Blogini on 20-vuotias!

 

 

Tämä blogi on minulle kuin päiväkirja, sellainen vanhanaikainen, jonne tulee kirjoitettua silloin kun on aikaa ja sanottavaa.

Tämä on kuin ikioma aikakausilehti, jonka päätoimittajana minä täällä hääräilen, julkaisten välillä muutaman sanasen...

Tänään tämän bloggarin blogi on 20-vuotias.

Ehkä voisin juhlia tätä etappia tänään istahtamalla jonnekin paikalliseen kahvilaan
ja tilata itselleni tuollaisen ihanan cappuccinon...

♡ 

 Edit: 

Oo! Yksi onnittelukin saapui tuon Bloggerin yhteydenottolomakkeen kautta! Kiitos Hitunen onnitteluista! 💗💗💗 

 

Blogini on tänään 19 -vuotias!

 

 

 

Tämä erityisherkän introvertin blogi

on jo  vanha!

 

Olen kirjoitellut blogeja reilut 20 vuotta. Ennen tätä Bloggeria, (joka oikeasti on jopa antanut nimensä koko bloggaus-käsitteelle),  kirjoitin muutaman vuoden Vuodatuksen blogiin, jota en saa enää edes auki ja ennen sitä erääseen pienen piirin yhteisöön, jota ei ole enää edes olemassakaan...

  

Aluksi päivitykseni olivat  henkilökohtaisempia.

Niistä ajoista olen tullut hiljaisemmaksi... 

 

Voi niitä aikoja!

 

Oi niitä kymmeniä kommentoijia... ❤️❤️

 

 

Blogitiedoissa tosin lukee:

Bloggerissa alkaen marraskuu 2006, joka johtuu siitä, että onnistuin hetkellisesti sulkemaan blogini marraskuussa 2006, mutta vain hetkellisesti!

Hahah! En ole todellakaan mikään tekniikan nero. Sain blogin auki samantien, mutta se aloitti ajanlaskunsa uudelleen siitä avauspäivästä. =)

Bloggaukset kuitenkin ovat jo vanhempia. 

Lumenpäivä

.'

 

..

Sain viestin uudelta fb-ystävältä:

"Vasta tänään huomasin että sinähän olet se kuuluisa Hallatar blogimaailmasta. Hassua, minulla, oli sinusta ihan erilainen kuva. En tiedä mistä, mutta olin saanut Hallattaresta sellaisen kuvan että hän oli vanha mummo huonosti kävelevä nainen joka jutteli kissalleen ja kukilleen ja jakoi blogitseen hyvää mieltä ja tahtoa maailmaan. No viimeiset pitää kyllä paikkaansa, mutta et taida olla mikään vanha mummo :D"


Ihana! 

 
En nyt kyllä tiedä tuon kuuluisuuden kanssa, eikä minulla ole kissaa. =) Polvikierukkaleikkauksestakin on vuosia ja kävelen ihan ok. =) Kaikille kukille ja puille juttelisin jos kehtaisin, aina sellaisia nähdessäni. Mummo en vielä ole, mutta joskus tunnen itseni sielultani 100-vuotiaaksi...

Tuo viesti sai minut hyvälle tuulelle. Sai suorastaan harkitsemaan Hallatar-nimen ottamista takaisin bloginimeksi? 

Ottaisinko? 

 

Ystävälle kiitos piristyksestä! =) 

 

 

Voitko kuvitella?

-




















































Jotkut pelkäävät metsiä ja luontoa?
Keskellä päivää.



Lumi peittää
ikään kuin suurin valkoisin hansikkain
kuusten oksia piiloon pakkaselta...







UR

Jäljet

-




















Joku on tästä lähtenyt
Eikä ole samaa tietä
takaisin koskaan palannut


UR




Edit:

15.1.2009 kävimme leffassa rakkaan kanssa.
Itkin hänen paitansa taas märäksi.
Olkapäältä vain... =)













-

Sinisiä ajatuksia

-





















Hetki vielä joulua
ilahduttamassa talvea.






