Mistelin alla = luukku 19

Ikivihreä, ainavihanta tai ainavihreä tarkoittaa kasvia, jolla on lehtiä ympäri vuoden. Ainavihantia kasveja ovat muun muassa monet havupuut, joiden neulaset ovat sopeutuneet kestämään osan ajan vuodesta epäedullisia jaksoja.

 Taikakasvi misteli on aina kiehtonut ihmisiä. 
Siihen on liitetty monenlaisia uskomuksia ja myyttejä ja joissakin maissa sitä käytetään joulukoristeena.

 Misteli tai euroopanmisteli (Viscum album) on puoliloisiva pensas, joka elää lehtipuiden oksilla. Misteli ottaa vettä ja mineraaleja isäntäkasvistaan. Ulkonäöltään se on pallomainen pensas. 
Sellaisen löytää parhaiten talvella, kun sen isäntäpuu on lehdetön. 

Luonnossa misteli leviää lintujen avulla. 
Kulorastaan (Turdus viscivorus) tieteellisen nimen loppuosa tarkoittaa "mistelinsyöjää". Se kuuluukin lintuihin, jotka levittävät mistelin siemeniä. Mistelin tahmeista marjoista siemenet tarttuvat helposti niillä ruokailevien lintujen höyheniin. 


Suomessa kasvaa misteleitä mm Paraisilla omenapuussa, Turun Ruissalossa poppelissa. Misteleitä löytyy Kaarinasta Naantaliin ulottuvalla alueella, Jokioisissa, Tampereella ja Kemiönsaarella. Turun ja Naantalin esiintymien pääteltiin tavattujen yksilöiden ikäjakauman perusteella levinneen mahdollisesti ihmisen joulukoristeiksi tuomista oksista alkunsa saanesta populaatiosta.

Mistelin alla suutelusta tuli suosittu tapa 1800-luvun viktoriaanisessa Englannissa. Perinne juontaa todennäköisesti juurensa myöhäiseltä keskiajalta. 

Toinenkin tapa yleistyi: kun mies oli saanut varastetuksi suudelman mistelin alla, hänen piti irrottaa oksasta marja ja heittää se pois. Kun mistelinoksassa ei enää ollut marjoja, se oli menettänyt taikavoimansa./Historia.net 

Taikakasvia on aikojen saatossa kutsuttu monilla eri nimillä, esimerkiksi druidin yrtiksi ja pirunkarkottajaksi. Muinoin mistelinoksia ripustettiin seinille suojaamaan pahoilta hengiltä. Nykyisin myrkyllistä kasvia käytetään sen lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi. Sitä käytetään verenpaineen alentamiseen, vanhuudenvaivoihin ja jopa syövän hoitoon.

Ainavihantia oksia käytetään joulukoristeina. Yksinkertainen koriste syntyy esim sitomalla muutama mistelinoksa yhteen punavalkoruudullisella nauhalla. Mistelistä ja muratista syntyy kaunis kranssi. Valkoiset marjat pääsevät oikeuksiinsa, kun oksat asetellaan väljästi yksinkertaisiin lasimaljakoihin. /Gardenia, Misteli, mystinen parasiitti

Tänään saat 

Ihailla kaikkea ikivihreää

#LookForAnEvergreenDay



Joko joulukuusi 
muuten on valittu?

 Jouluruusu, Helleborus, on hyvä esimerkki 
kukkapenkin ikivihreästä kasvista. 

Vähälumisena talvena sen 
kukat ja kukkanuputkin 
näkyvät iloksemme. 

(Tosin se kannattaisi heti 
lunta hiemankin sadeltua 
peitellä lumella, 
että juuret olisivat pakkaselta suojassa.) 

Toinen ihana aina vihanta 
puutarhan kasvi on Mahonia, 
Mahonia aquifolium. 

