Tänään

.















...Voisit vaikka hymyillä enemmän... =)





.

Uusin lempimukini

.





















Huonompikin aamu alkaa paremmin
kun juo aamujuomansa lempimukistaan.
Tässä uusi lempimukini: Taikamuki.
Joulupukki toi. =)
Siitä nautittuna kupillinen kuumaa
suklaajuomaa on nannaa. =)



.

Pinteessä

.























Tuolilla istuminenkin on vaarallista!
-Ainakin miulle... ;D
Kun aamusella kirjoottelin tässä, tuli
Nunnukka pyytämään, että letittäisin
hänen hiuksensa. Mutta miepäs en
päässytkään tuolista niin vaan pois,
koska yöpaitulini oli jumiutunut
tuolin metalliosiin. =)
Oli se hyvä että Nunnukka oli vielä
kotona niin hän saattoi pelastaa
yöpaitulissa haahuilevan äitinsä,
vihamielisen tuolin syövereistä. =)





.

Lahjuksia

.

















neuvoi meille lapsilleen, miten lahjojen
kanssa tulee menetellä. Kas näin hän opetti:

Lahjanantaja ei saa koskaan enää puuttua antamansa
lahjan kohtaloon, eikä kysellä että
-missäs sulla on se ja se, mun lahjaksi antamani juttu? =)

Kun se lahja on kerran pois annettu,
se ei enää kuulu antajalle.
Se on sen jälkeen lahjansaajan omaisuutta
ja hän saa tehdä sillä mitä itse haluaa.

Näinhän se on. =)




.

Postiljooni

.




















 

 

Tuossa jonkin aikaa sitten Postipate soitteli ovikelloa
ja mie pokkana menin yöpaituli päälläni ja
tukka vastapestynä avaamaan ja sain syliini ison paketin
jossa luki päällä teksti: "On kotona, soita ovikelloa" =)
Ja kotonahan mie. =))

Kiitos x!
Nyt miulla on oikea ladypäivyri. =)
Ja uusia sukkapuikkoja ja virkkuukoukkuja...! =)

Tosin,
en ole kehdannut aikoihin esitellä mun käsitöitäni
täällä julkisuudessa, jotta ette putoilis tuoleiltanne
ja pissisi housuihinne, ihan silkasta vahingoniloisesta
riemuhörönaurusta. ;D

En mie viitti tehdä itseäni naurunalaiseksi sillä saralla
esittelemällä kieroonmeneviä ja kurovia kudelmiani
kun tarjolla on muiden tekemiä upeita käsitöitä. =)
Jotain itsesuojeluvaistoa sentääs mullakin...
Mie tyydyn ihailemaan teidän neuleita, virkkuuksia,
pistoja ja nypläyksiä. =)

Ja täytyy sanoa, että
ihan pikkusen karehdin teitä, käsityöntaitureita. =)
On rikkautta osata luoda jotain uutta. =)





.

Jaksamiskukka

.















On KUULEMMA suosittua nykyään,
että naiset (ja miehetkin?) hankkivat itselleen
tai ystävättärelle, työkaverille, yms:lle,
tsemppauskukkia työpisteen pöydälle,
ilostuttamaan ja piristämään työpäivää.
Aivan valloittava ajatus! =)


Mikä kukka siun pöydälläsi on?
Tai VOISI olla...? =)


PS: Voihan sen kukan hankkia
piristeekseen ihan kotiinkin... =)



PS: Kukkaiskieli
Jos joku vaikka innostuu viemään
kukan mielitietylleenkin. =)





.

Pitäisi olla taikapyörä

.




















Ehkä eilen kävelin liikaa tms,
koska yöllä vasen jalka puutui taas kovaksi
ja tunnottomaksi reidestä varpaisiin.
Piti nousta vähän väliä kävelemään
ja hieromaan alaselkää.

Eilen kun se jalka oli kengässä,
tuntui kuin mulla ei ois ollu varpaita lainkaan
vaan oisin jonkun jäätyneen jalantyngän,
ilman jalkaterää työntänyt kenkään.
Kiva kävellä sillä tuntemuksella...
Ja ensin ei meinaa edes saada jalkaa kenkään
kun se on niin tönkkö.
Pöh...

Ehkä en tänään laita sit kenkiä.
Sukkasillani vaan hipsuttelen.
Nuoriso tuo kauppatavarat ja
vie postia, yms. Onneksi. =)
He, miun Onnenmuruseni,
ovat aina olleet ahkeria.

Ehkä mie keskityn ihan itseeni
ja harjoittelen Hanilta joululahjaksi saamallani
kihartimella tekemään kiharoita hiuksiini. =)
Kuulostanko aivan inhottavan laiskalta????