-

Jälkiruuaksi suklaansuloa

-
-

















En tehnyt käsitöitä eilen, ellei Mud Cakea lasketa
sellaiseksi. Se maistui muhevalta, vaikka unohdin
siitä loppujen lopuksi yhden ainesosan jopa kokonaan
poiskin. Nimittäin veden...
Miltähän kakku olisi maistunut jos olisin sen desilitran
mittaan unohtuneen vesitipankin siihen taikinaan
muistanut sekoittaa? Huomasin veden vasta kun
nostin kakun jo uuninpellille... =)



Ohje: tuolla sivulla.





-

Joulupuu on varastossa

-
















Kaikki kuusenkoristeet on kerätty laatikoihin ja ne
laatikot laitettu säilöön suureen pahvilaatikkoon
odottamaan seuraavaa joulua. Hieman etuajassa.

Sinne samaan laatikkoon pääsevät aina myös
kauneimmat lahjarusetit, ensin näyttäydyttyään
kuusen oksilla muiden koristeiden kanssa aatto-
illasta asti. Se on sellainen hissukseen syntynyt
tapa. Niin kuin sekin, että joka joulu pitää ostaa
ainakin yksi uusi joulukuusenkoriste, vaikka ei
olisi kuusesta tietoakaan. =)

Ne lahjarusetit, kuten kauneimmat, siihen samaan
isoon koristuslaatikkoon päätyvät lahjapaperitkin
pääsevät ensi jouluna kaunistamaan jonkun muun
lahjapakettia. Kierrätystä tämäkin ja jo lapsuudesta
periytynyt rutiini. Kauniita papereita ei saa rikkoa
lahjaa avatessa. =)


















Joulu ja kuusi olivat kauniita...
Nyt vaan oli jo tullut aika kerätä joulu pois.

Tai jätin mie jotain ihan pientä esille,
niinkus enkeleitä ja lumiukkoja,
muistuttamaan jouluntaika-ajasta.
Kynttilät tietenkin palavat edelleen tuikku-
kipoissaan. Oli sitten talvi tai kesä.



-

Vanhemmuus oppiaineeksi

-






















Sun Äitis tarttui tämän nykypäivän tärkeään aiheeseen.
Ei netistä voi opiskella kaikkea. Esimerkiksi vanhemmaksi tuloa.
Siihen on saatava neuvoja. Se pitää konkreettisesti tiedostaa.
Jos ei siihen asiaan neuvoja ole hyvin esimerkein isossa sisarusparvessa ja rakastavien vanhempien hoivassa saanut, ei niitä kyllä mistään nettisivultakaan opita.

Miun mielestäni jo peruskoulussa voisi olla oppiaineena, millaista
on olla äiti, isä, perhe. Vähintään pari tuntia viikossa lapset
opiskelisivat ongelmanratkaisuja ikänsä edellyttämillä kursseilla
että sitten aikanaan osaisivat olla rakastavia vanhempia. Mukana
olisi aina virtuaalivauvanukke, joka vaatii hoivaa aina. 24 h/vrk.
-Ja se nukke vaatisi ihan oikeaa hellää kohtelua...

Muut lapsen ikäkaudet ja ongelmat voivat olla vaikkapa videoilla,
joiden katsomisen jäljiltä pohdittaisiin yhdessä, mikä ratkaisuksi
inhimillisiin ongelmiin, ihan nuoruuteen asti. Ylemmillä luokilla
voitaisiin luokan kanssa ratkoa vaikkapa jo ihan olemassa olevia
oppilaiden omia ongelmia anonyymisti. Ongelmienratkaisutaito
on hyödyllinen kaikessa elämänkulussa.
Oppiaineina olisi ihmisyyttä. Lähimmäisyyttä. Läheisyyttä.

Vaikka ajattelisi jo lapsena, ettei koskaan hanki omaa jälkikasvua,
olisi se silti erittäin hyödyllinen kurssi, sillä kukin saattaa vaikkapa
päästä kummeiksi tai kenties työelämässä tekemisiin lasten ja
nuorten parissa. Vanhemmuus ja lähimmäisyys oppiaineiksi, please.


-

Tilinpäätöstä

-

Tässä kerubin soitellessa huiluaan, onnea
tuovassa murattipurkissa istuskellen,
mie mietiskelen itseltäni kysellen...





















Tätä vuotta on jäljellä enää hetkinen.
Oletko viettänyt hyvin menneen vuoden?
Jäikö jokin toive toteutumatta?
Tavoite saavuttamatta?
Siirtyykö se ensi vuoteen?
Vai hamaan tulevaisuuteen?
Vai pitäneekö haave haudata
ihan kokonaan?





