Hallatar haaveilija : maailman vesipäivä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste maailman vesipäivä. Näytä kaikki tekstit

22.3.2024

Vesi on ihmisoikeus

∼♡∼

Puhdas vesi on ihmisoikeus.
Silti joka kolmas ihminen
maailmassa elää ilman puhdasta
juomavettä ja yli puolella
ei ole kunnollista vessaa
ja viemäröintiä.

Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa.

Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä.

Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä.

Maailman vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota puhtaan veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien vähentämisessä.

Agenda 2030 -tavoitteista tavoitteen 6 tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille.

Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin.

Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan.
Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista.

YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa.
Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa.

Maailman vesipäivä on YK:n vuosipäivä,
ja sitä on vietetty vuodesta 1993 alkaen.- Suomen YK-liitto

World Water Day

#WaterDay
#WorldWaterDay

Lähteet:

Suomen YK-liitto

Kestäväkehitys.fi

Unicef

Aalto

Unicef

Ympäristöosaava.fi

💧

22.3.2023

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Maailman vesipäivä, World Water Day,

muistuttaa puhtaan veden tärkeydestä.

Puhdas juomavesi on jokaisen ihmisen

oikeus, joka ei ole itsestäänselvyys

missään maailman kolkassa.

Puhtaan veden yhteydessä on puhuttava sanitaation,

viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen

puhtauden merkityksestä osana maailmanlaajuista

kehitystä ja hyvinvointia.

Päivä on YK:n teemapäivä

ja sitä on vietetty vuodesta 1993.

/ World Water Day

Lisätietoja:

Suomen YK-liitto/Maaiman vesipäivä.

Tiesitkö, että:

Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä.

Puhdas vesi on ihmisoikeus. Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja viemäröintiä.

Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin.

Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan.

Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille.

Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista.

YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa. Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa.

Lähteet: Suomen YK-liitto

Unicef, Aalto, Unicef, YK, Ympäristöosaava.fi

22.3.2022

Maaliskuun lopun teemoja

Tänään, 22.3. on jälleen

elämän edellytyksen päivä, eli

Maailman vesipäivä

#WaterDay
#WorldWaterDay

Siitä olen kirjoittanut aiemminkin

esim täällä ja täällä...

💧

23.3. on mm koiranpentupäivä...

#PuppyDay

sekä söpöjen kissanpentujen päivä

#CuddlyKittenDay

💗

25.3. on kansainvälinen vohvelipäivä.

#WaffleDay
#InternationalWaffleDay

Laita aamiaiseksi amerikkalaisten vohveleiden päälle paistettua kanaa
tai vaihtoehtoisesti pinoa vohvelit ja kastele vaahterasiirapilla.
Älä unohda siivua tai kahta rapeaa pekonia!

Tai matkusta mielessäsi itään ja maistele pehmeää ja makeaa
hongkongilaista vohvelia,joka on maustettu maapähkinävoilla
ja hunajamelonilla.

Tai nauti belgialaisista paksuista vohveleista, jotka on päällystetty suklaalla ja kermavaahdolla.

Belgialaiset vohvelit esiteltiin virallisesti amerikkalaisille
maailmanmessuilla vuonna 1964, Syracusassa New Yorkissa.
Maurice ja Rose Vermersch ja heidän tyttärensä, belgialainen perhe,
valmistivat vohveleita, jotka erosivat amerikkalaisista vohveleista siinä,
että ne olivat rapeita, pörröisiä ja ilmavia. Herkku oli välitön hitti ja perhe
tarjoili keskimäärin 2500 vohvelia päivässä! /DOTY

Itse näin Kuopion torilla maaliskuun alussa vohveliauton josta olisimme
nimenomaan näitä belgialaisia vohveleita saaneet, mutta heillä ei
ollut gluteenittomia joten maistelu jäi haaveeksi...

Maistele sinä minunkin puolestani! =D

Maailman suurin ympäristötapahtuma

WWF:n Earth Hour

on puolestaan

lauantaina 26.3. kello 20.30.

Sillä, miten syömme, liikumme ja kulutamme on suuri vaikutus

ympäristölle. Earth Hour on oiva tilaisuus pohtia omia valintoja

ja alkaa toimia jatkossa kestävämmin – ei vain tunnin ajan,

vaan tunnista toiseen. Tästä syystä keräämme Earth Hourin

osallistujilta lupauksia maapallolle. Jokainen lupaus,

valomerkki ja viesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon

hillitsemiseksi on tärkeä.

#EarthHour

💙

Kesäaika alkaa sunnuntaina, 27.3.

Se on aina yhtä suurta teatteria.

Hmmm...

Maailman teatteripäivä

on muutes samana päivänä.

Kellojensiirto-postausta

vuodelta 2019.

Kesäajan haittoja

Kesäajan selkeimpiä haittoja on, että ihmisten biologinen rytmi voi häiriintyä kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä pitkäksikin aikaa, mikä voi aiheuttaa väsymystiloja ja sen takia myös työvireyden laskua. Tämä puolestaan saattaa lisätä muun muassa liikenneonnettomuus- ja sydänkohtausriskiä.

Kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa ympäröivän yhteiskunnan muuttaessa elämänrytmiään.

Kesäaika ei myöskään ole käytössä kaikkialla maailmassa, mikä sekoittaa maiden välisiä aikaeroja. /Wikipedia

**************