PS; Miullahan on peräti huomiseen asti
virallisesti sairaslomaa...

P.
.

Lisää sydämiä

.













































.

Sydämellinen lahja

.












Eikö olekin herttainen?
Sain joululajaksi Savisutilta mm (paljon muun sydämellisen lisäksi) tämän juur mun lempiväreihin sointuvan, hänen omatekemänsä keraamisen saippuakulhon ja siihen sopivan, lempeästi tuoksuvan sydänsaippuan.
Hymyilen aina, kun menen pikkuvessaamme ja lavuaarin reunalla näen tuon herkän yhdistelmän.

Minäkin haluaisin osata työstää savea...



.

Sisäinen kriitikkoni

.












Kukin on itselleen kriitikoista kriittisin.
Usein itseltään vaatii enemmän,
kuin itse pystyy itselleen antamaan.




.

Mitä olen tehnyt

.















Haaveillut...



.

Joulunpunaisia hetkiä

.


Joulu 2007.



















Tämä ihana joulutähti
ilahdutti meitä
ja toi punaista hehkua joulupöytään.





















Pöytäenkulit ja kuusenoksia maljakossa.















 

Joulunmakuinen suklaakakku.
Eli ihan helppo suklaakakku,
maustettuna inkiväärillä ja kanelilla
ja päälle tomusokerikuorrutus,
pätkiksenpaloja ja kirsikoita...





















Saako olla viipale?
Kakkua olisi vielä...







.

Miun kädet

.






















Miun kädet ovat kaikista vahvoilla pesuaineilla kuuraamisista
niin hellänä, että jopa pelkkä vesikin tuntuu nyt satuttavan ihoa.
Saatikka sitten että pesisi vaikkapa kuumalla astianpesuvedellä
astioita... Auts, auts, auts...

Nyt kurssille, (työharjoitteluun).
Kurssikin meni hiukan pipariksi
tämän muuttorumban takia.
Mutta onneksi kyseessä oli ns. lyhytkurssi,
jonka "jatkokursseille" voi hakea aina
uudelleen, jolloin kurssitusaika olisi n: vuosi.
Mutta oikeasti taidan miettiä vielä uudelleen
tuota alaa.

Mieluummin olisin oikeasti töissä
kuin koulunpenkillä. =)
Minulle on niin kärsimystä
istua paikallani...


.
Kuvassa amaryllis ennen
nurin kupsahtamistaan... =)

Hopeanharmaata

.


















Minä sitten rakastan
tuota hopeapajukujaa.
Aina vaan olisin
ottamassa siitä kuvaa...





.

Malvikit

.
Kesämalvikki, Lavatera trimestris.



































































Jos miulla oisi piha, kokeilisin kasvattaa näitä.
Olivat komeita näkemässäni kukkapenkissä.

.

Sanon sen kukkasin

.
















*Lilja, valkoinen: Sinä puhdas ja suloinen.


















*Sanonta sopii lauantaisen kyläpaikkamme emäntään.
Ihana (Keskimmäinen) Ässä oli nähnyt todella vaivaa
vuoksemme! Ja isäntä grillasi ihanuuksia ruoaksemme.
Ja ihanan Ässän leipomukset ja ihana kotiviini kruunasivat
koko päivän. Kiitos. =)
Olemme otettuja, masu on täys ja hymy herkässä.
On onnea omistaa ihania ystäviä! =)




En käytä sanaa parhautta,
koska se on on niin ääliö sana. =)



Käytän vaan kukkaiskieltä =)

Reissuhetkiä

.

























































.

Orilammi, Tuuletar, Repovesi...

.
Lupasin kertoilla päiväreissustani. =)

No tässä pikkuisen valotusta:
Eilen aamusella kymmeneltä lähti bussi päiväreissulle
kohti itä-Suomea. Ensin pysähtelimme ihailemassa mm
kirkkonäkymiä. Kunnes bussi suuntasi nokan kohti
Valkealaa ja Orilammen lomakeskusta jossa söimme
muun seurueen kera runsaasta ja monipuolisesta
seisovasta pöydästä.



















Seuraavaksi oli vuorossa hauska ohjelmallinen
vesibussiristeily vaihtelevissa maisemissa.



















Hallatar oli siis Tuulettaren kyydissä.
Kokonaista kolme tuntia. =)




















Nokipannukahvit joimme ns Löppösen luolan
läheisyydessä, Repoveden kansallispuiston
aarteiden, kivikautisten kalliomaalausten kupeessa.
Joku ******** tosin on yrittänyt jossain vaiheessa
tuhria maalauksia...
-Ko mikään ei saa olla missään
vandaaleilta rauhassa...






