PS:
Tuo muratti meinaa tiputtaa kaikki lehtensä?
Tekevätkö muratit niin talvisin?
Vai onko se saanut kylmää...?
Tai sitten se ei haluakaan tuoda miulle onnea...?



-

Joulun tähti

-
Euphorbia pulcherrima eli tähtilatva




































































Tämä ihanuus saapui luoksemme Pikku-Veljeni mukana
jouluaattona: Kaunis, vaaleanpunainen joulutähti.

Kiitos Pikku-Veikka! =)












-

Jouluhetkisiä...

-
Eräs maailmalle meiltä lähteneistä
varsin vaatimattomista lahjoista.












Paketeissa sattui pieni moka, kun eräs
paketti ei sitten lähtenytkään lainkaan
alkuperäiseen kohdepaikkaansa.
Sen vastaanottaja muuttui.
-Sananmukaisesti.

Laitoin sen paketin lopulta lahjakassiin,
joka meni Hanin perheelle.
Mutta pakettiin oli jäänyt kummittelemaan
sen toisen henkilön nimilappunen.
Soittivat sieltä paikasta jälkeemme,
-Onko tämä paketti oikeassa paikassa?
-On se nyt. Ottakaa lappu pois älkääkä välittäkö siitä.
Tuli sillekin lahjalle käyttöä. Pahuksen nimilappu vaan jäi...

Eräs toinenkin lahja vielä odottaa saajaansa
täällä meillä. Mutta se on niin ajaton lahja ettei
sen antaminen eteenpäin ole jouluun sidottu.






















Itse olimme kai sitten olleet hyvin kilttejä, lahjarunsaudesta
päätellen! Tänä jouluna sain muutaman paketin jopa Italiasta. =)
Pikku-Sisko kävi Roomassa juuri ennen joulua.






















Tuosta vihreästä paketista paljastui tämä onnentoivotus!
Tulee olemaan esillä aina seuraavina jouluina.
Tai miksi se ei voisi olla seinällä vaikka aina? =)























Muovikuusemme. Siihen sai mahtumaan
kaikenmaailman koristeita.
Niin Maman joskus niin ikään Italiasta
ostamat kuusenkoristeet, kuin Tarjuskan
enkelinkin ja kaikki vanhat, ja joukon uusia,
kuusta kiihkeästi odottaneita koristeita. =)



































Vielä vilkutus joulukodistamme...





















Ja se Hanin ostama ja yhdessä
koristelemamme joulukuusi... =)






-

Ihana kyläpaikka

-
















Kävimme kylässä ihanassa kyläpaikassa.
Siellä kaikki on niin miun mieleeni.
Siellä silmä ja sielu taas lepäsi. =)

Malttamattomana heti kotona kurkin
joululahjakassin sisällön ja ihastelin sitäkin! =D
Kuvassa on yksi lahjoista: Niinan huovuttama
kettu-rintakoru.

Kiitos Niina ja kaikki te ihanan talon asukkaat. =))))




-

Viaton

-


















Pieni, herkkä ja viaton jouluruusu oli puhjennut Maman
luona kukkaan. Se on vuokkomaisen kaunis, mutta ei
tuoksu miltään...
Sopii siis myös hajuyliherkille kukaksi. =)







-

Ensi vuoden ennustuksia

-















Maman luona oli oikea joulumaa. =) Siellä oli kaikki niin
kaunista ja joulu jo esillä. Mie mukamas autoin yhden
joulukakun kanssa ja se jäi kuorestaan vuokaan kiinni.
Silloin, kun kakun pitäisi erityisesti onnistua, se
epäonnistuu. Ainakin miulle käy niin. Jos taas
teen ihan ex tempore-kakun, niin siitä saattaa tulla
ihan ookoo...
Joulumaata se reissu oli senkin vuoksi että sillä seudulla
on maassa ja puissa kauniisti lunta. Täältä kaupungista
lumi on kadonnut.