Mahoniaa kasvoi villinä 
Kroatiassa, 
samoin villitilliä, kts kuva... 
- Tilli tosin ei ole ikivihreä kasvi. =) 

Tänään voitaisiin myös 
syödä vaikkapa 

Kauramuffineita, 
koska on
#OatmealMuffinDay


Jos laitetaan niiden 
taikinaan vähän 
piparkakkumaustetta 
niin ne ovat asteen 
verran jouluisempia. 

Tänään on lisäksi ainakin 

Kansainvälinen etelänmaiden 

yhteistyöpäivä. 

Banana slipt

Tänään, sunnuntaina on

Banana slipt päivä.

Samalla tämän herkun äärellä hoituu

päivän toinen teema, nimittäin 

Suudelkaa, ja tehkää sovinto. 

Eikö vain? 
Ei enää riidellä, 

eikä mökötetä, jookos!? 

Banana slipt 

4 annosta

2½ dl kuohukermaa
4 banaania
½ l vanilja- ja suklaajäätelöä
8 rkl hilloa

Koristeluun
hienonnettua suklaata

Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi. 

Kuori banaanit ja halkaise ne pituussuunnassa. 

Aseta banaanit lautasille ikään kuin "veneiksi". 

Täytä "veneet" jäätelöpalloilla, kermavaahdolla ja hillolla 

ja koristele hienonnetulla suklaalla.

Ohje Arla

Kesä on elämän parasta aikaa...

Tänään on Maailman suutelupäivä 
ja Suomessa Runon ja suven päivä.

Kesä valloittaa 

Tuo meistä kaikista

parhaat puolet esiin

Lämmittää viluiset

sisuksia myöden

Saa meidät herkiksi

puolittain lapsiksi

ja hymyilemään jälleen

-Una Reinman 

*Otsikko mukailee hieman
erään koko kansan mäkikotkan
kuolemattomia lausahduksia... ❤️

Juhli Suomen luontoa

Suomalaiselle luonto on niin lähellä, ettei sitä aina edes huomaa. 
Se on kuin paras kaveri, jota alkaa kaivata vasta, kun siitä joutuu erilleen. Se on mukana kaikessa mitä teemme: ruoassa, puheessa, juhlissa, taiteessa ja leikissä sekä tietysti liikunnassa. 

Välillä käy niin, että tähän kaveriin menee myös hermot. Kun lunta tupruttaa silmien täydeltä, tai kun vettä tulee kesken kesähäiden, me kiroamme tuittupäistä luontoamme. Mutta kun sen kanssa pääsee taas liikkeelle, mieli virkistyy ja jalka nousee rivakammin. 
Saattaa vähän naurattaakin. 

Jokaisella meistä on luonnon kanssa omat juttunsa. Sen kanssa tulevat tutuksi ikihonkien humina, aaltojen pauhu, kaupunkiluonnon öiset salat ja lähimetsän antimet. Mistä yksi etsii marjoja tai sienisopan aineksia, etsii toinen lepoa ja kolmas seikkailua. Näin kirjavaa kaveria kannattaa juhlia yhdessä.  Juhli Suomen luontoa.

 Teksti: Suomen luonnon päivä 

Tänään saa myös liputtaa!

Sisäministeriö suosittaa liputusta 
Suomen luonnon päivänä, 
elokuun viimeisenä lauantaina. 

Suomesta tuli vuonna 2017 maailman ensimmäinen maa, 

joka virallisesti liputti luontonsa kunniaksi. Sama juhlava toiminta jatkuu myös vuonna 2018. 

Osallistu liputukseen itsellesi sopivalla tavalla ja itsellesi sopivassa paikassa. 

Nosta lippu salkoon, pukeudu sinivalkoiseen, kuvaa kaunis maisema, koristele päiväsi pikkulipuilla tai leivo sinivalkoinen kakku. 

Näytä miten ylpeä olet Suomen luonnosta!

Tänään on myös kansainvälinen 
Suudelkaa ja tehkää sovinto päivä. 

Suudellaan

Suudelma on  keino saada 

kaksi ihmistä niin lähelle toisiaan 

etteivät he voi nähdä 

toisissaan mitään vikaa... 