Lomakeskuksen suuressa puutarhassa
oli ihmettelemistä. Puutarhan istutuksista pitää yhä
huolta 80 vuotta täyttänyt vanha emäntä. =)



















Kukas se siellä omenapuiden alla kerää
omenoita? Oiskohan se... =)



















Seuraava ihana puutarhan patsas...




















Ja ovensuussa seisova patsas...















Puutarhan hehkeä lilja.















Kuin myös tämä hiukan roosampi versio...



Oli ihana reissu! Hetki poissa arjesta.
Kiitos Mamani!
Ja säätkin suosivat meitä!
Suosittelen muillekin
tuolla seudulla liikkuville. =)






Ps: Kiitos Sukulaissielu kun kerroit meilitse,
mitä tapahtui Anastasiassa! =)
Ja kiits iiik-ihanasta Danillin kuvasta!
On se mmmmmm... mies. =P
Itse asiassa musta tuntuu, että miun
Hanissani on jotain samaa näköä!
Ilmankos... =D








.Ps

Ei se ole syksyn sade

.
Mun kuva kuvakisassa...


















"Se on kesäsade ei se ole syksyn sade
anna sateen saapua..." lauloi Anna Hanski joskus.

Sade tekee hyvää.
Mie tyttö lähden päivän reissuun.
Eikä haittaa vaikka satais.
Mut ei sentäs ämmiä ja äkeitä.
Mieluummin pelkkää vettä. =)

Isoveljet pitäneevät huolta ontuvasta
pikkusiskostaan täällä kotona,
kun niin ikään hiukan edelleen ontuva
äitykkä lähtee bussireissuun.





Ja Anna Hanskista puheenollen,
ei tämäkään kappale hullumpi ole.
Tai Salkkareiden alkuperäinen tunnari... =)


.

Onkohan näin?

.






Lunaran blogista löysin horoskooppi-luonneanalyysin.
Miun merkki on kalat...

Katso oma Horoskooppi- luonneanalyysisi.
Tahi Päivähoroskooppi...
Tai Rakkaushoroskooppi.
Miten ois Vuosihoroskooppi,
onhan tässä vielä kes... vuotta jäljellä.
Tai Kiinalainen horoskooppi.
Tai kenties sinua kiinnostaakin Lapsihoroskooppi...





Kalojen vuodenaika:
Kalojen aikana päivä saavuttaa lopulta yön ja alitajunta tietoisuuden. Kevään merkit alkavat olla ilmassa, vaikka maa on vielä jäässä ja yöt ajoittain hyvinkin kylmiä. Luonnossa tapahtuu silmin havaitsematonta heräämistä. Kasvit reagoivat lisääntyvään valoon ja lämpöön pienillä solumuutoksilla, jotka pohjustavat alkamassa olevaa todellista heräämistä. Kalaihmiset ovat vuodenaikansa mukaisesti hyvin herkkiä ympärillään tapahtuville mielialan muutoksille. He vaistoavat tulevia asioita vaikka eivät pysty todistamaan aavistuksiaan todeksi. Vesimiesten tapaan Kalatkin elävät omassa herkässä maailmassaan, koska heidän täytyy osata olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ilman mitään näkyvää syytä. Heidän kauttaan elämässä tapahtuu jatkuvaa heräämistä ja alitajuista kehittymistä.

Hallitseva planeetta:
Kalojen merkkiä hallitsee planeetta Neptunus, joka edustaa ihmisen alitajuista ja fyysistä tarvetta tulla yhä tietoisemmaksi omasta henkisestä olemuksestaan, omasta Jumaluudestaan. Kalat elävät tässä henkisen etsinnän herkässä tilassa ja heillä on ainutlaatuinen alitajuinen ymmärrys ympärillään tapahtuvia asioita kohtaan. Tästä syystä Kalojen on vaikea tuomita etenkään läheisiään, vaikka nämä ilmiselvästi tuhoaisivat omaa ja perheenjäsentensä elämää. Kalojen ei ole helppo elää oman herkkyytensä kanssa ja etenkin miespuoliset Kalat etsivät muita merkkejä enemmän turvaa alkoholin tai huumeiden tietoisuutta sumentavasta maailmasta. (toi ei oo mua!)

