän sanonnan omenasta päivässä
Minä rakastaisin omenia mutta 
Mr Crohn on joskus toista mieltä niistä. 










On myös Rantojen siivouspäivä... 
Missä tahansa näet roskan ja 
roskakorin niin nosta se roska sinne minne 
se kuuluu. Tietenkin itse roskaajanhan 
niitä roskia pitäisi roskiin laittaa... 
Mutta joskus roskaajat ovat niin 
Yrpoja...  




Huopahattupäiväkin on tänään. 
Ihmiset käyttävät nykyään liian 
harvoin hattuja! 

Hatut ovat ihania! 






16.9.2017

Kerää kiviä, syö omenoita ja vaali otsonikerrosta






Juuri nyt kun omenat ovat parhaimmillaan, 
jos niitä nyt tänä syksynä sattui puutarhaan 
edes ilmaantumaan, on Kansainvälinen 
Syö omena -päivä. 

Omenapuita alettiin viljellä ensimmäiseksi Keski-Aasiassa. Nykyään omenoita kasvatetaan suurimmassa osassa maapallon viileähköjä osia. Maailmassa tuotetaan yli 60 miljoonaa tonnia omenoita vuodessa. Suurin omenantuottajamaa on Kiina. Muita merkittäviä tuottajia ovat Yhdysvallat, Intia, Turkki ja Puola. (v 2011) Noin puolet maailman hedelmistä on omenoita. 

-Valtaosa omenista syödään sellaisenaan. Tuoreina syötävissä omenoissa on oltava oikeanlainen makutasapaino ja sopivasti happamuutta, makeutta ja kitkeryyttä.
-Omenat, jotka eivät laatunsa puolesta kelpaa syötäviksi 
tuoreina, voidaan kuivata tai käyttää omenamehuksi.
 -Tuoremehuun kannattaa käyttää useita eri lajikkeita. 
 -Siiderin valmistamiseen käytetään lajikkeita, 
joissa on tanniinien kitkeryyttä.
-Parhaat piiraat, hillot ja siiderin saa 
happamista omenoista. -Wikipedia- 





On myöskin Kerää kiviä -päivä. 
Minä kerään niitä vähän liikaakin. 
Joskus joku onkin vierellä tokaissut: 
"Et kyllä ota niitä mukaan..."  =) 

Mutta hei, jos et voi ottaa kiviä 
mukaasi, tee niistä seitoja... 




Tänään on myös Otsonikerroksen säilyttämisen päivä. 
Otsonikerros suojaa maapallon elämää 
estämällä UV-B-säteilyä. Otsonikato päästää 
näitä säteitä enemmän maapallolle ja ne ovat 
meille säteisiin tottumattomille vaaraksi. 

UV-säteilyn määrää seuraa Suomessa Ilmatieteen laitos.  
Se antaa tarvittaessa kansalaisille varoituksen poikkeuksellisen voimakkaasta säteilystä. Mittauksissa on havaittu lyhytaikaista UV-säteilyn lisääntymistä otsoniohentumien yhteydessä. Yksilön säteilyaltistukseen vaikuttaa huomattavasti enemmän se, kuinka paljon hän viettää aikaa auringossa ja miten hyvin hän suojautuu säteilyltä. -Wikipedia- 

Yksittäinen ihminen voi valinnoillaan edistää ilmastonmuutoksen torjumista. Kasvihuonekaasuja voi vähentää esimerkiksi käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä, valitsemalla kaukolämmön tai puulämmityksen sähkölämmityksen sijaan ja ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. Kestävien ja laadukkaiden kulutustavaroiden käyttö ja käytettynä ostaminen, kierrättäminen ja korjaaminen sekä lähellä tuotetun kasvispainotteisen ruuan suosiminen auttavat. Ilmastonmuutoksen torjumista voi edistää myös äänestyskäyttäytymisellä ja tukemalla ympäristöjärjestöjen ilmastotyötä tai osallistumalla siihen. -Greenpeace/Ilmastonmuutos-



Meidän tulee kääntyä aina alan ammattilaisen puoleen, 
mikäli meillä on ongelmia kylmä- ja pakastehuoneiden, 
varastojen kylmäkoneistojen, jääratakoneistojen,
autojen ilmastoinnin tai kylmäkoneiden kanssa, 
sillä niiden kylmä-aineet ovat ilmakehään 
joutuessaan juuri niitä otsonikatoa aiheuttavia.  


Lisää luettavaa: 


 Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti 
1.7.2017 Otsonikerroksen alkavan toipua. 
Tutkijoiden mukaan otsonikerroksen reikä 
on alkanut pienentyä. Tämä jos mikä 
on hyvä uutinen. 






Otsonikerrosvaaraluokassa on varoitusmerkki huutomerkki
 symbolilla, huomiosana Varoitus sekä vaaralauseke H420
"Vahingoittaa kansanterveyttä ja ympäristöä tuhoamalla
otsonia yläilmakehässä."