Tänään on 

Suutelupäivä. 

Mikä sen mukavampi teema! 

- Hanii, joko suudellaan!!! 

Lintuja, sammakoita ja suudelmia

Tänään on Lintujentarkkailupäivä ja 
 Suutele kumppaniasi -päivä. 

- Samalla kun tarkkailette lintuja, vaikka... 

Millaista on hyvä runous? 
Onko murteella kirjoitettu 
runo hyvää runoutta? 
Joskus sellaista voi olla 
hyvin vaikeaa lukea, jos 
murre on vierasta. 
Kovin outo murre voi olla  
niin hankalaa, että teksti jää 
lukematta kiinnostuksen 
lopahdettua. Tänään on
Hyvän runouden lukupäivä.

Tänään on myös virallisesti 
Suomessa Tekijänoikeuspäivä. 

Teoksia voivat olla esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, äänitteet, taidemaalaukset ja sävelteokset. Kirjallisia teoksia ovat myös tietokoneohjelmat, kartat ja graafisesti muotoillut teokset. Tekijänoikeus ei suojaa ideoita eikä ajatuksia vaan teoksen ilmiasua eli toteutustapaa.  -Wikipedia-





 

Tänään on lisäksi - yllätys-
yllätys- makoisa Mustikkapiirakan päiväkin!
Vaikka ajankohta sille teemapäivälle onkin 
hieman hassu, koska mustikoita saadaan 
meillä vasta loppukesällä... 

Tänään sattuu olemaan 
myös Biologisen kellon -päivä, 
sekä Hajuaistipäivä. 

sekä Pelastakaa sammakot -päivä. 
-Jotkut suutelevat prinssien toivossa niitä...  
Niitä alkaa kuulemma jo heräillä Suomessakin.
Kurnutusta ja kutuakin on jo havaittu...   
Sammakot ovatkin rauhoitettuja otuksia joten 
kutuunkaan ei saa koskea. 
(En kyllä koskisikaan! =D ) 



Tänään on myös 
Työonnettomuuksien uhrien muistopäivä.

 

Muista tekijänoikeudet

Sen lisäksi että on Hyvän runouden lukupäivä 

on samalla Tekijänoikeuspäivä. 

Todella usein näkee kaikenlaisia sitaatteja 
siellä täällä ilman tekijännimeä... 


Taiteellisen teoksen luojalle syntyy automaattisesti tekijänoikeus teokseensa – esimerkiksi runoon tai kirjaan. Tekijällä on tuolloin lähtökohtaisesti yksinoikeus määrätä teoksesta, mutta muutamia poikkeuksia löytyy. Tässä jutussa kerromme näistä tekijänoikeuden rajoituksista.
Tekijänoikeus suojaa aina teoksen tekijää. Suoja merkitsee yksinoikeutta valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa kappaleita yleisön saataviin, ja tekijä myös päättää näiden oikeuksien luovuttamisesta esimerkiksi kirjansa kustantajalle. Tietyissä tilanteissa tekijän yksinoikeus saa väistyä muiden intressien tieltä.
Tekijänoikeuslaissa luetellaan rajoitussäännöksiä, joilla rajataan tekijän yksinoikeutta erilaisin tavoin. Taustalla on yleensä jokin järkeenkäypä yhteiskunnallinen, sivistyksellinen tai käytännöllinen syy.