Rakkaus:
Valitettavasti nämä ulkoiset keinot eivät millään tavalla palvele Kala-ihmisen elämää, vaikka juuri niiden avulla tämä suuri, elämälle välttämätön herkkyys on säilynyt ja säilyy edelleen valtavan nopeasti kehittyvässä materiaalisessa maailmassa. Itse koen alkoholistit ja huumeen käyttäjät tahattomina ja ajallemme pakollisina uhreina teknisen kehityksen alttarilla. Rakkauselämässä Kala ei ole missään nimessä helppo tapaus, vaikka itse ihastuminen ja rakastuminen tapahtuukin jo paljon ennemmin kuin toinen osapuoli edes aavistaa mitä on tulossa. Kalat aloittavat suhteensa suurten odotusten ja ihanteiden vallitessa. Paluu arkeen koettelee Kalan ja hänen kumppaninsa keskinäistä suhdetta ankaralla kädellä. Moni Kala elää epätyydyttävässä ja suorastaan tuskallisessa parisuhteessa vain siksi ettei osaa luopua tähän suhteeseen rakentamastaan ihanteesta.

Seksi:
Seksuaalisesti Kalat ovat kaikista merkeistä vetovoimaisimpia, koska heistä heijastuu niin suuri ja tavallisesta poikkeava herkkyys ja eroottisuus. Tämä yhdistelmä on äärimmäisen kiehtova, mutta käytännön elämää se ei tahdo kestää. Sekä Kalamies että Kalanainen elävät eräänlaisessa usvassa ja irrallaan jokapäiväisen elämän realiteeteista. Seksuaalisuus ja rakasteleminen ovat Kaloille ihanteellinen maailma, koska juuri tuossa tilanteessa jokainen ihminen menettää ainakin hetkeksi itsekontrollinsa. Intohimoinen Kala voi muuttua hyvin nopeasti kylmäksi ja haluttomaksi mikäli hänet vangitaan tavanomaisuuksien akvaarioon. Kala-ihmistä ei voi rakastaa ja omistaa samanaikaisesti. Kalan täytyy saada säilyttää yhteys alitajuiseen maailmaansa ilman toisen asettamia rajoituksia, sillä juuri tuolta alitajunnasta nousee myös Kalan eroottisuus. Toimivat Kalasuhteet ovat aina herkkiä ja vaativat molemminpuolista ymmärrystä onnistuakseen.

Kalojen valttikortit:
Kalat on tyyppinä äärimmäisen vastaanottavainen, intuitiivinen, herkkä ja psyykkinen. Hän elää hyvin sisäistettyä elämää ja vastaa ympäristön odotuksiin parhaan taitonsa mukaan. Kalat on ihmisenä pehmeä ja taipuvainen, toisinaan ääriviivaton ja eteerinen. Sisäinen elävyys ja rikas mielikuvitus tekevät Kalaihmisestä mielenkiintoisen tuttavuuden. Hän on sympaattinen, auttavainen ja kiltti olento, joka pyrkii auttamaan ja kohottamaan ihmisiä, huolehtimaan avuttomista olennoista ja edistämään ihmisen ja luonnon välistä sopusointua. Hänen tunteensa, vaistonsa ja intuitionsa tuottavat paljon kuvia, luovaa aineistoa ja yliaistillisia välähdyksiä. Luovuus ja vastaanottavaisuus saattavat kehittyä universaalisiin mittoihin. Kalojen muisti on heidän valttinsa opiskelussa ja työelämässä.

Kalojen heikkoudet:
Kalojen ongelmana on elämän realisointi. Epäkäytännöllisyys, hajanaisuus ja päättämättömyys saavat lähimmäisetkin joskus hermoromahduksen partaalle. (hahaa!) Auttamisvimmassaan hän saattaa mennä huomaamattaan liian pitkälle ja * tuskastua autettavaansa pahanpäiväisesti, mutta herkkänä ihmisenä hän ei voi sanoa sitä autettavalleen vaan vetäisee dramaattisesti marttyyrin viitan niskaansa ja valittaa muille surkeata kohtaloaan. Tämä tapahtuu alitajuisesti ja Kalat onkin itsepetoksen mestari, joka voi hukkua omaan ääriviivattomuuteen ja sekavuuteensa.

Kalojen sairaudet:
Vastaanottavaisena merkkinä Kalat altistuu helposti erilaisiin vilustumistauteihin. Reuma ja erilaiset epämääräiset kolotukset, lähinnä jaloissa ovat tyypillisiä. Liiallinen luottamus ja pettymykset johdattelevat Kalaihmistä apaattisuuteen, jolloin pienestäkin alkoholin nauttimisesta voi kasvaa ongelma. (hui!)


*Hmmm...
Myös autettava saattaa tuskastua kaloihin... ;D


.