Majapaikkanamme joulureissullamme
oli yksityisasunto Imbersagossa.
Tuota vähän väliä muuttuvaa taivasta tuli
paljon ikuistettua asunnon parvekkeelta.
Parveke oli idän puolella, sopivasti
aamuruskojen ihailijalle.
(Kyllä minä niitä
iltaruskojakin rakastan!)
Taivasta
tuota ihanaa
ja vaihtelevaista
eivät herkkäsieluiset
lakkaa koskaan
ihailemasta
-Una Reinman-
21.2.2008
Niin se nousee uusi päivä
kukkuloiden rinteillekin.
Asunnossa oli hauska vaatenaulakko,
tehtynä vanhoista kenkien lesteistä.
Hauska idea.
PS:
Myös lapsuudenkotini vanhoista aitoista
löytyi sen talon asukkaiden lestejä.
Joka talossa oli omat lestinsä, joiden
perusteella suutari kävi kerran
vuodessa tekemässä perheelle
kengät. Rikkaissa taloissa hän
kävi varmaan muutamankin kerran
vuodessa, asuen sen ajan taloissa.
Äiti-mamani keräsi aikoinaan kaikkea
aitoista, ja isäpuoli siirrätti keskemmälle
pihaa yhden aitan josta tehtiin kotimuseo,
jossa oli kaikkea mitä ennen vanhaan
elämiseen tarvittiin...
Asunnon omistaja,
ihana äidillinen Betty oli
meitä vastassa tulopäivänämme.
Hän oli meitä varten hankkinut
asuntoon komean Panettonen,
kuohuviiniä ja jääkaappiin
maitoa, mehua ja kaikkea
muuta mahdollista löytyisi
kaapeista.
Mikäpä oli seuraavana aamuna
herätä vieraanvaraisessa asunnossa.
Ihan kuin olisi kotona ollut.
Piti minunkin tuon verran
maistaa italialaista joulupullaa.
Se riittikin.
Sain jopa suuni
tulehtuneeksi. Auts!
=( Crohn suuttui
tosissaan ja kolme - neljä päivää oli
sitten suusta saakka sisukset kipeänä.
Oli hieman hassua,
miten italialaisasunnossa
ihan kaikki oli peräisin ikeasta.
Kalusteet, astiat, liinavaatteet.
Nuo ikean tummat kalusteet oli
tosi vaikea pitää puhtaana... Mietin
miten lapsiperheissä jotkut ikean
tummat keittiökalusteet ovatkaan
hankalat...
Huh.
Mutta kukin tyylillään...
Kaupasta löytyi kyllä
onneksi kaikkea gluteenitontakin.
Isoimmissa marketeissa oli
oikea gluteeniton taivas.
Paljon mm sellaisia Schärin ihania
tuotteita joita ei saa lainkaan Suomesta!
Napsinkin kuvia niistä,
jotta voin näyttää lähikauppiaalle
ja anoa niitä myytiin mutta ei se
kuulemma niin mene, vaan liikkeessä
myydään, mitä niiden kokoelmissa
kuuluukin myydä.
Olisi pitänyt olla
toinen matkalaukku jossa olisin
tuonut kotiin näitä ihanuuksia.
Jaa niin, paitsi että matkakassani
oli mitätön. Yritin kyllä ennen
reissua säästää rahaa mutta niitä
minun rahojani tarvittiin koko
ajan jonnekin muualle...
Teimme ruuat itse majapaikassamme.
Tässä mm on jouluruokamme. =)
Betty oli varustanut asuntonsa mm
lapsiperheitä varten kaikenlaisilla
kivoilla peleillä yms.
Hani leikillään taivasteli kun otin
Bettyn puuvärit esille ja aloin
värittämään tästä kirjasta yhtä kuvaa:
-Et kai sä nyt lasten värityskirjaa
väritä? Mitä lapsetkin siihen sanoo?
Koetin uskotella tämän olevan aikuisille
ja näytin miten monet vierailijat olivat
jopa signeeranneet omat työnsä, iän kera. =D
-No meinaatko signeerata omasi,
mies kysyi. En signeerannut.
Moniulotteisen kuvan värittäminen oli
hauskaa puuhaa sadepäivänä.
kaapin perukoille. Pitääkin ottaa
se taas terotettujen kynien kera esille,
sadepäivien varalle.
Paikallisessa kahvilabaarissa sai hyvää
cappuccinoa. Keksi tuli kaupan päälle.
Näitä lisukekeksejä kerääntyi
sitten Hanin taskuun monesta eri paikasta.
Turistit Suomesta
villasukkineen
todellisuudeksi muuttuneessa
ikeakuvastossa. =D
Hyvä muuten on aina ottaa
ulkomaille villasukat mukaan
sillä kivilattiat ovat talvella
todella kylmät.