Sallittua: siteeraus ja teoksen kopioiminen yksityiskäyttöön

Kirjallisuuden kannalta merkittäviä tekijänoikeuden rajoituksia ovat sitaattioikeus sekä oikeus valmistaa teoksesta kappaleita yksityiseen käyttöön. Ne ovat molemmat niin sanottuja täysrajoituksia: taiteilijan teosta voidaan käyttää määrätyllä tavalla ilman tekijän lupaa, eikä käytöstä tarvitse myöskään suorittaa tekijälle korvausta.
Sitaattioikeuden nojalla teoksesta on lupa lainata katkelmia toiseen julkaisuun tai esitykseen ilman teoksen tekijän lupaa – mutta vain jos tietyt ehdot täyttyvät. Kirjallisuuden tekijöiden on tärkeää tietää sitaattioikeuden pelisäännöt niin oman kirjallisen työnsä kuin myös omien tekijänoikeuksiensa valvomiseksi.
Teoksen kopioiminen yksityiseen käyttöön on rajaus, jolla laki antaa yksityishenkilölle luvan valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Säännöksen taustalla on se, että tekijöiden yksinoikeutta ei ole haluttu ulottaa ihmisten yksityiselämän piiriin. On kuitenkin tärkeää huomata, että kappaleita saa valmistaa ainoastaan yksityiseen käyttöön eikä niitä saa myöhemminkään käyttää muuhun tarkoitukseen.
Tekijänoikeuksia rajataan laissa myös pakkolisenssillä. Sen nojalla tapahtuvaan käyttöön ei tarvitse pyytää tekijän lupaa, mutta teosten käytöstä tulee suorittaa korvaus.
Kirjallisuuden alalla esimerkki pakkolisenssistä on säännös, jonka nojalla näkövammaisten kirjasto Celia valmistaa oppikirjoista äänikirjoja asiakkaidensa tarpeisiin. Lupaa oppikirjailijoilta ei vaadita, mutta kirjastolla on velvollisuus maksaa tekijänoikeuskorvaukset oppikirjailijoille. Kertyvät korvaukset maksetaan tekijöille Sanaston kautta.

Moraaliset oikeudet säilyvät tekijällä aina

Tekijänoikeuden rajoituksilla kavennetaan lähtökohtaisesti tekijän taloudellisia oikeuksia. Oleellista on muistaa, että tekijän moraaliset oikeudet ovat voimassa silloinkin, kun teoksia käytetään jonkin rajoituksen nojalla.
Näin ollen tekijän nimi on aina mainittava hyvän tavan mukaisesti (tätä kutsutaan isyysoikeudeksi), ja tämä pätee myös silloin, kun teosta käytetään sitaattioikeuden nojalla. Teoksia ei saa myöskään saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavalla tavalla (tätä kutsutaan respektioikeudeksi). Teoksen muuntelu ei ole sallittua rajoitussäännösten nojalla. Teosta ei siis saa muunnella käytön yhteydessä enempää kuin rajoitussäännöksen mukainen käyttö välttämättä edellyttää.
Tekijänoikeuden luoma tekijän yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä on vahva pääsääntö, johon tässä jutussa mainitut rajoitukset ovat poikkeuksia. Tämän vuoksi laissa määrättyjä tekijänoikeuden rajoituksia tulkitaan ahtaasti – oli sitten kyse esimerkiksi sitaatista tai yksityiseen käyttöön kopioinnista. Laissa on määritelty tarkasti rajoitusten laajuus, eikä niitä voi tulkinnalla laajentaa johonkin muuhun käyttömuotoon.

Tekijänoikeuden rajoituksia ovat siis muun muassa:

• Sitaattioikeus – tähän ei tarvita lupaa tekijältä, eikä tästä makseta korvausta
• Teoksen kopioiminen yksityiseen käyttöön – tähän ei tarvita lupaa tekijältä, eikä tästä makseta korvausta
• Näkövammaisten kirjastolla on oikeus valmistaa oppikirjoista äänikirjoja asiakkailleen – tähän ei tarvita lupaa tekijältä, mutta tekijälle maksetaan korvaus

Muista:

• Tekijänoikeus on kirjallisella työllä ansaitsemisen perusta.
• Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden päättää teoksensa käytöstä.
• Tekijä voi luovuttaa oikeutensa teokseen kokonaan tai osittain. 

 Sanasto/Tekijänoikeus/rajoitukset

************ 

Tänään on myöskin

Työonnettomuuksien uhrien muistopäivä,

Mustikkapiirakan päivä,

Suutele kumppaniasi päivä

sekä Biologisen kellon päivä.