Joko voi mennä marjametsään?

 

 

 

 

Tiesitkö, että on olemassa sivusto josta voit kurkistella, joko mustikat ovat tietyllä alueella kypsiä? 

Täältä voit katsoa mustikoiden kypsyysasteen. 

Alkaahan niitä tähtimarjoja jo olla paikka paikoin! 

Miten suloista ja kätevää!  

 Pitäähän sitä nyt ainakin piirakkamarjat kerätä tulevaan mustikkapiirakkapäivän piiraaseen. 

 

 

 

Täältä voit puolestaan katsoa,

milloin metsässä olisi puolukoita.  

 

 

 

Joko luonnonmarjoja löytyy?

 

 

Tiestikö, että voit tarkkailla netistä marjasadon valmistumista? 

Mustikkaan.fi-sivuston sovellus kertoo missäpäin olisi jo mustikoita poimittaviksi.  

Luonnonvarakeskuksen sivulta voit katsoa kolmen marjan,
mustikan, suomuuraimen ja puolukan valmistumista.

 

Mustikat ovatkin paikoin hurjasti etuajassa, helteen vuoksi. 

Samasta syystä ne saattavat muuttua pieniksi ja kuiviksi, 

jos ei vettä ala kuulumaan.

Teemapäivissäkin on tänään 
Poimi mustikoita päivä, 

Pick Blueberries Day. 

 

 

PS:

 

Mustikat kuulemma kuivuvat helteen vuoksi metsiin!  Monen marjastajan vakiopaikat ovat tyhjillään tai marjat ovat pieniä. Sadosta ei ole Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tulossa edes keskinkertaista.

 

 

 

Mansikoiden aika alkaa olla jo 

pian ohi, niin ikään helteiden vuoksi. 

Joko olet säilönyt omasi? 

 

Muita päivän teemoja tänään ovat mm
Älä astu ampiaisen päälle -päivä, Don't Step on a Bee Day,
Kissanpentupäivä, National Kitten Day,
Teddykarhujen huviretkipäivä, Teddy Bear Picnic Day,
kuin myös vaikkapa Piña Colada -päivä.

Tänään on lisäksi Suomen kuvataiteen 

päivä sekä Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä.  

 

Metsissä, mailla ja mannuilla

Tässä vähän maisemia meiltäpäin. 

Tällaisia löytyi hieman. Mutta vain hieman. 

Hirmu helle kärvensi jopa puolukoiden kasvustot.

Joutsenlammen joutsenet piilottelivat 

kolmea poikastaan... 

Jopa lumpeiden lehdet 

olivat palaneet auringossa.

Männyt ovat kärsineet helteestä. 

Kuusi kestää kuivuutta paremmin, 

erilaisen juuristonsa vuoksi. 

Koivuissa on jo paljon keltaisia lehtiä 

kuin syksy olisi jo pitkällä. 

Kiitos helteen.

Maanviljelijöiden pitäisi 
nyt äkkiä puida ne vähät viljansa, 
( vähyys, kiitos helteen) 

koska sadekausi alkaa.

Hevosia parilta paikalliselta pihalta. 

Metsä vie murheet mennessään

♥ ♥ 
Ei kauaksi tarvitse vaeltaa
eikä kauaa hengitellä
metsän parantavaa taikaa
kun taakka sielusta kevenee
Jätä huolet metsän vihreyteen
Kävele kotiin mieli tyynempänä
Marjakori täydempänä 

Metsä on paikka 

jossa ei tarvita sanoja

Metsä rauhoittaa hiljaisuudellaan 

Olemassaolollaan

-Una Reinman- 

Olemme Hanin kanssa vaeltaneet hieman 

paikallisissa päijäthämäläisissä metsissä. 

Tänä syksynä mustikkaa on aika huonosti.

Sitä on pakkasessa muutama litra. 

Oma lempiaamupalani on maustamaton 

jogurtti jossa on mustikoita ja hunajaa. 

Crohnintautinikin pitää siitä. Onneksi. 

Pari mustikkapiirakkaakin on jo leivottu. 

En laita enää ikinä mustikkapiiraan päälle 

muruseosta. Se kuivattaa mustikat ja piirakasta

(gluteenittomasta) tulee liian kuivaa pupellettavaa. 

En pidä myöskään rahkaseoksista mustikka-

piiraan kanssa. Rahkapiiras sitten ihan erikseen. 

Puolukka on vasta punastumassa mutta 

niitäkin olemme keränneet pakastimeen 

jo talvea odottelemaan, viimeksi 

viime sunnuntaina. 

On onni että näitä kotimaisia 

supermarjoja on edes hieman. 

 Talvi on pitkä ja C-vitamiinit 

tulevat tarpeeseen. 

Ja se hyvänolontunne 
metsässäkävelystä, 
- vaikka et saisi mitään 
marjaämpärin pohjalle -
on ihan korvaamatonta. 
Stressi katoaa, 
kokeile vaikka! 


Sieniä emme muuten edes 
paljon ole nähneet 
mutta niitä emme kerääkään, syystä. 

Metsän tunnelma jää sisimpään

Vatulointia

Kävimme sunnuntaina viikko sitten kurkistelemassa 

mustikkametsän antimia. 