Luin Maman postiluukusta tipahtanutta Seura-lehteä(51-52/2008)
ja siinä povattiin kalojen horoskoopille seuraavasti ensi vuodelle:

"Työ: Vapaudenhalu ja vastuuntunto vetävät köyttä etkä aina tiedä kummassa päässä olet. (Ohos! ) Muista varautua yllätyksiin. (Juu... On niihin totuttu. ) Sitoutuessasi toisen tahon kanssa hankkeeseen jätä takaportti auki. (Ok.) Yksin et kuitenkaan voi toimia missään tapauksessa. (Eli en voi hankkia sitä omaa kahvilaa?? )

Raha: Ylimääräistä vaurautta voi olla vaikea hankkia tulevan vuonna (ihanko totta!) sillä kuviosi ovat epävakaat. (Yllätyyys! = ) ) Haluat ehkä luopua tavaroista (tää oli paras!) mutta niistäkään et saa suuria summia. (Hehee! Ollaan huomattu!) Anna arvoa idealismille ja hengen antimille (niin se kai on vaan pakko...) ja siirrä vaurauden hankkiminen tuonnemmaksi. (Eiiih! Vieläkin kauemmaksi?) Uusi säästölinja on laitettava pystyyn loppuvuonna. (Auts... Taas?)

Rakkaus: Romantikkoluonteena kaipaat suuria tunteita lähes aina. (Hups! ) Jos et saa niitä muuten, järjestät kohtauksia. (Ou nou! =) ) Onneksi vuosi 2009 alkaa suurilla tunteilla heti tammikuussa (wau!) ja siitä on hyvä jatkaa. Helmikuun ja kesäkuun välisenä aikana rakkautesi sytyttää ruoka (Aijai!) joten varo kilojen kertymistä. (Hui!) Kesäkuu on lämpöinen." (Ok...)

Kirjoitin tämän ylös muistikirjaani ja siitä kopsasin tänne. =)
Saapa nähdä kuinka hyvin tuo ennuste pitää paikkansa.





-

Kuusista vielä...

Vaikka kuvassa onkin iizi-puuroa, kuten
lapset sanoivat pieninä... =)
-Teki niin mieli riisipuuroa että piti keitellä.
Päälle sokeria ja paaaaljon kanelia. Ja jo
valmistusvaiheessa laitan mukaan vaniljasokeria... =)
Ja tsot-tsot. Ette sano mitään sokerista.
Vaikka mä olenkin kuulema niin *sweet,
etten tarvitsisi sokeria. ;D

















Mutta niistä kuusista:
kurkistelin joulukuusien hintoja...
Kävin torilla ja katselin mainoksia.
On ne hinnoissaan.
Mutta onhan se ihan ymmärrettävää,
kun kestäähän puu-paralta vuosia
ellei kymmeniä
kasvaa joulupuun mittoihinsa...



*PS:
Kukaan ei ole kyllä kertonut,
mikä sweet mie sitten olisin?

1. hempeä
2. herttainen
3. imelä
4. jälkiruoka
5. karamelli
6. makea
7. makeinen
8. suloinen

Köh köh. =D







-

Mietin joulun ruokalistaa

-
















2 joulukorttia saapunut. Pyykkipoikien määrä on ehkä liioiteltua. =)


Konservatiiviset ruokailijani tahtovat tietenkin perinneruokaa.
Niistä menee ostoon (nam) maksalaatikko a la Saarioinen
sekä porkkanalaatikko, josta mie en itse pidä lainkaan.
Lanttulaatikon teen mieluusti itse, niin saan sen gluteenittomana
pöytään ja kaikki muutkin joutuvat sen sellaisena syömään. =)
Imelämuussin teen itse. Sitä en kuitenkaan syö, joten sen he saavat
perinteisessä muodossa. Se on muiden toive.
Savulohi olisi ihanaa, jos rahavarat sallivat.
Mun omia suosikkeja ovat maissintähkät, herneet, tavallinen muusi ja ruusukaalit.

Kinkuksi ostetaan pieni kinkkurulla. Ei tarvii olla yötä uuni kuumana.
(Olisipa leivinuuni.........) Itse söisin broileria tai ahvenia. ;D

Karjalanpaistia on jonakin toisena päivänä kuin aattona.
Rosollia ei kukaan kumminkaan syö, joten punajuuriviipaleet ajavat saman asian. Riisipuurokin on meillä arkiruokaa joten ehkä nyt teen jossain välissä jotain hedelmärahkaa...?
Salaatit teen itse. Ja gluteenittoman suklaakakun. Ja toskapiirakan.
Ja paistan Myllyn paras-torttuja. Syököövät ostopiparia.
Kotijuuston olen luvannut tehdä itse, ettei Mama-pienen tarvitsisi seisoa hellan edessä tuntikausia monelle lapselleen juustoa tehdessään.
Vink: Kotijuuston kanssa sopii jälkiruuaksi rusinasoppa. =)
Ai niin, johonkin väliin jälkkäriksi karpalokiisseliä
kermavaahtohöttyröillä...