Muutaman tunnin saalis oli 

mustikkaa, villivadelmia, metsämansikoita ja muutama 

puolukka, yhteensä 4,5 litraa. 

Villivadelmia saadaksemme meidän piti ylitellä 

suuri oja ja kiivetä kallionreunamille

keikkumaan, jossa pensaat kasvoivat. 

Siellä ne olivat loistavasti säilyneet 

muiden kanssakulkijoiden ulottumattomissa. 

Vatulointi, tuo pöhkö uudissana,
tarkoittanee tietenkin vattujen keräilyä. =D

Saaliina oli myös viisi kantarellia.

Ne ovat minirasiassaan puhdistettuna ja pakastettuna

jos vaikka Mama sattuisi piipahtamaan, 

ja voisin niistä kokata hänelle minikastikkeen...

Tässä marjasaaliimme puhdistettuna. 

- Onneksi molemmat poimivat marjansa 

niin siististi ettei kahdesta puolikasämpäristä 

löytynyt kuin ehkä yhteensä 10 mustikanlehteä. 

Pitihän minun marjapiirakkakin heti 

leipoa. Muut marjat menivät 

pakastimeen odottamaan niitä hetkiä 

kun jälleen tekee mieli maiskutella

kesältä maistuvaa marjapiirasta.

Marjamurupiiraan ohje tuolla. 

Oman maan mansikkaa, suomaan juolukkaa

Suon sulveissa eli juolukoissa oli kukkia.

Kukat muuttuvat pian raakileiksi 

ja raakileet juolukoiksi, 

kuin hieman oudoiksi mustikoiksi. 

Olen miettinyt, onko pensasmusikka 

kenties saatu aikaan risteyttämällä 

kookas juolukka ja satoisa mustikka? 

Juolukka on jäänyt varsin vähälle 

arvostukselle, vaikka se sisältää 

jopa enemmän C-vitamiinia kuin 

sukulaisensa mustikka. 

Juolukkaa voi käyttää mm 

sekamarjamehuissa yhtenä marjana. 

Mustikkaa ei vähäisistä raakileista päätellen tule syksyllä 

kovinkaan paljoa. Ainakaan tälle paikalle.

Marjominen riippuu suuresti sääolosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä. Pölyttäjien määrä vaikuttaa suuresti satoon: kontukimalaisen pölyttämillä marjamailla sato on jopa 12-kertainen verrattuna alueisiin, joista kimalaiset puuttuvat. - Wikipedia - 

Mustikka on Suomen toiseksi tärkein kaupallinen marja.

Puolukka oli kukintavaiheessaan. 

Sen sievät kellokukat ovat kuin 

valkeaan vahaan kastettuja. 

Toivottavasti muutamat hallayöt 

eivät turmelleet puolukan syyssatoa. 

Puolukka on Suomen tärkein luonnonmarja.
Jännittävää, että m,arjan happamuudesta
huolimatta sen sokeripitoisuus on korkeampi
kuin sitä makeammalta suussamme maistuvan mustikan.

Puolukkakasvien maavarsistojen ikä on noin parikymmentä vuotta. Ilmaversot ja lehdet elävät puolestaan noin neljä vuotta, mutta itse puolukkakasvi voi olla yli 100 vuoden ikäinen, sillä se uusiutuu jatkuvasti. 

Marjat edistävät maksan, sapen sekä vatsan toimintaa, pitävät suoliston terveenä, edistävät raudan sekä kivennäisaineiden imeytymistä. Antibioottiset aineet torjuvat munuaisten ja virtsateiden tulehduksia. -Wikipedia-

Lakka, hilla, valokki, nevamarja, lintti
eli suomuurain kukkii jo osittain. 

En ole koskaan pitänyt tämän suokasvin 

marjan pilaantuneen kaltaisesta aromista.

Jos kakun päällä, letuissa, leipäjuuston kanssa 

tms on lakkahilloa, olen pahoillani. =D

Monelle se on suorastaan nautinnollisen arvokas herkku.
Makuja kun on niin monia.

Jos kerään lakkoja, annan ne
mieluusti pois jollekulle
joka arvostaa tätä oranssia luumarjaa.

Karpalokin kukkii.
Karpalokiisseli on ihanaa.
Sellaista joulunväristä ja sopiikin siksi
hyvin joulupöytään.
Siitä mie pidän.

Tiesitkö että Suomessa kasvaa
kahta karpalolajiketta, isokarpaloa sekä
pikkukarpaloa?

Karpalo on pohjoisten alueiden marja. 
Karpaloa on käytetty lääkkeeksi vatsan happohäiriöissä 
ja kuumetaudeissa sekä munuais- ja rakkotulehduksissa. 
Virtsatietulehduksessa sen käyttöä on 
tutkittu vuonna 2012 julkaistujen tietojen mukaan Oulun yliopistossa. 
Puolukka-karpalomehun käyttö antibiootin ohella on vähentänyt 
virtsatietulehduksen uusimista lapsilla jopa 40 prosenttia. 

- Wikipedia -

Entisen - tuulenviemän - 

kasvihuoneemme paikalle istuttamani 

mansikat kukkivat jo terhakoina.

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. 100 grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60 milligrammaa eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Kahdessa desissä mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. - Wikipedia -

Omasta maasta saa pian suun makeaksi.