Ruokailijoita tullee aattoiltana olemaan viisi.
Armeijapoika on jouluaaton kiinni kasarmilla...=/
Mutta saapuu sitten viettämään kanssamme Uutta vuotta. =)





Ensi vuonna karkaan jouluksi
pois jonnekin kauaksi.
Syön palmun alla hedelmiä jouluruuaksi... =)


Alan heti säästämään matkaa varten.
*pudottaa 2 euroa lomakassa- + passinostorahastopurkkiin*






Edit:
Jee!
Sain myytyä yhden jutun,
joten jouluruokapöytä on turvattu. =)

Edit:
Narulla oli 17.12. mennessä 6 joulukorttia. =)




-

Joulukaraoke

-
Joulukuun viidestoista luukku:

Tänään voit laulaa mukana talven ihmemaata:



Tai voit laulaa Perry Comon mukana Jingle Bellsiä.
Tahi suomeksi Kuinka hassusti nyt sattuikaan...


Nimipäiväonnittelut kipittävät tänään Heimolle. =)




PS:
Oletko koskaan laulanut julkisesti karaokea? =)

Mie olen... ;D
Enkä kyllä enää laula! =)))
Olin joskus kuskina parille ystävättärelleni
jotka houkuttelivat miut menemään lavalle laulamaan...
Valitsin vielä pahaksi onneksi kappaleen, jossa oli
hankalia piiiiitkiä hiljaisia taukoja, joiden kohdalla
en malttanut odotella vaan yritin väkisin laulaa
(hermostuksissani) kipaletta eteenpäin. =D
Kappaleen loputtua toivoin voivani vajota lattian
tasalle, ja ryömiä taka-ovesta ulos. ;D





-

Varpunen

-
Joulukuun yhdestoista luukku avattuna:
















Varpunen on pieni ja vaatimattoman näköinen lintumme.
Joillakin seuduilla rottiseksi haukuttu ruskea pärpättäjä.
Silti se on rakas ja kotoisa pihapiirin asukki, jonka äänen
saatat kuulla ulkomaillakin... =)

Essi Wuorela esittää tämän päivän kappaleen
Varpunen jouluaamuna.



Linnuista puheen ollen, tämä tipujuttu on aina hauska:



Nimpparionnittelut tänään Tatulle ja Tanelille. =)



PS:
Mikä on siun lempilintusi? =)


-

Helleborus orientalis

-



















-


Vein Mamalle nupuillaan olevan Jouluruusun. Se on herkän
suloinen kukka, jonka voi keväällä istuttaa puutarhaan ja
siitä saa perennan, joka kukkii joka kesä ahkerasti.
Sen oksista saa kaunista vihreää kukkakimppujen somisteeksi.

Meillä oli ennen pikkusisarusteni kanssa kisa, kuka vie sen ensimmäisen
joulutähden Mamalle. Mutta yleensä joulutähdet saavat jossakin
kuljetuksensa vaiheessa kylmää ja kohta ne tiputtavat kaikki lehtensä.
Myös ne värilliset.
Valitettavasti se kasvi ei siedä kylmää eikä vetoa yhtään.
Niinpä nyt otin tämän Jouluruusun hoiviini, katselin ja ihailin sitä
pari päivää ja vein sitten Maman iloksi. Jos kasvi hyvin kestää kevääseen, hän saa sen sitten puutarhaansa.

Joulukukkakilpailusta olen luopunut jo aikoja sitten. Samoin kuin siitä, kuka ostaa Mamalle ihanimmat kirjat. Pikku-Sisko ostaa ne kaikki ilmestyneet, joten miulle ei jää mitään ostettavaa. =)
Mie pyrin auttamaan Mamaa missä osaan. Sen pystyn saamaan aikaan. Se on miun lahjani. Sellainen erilainen. Arkinen.









-