Trehaloosi-intoleranssi ja sienitriviaa

 

Joillakin ihmisillä on synnynnäinen
entsyymipuutos. 

Heiltä puuttuu trehalaasientsyymi, joka
auttaisi ruuansulatuselimistöä 

käyttämään sieniä ravinnoksi.

Tilaa kutsutaan 
trehaloosi-intoleranssiksi, jonka vuoksi 
nämä ihmiset saavat sienistä tuskallisia 
vatsanväänteitä. 

 

Se kipuilu ja pahoinvointi eivät todellakaan ole 

"samanlaista kuin laktoosi-intoleranssi" 

vaan jotain paljon vakavampaa 

ja se tuska kestää useita vuorokausia!  

Älä koskaan siis "piilota" sieniä ruokiin, vaan kerro aina jos joku ruoka sisältää niitä. 

- Trehaloosia esiintyy myös levissä (esim. jotkut luontaistuotteet, esim pakuri) ja joissain hyönteisissä (hyönteisravinto).

Trehaloosia voi olla myös tietämättäsi vaikkapa makeutusaineena karamelleissä, energia- ja proteiinijuomissa, meikkivoiteissa, kasvovesissä, useissa silmätipoissa, Puro - silmien kostutustuotteissa, silmien syöpälääkkeessä, kuivasilmäisyyden hoidossa, silmämaskeissa, Bevita Eye silmäsuihkeessa, ruotsalaisessa ja korealaisessa kosmetiikassa, gelato jäätelössä, 
Mochi jäätelöissä ja pannukakuissa, Bifidobakteerivalmiste Alflorexissa, Nutridrink täydennysravintovalmisteessa, Devisol D-vitamiinivalmisteessa, lasten Multivita-tuotteessa, ihoseerumeissa, gainomax-proteiinipatukoissa, Miraculum tehoseerumeissa, hiusnaamiossa, käsivoiteissa, lihankorvikkeessa, dieettiruoissa, kala- ja merieläinten pakastetuotteissa, probioottivalmisteissa, joita otamme vatsavaivoihimme, ja sitten ihmettelemme kun probioottikaan ei auta...

 

- Eli, ole tarkkana. 

********************** 

Sieni on itiöemä 

 

 

Yleiskielessä sana "sieni" tarkoittaa yleensä sellaista, mitä biologi kutsuu kantasienen itiöemäksi. Toisin sanoen maanpinnalla kasvava "sieni" on vain sienen yksi osa, ja maan alla oleva sienirihmasto saattaa elää vuosikausia tuottamatta itiöemää. Vain osa biologien sieniksi kutsumista kehittää itiöemiä, ainakaan sellaisia, joita yleiskielessä sanottaisiin sieniksi. Suurin osa eliöistä, jotka tuottavat sieniä yleiskielen merkityksessä, kuuluu luokkaan kantasienet (Basidiomycetes).

 

Homesieni

 

Yleiskielessäkin saatetaan puhua hiivasienistä, homesienistä jne. Tällöin kyseessä ovat sienet yleisessä biologisessa merkityksessä, sienikuntaan (Fungi) kuuluvat eliöt. -J.Korpela: Sienet-

Homesienirihmasto on 
samanlainen verkosto 
kuin sienirihmastot 
yleensäkin... 

 

Myös asumisessa homeelle altistuneet sietävät
yleisesti huonosti sieniä.

Sieni ei ole kasvis,
joten miksi sitä laitetaan
kasvissekoituksiin? 

 

Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta. Vielä 1900-luvun alkupuolella niitä pidettiin alkeellisina kasveina, mutta 1960-luvulta alkaen ne on tunnustettu omaksi kunnakseen, koska niiden on todettu edustavan eri kehityslinjaa.- Sienet, Wikipedia- 

 

Muut sienet 

 

Tiesitkö, että myös jäkälät muodostuvat sienistä, jotka elävät yhteistyössä levien tai sinibakteerien kanssa.

Elävää solua hyödyntäviä biotrofeja ovat myös ruoste- ja härmäsienet, 
jotka aiheuttavat mm. "ruosteläiskiä" kasvien lehtiin. Vilja- tai mansikkasato voi mennä näistä sienistä pilalle.

Loissienet eli nekrotrofit
tappavat isäntäkasvin tai -eläimen soluja ravinnokseen

  Tällaisia ovat esimerkiksi puita tuhoavat mesisienet. -Ruokatieto, Mitä sienet ovat- 

 

Lahottajasienet eli saprotrofit ottavat ravinnon kuolleesta kasvi- ja eläinjätteestä

Nämä sienet, "siivoavat" ympäristön kuolleista lehdistä, neulasista, 
kaatuneista puista jne.

 

 

PS:

 

Vältä sieniä (sekä raparperia)

 jos sairastat kihtiä
tai reumaa!  

 

Reuma- ja kihtipotilaille 
suositellaan sienien välttämistä, 
niiden sisältämien puriinien vuoksi.  

 

 **************

 

  

Kasvaako pihallasi vanhoja raparpereja ja harvinaisia sipulikukkia?

Luonnonvarakeskus kerää tietoja vanhoista paikallisista puutarhakasveista. Nyt kiikarissa ovat koristekasvit ja etenkin sipulikukat. Lisäksi kaivataan vanhoja, punamaltoisia raparpereja. Ajankohtaiset kasvikuulutukset julkistetaan Turun Piha & Puutarha -messuilla 10.−12.4.2015 Luonnonvarakeskuksen  osastolla (C55).

Vanhat puutarhakasvit kiinnostavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita monesta syystä.
- Vanhoilla koristekasveilla on kiistaton arvo. Ne ovat usein pitkäikäisiä, kestäviä ja helppohoitoisia. Lisäksi ne ovat  sopeutuneet pohjoiseen ilmastoon ja sopivat suomalaiseen kulttuuriympäristöön, vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta perustelee.
Myös vanhat viljelyssä olevat härkäpavut ja herneet kiinnostavat. Tietoa kaivataan omenan paikallislajikkeista Hannulan  Talvi, Lemun Talvi ja Tammisaari.

Kasvaako pihallasi harvinaisia sipulikukkia? 

Lukessa etsitään tietoa kaikista sipulikukista, jotka ovat kasvaneet 1950-luvulla tai sitä ennen. Tutkijoita kiinnostavat yhtä hyvin laajoina kasvustoina leviävät lajit kuin harvinaiset yksittäiset kasvit.
- Kerro meille helmililjoista, hyasinteista, kevättähdistä, krookuksista, käenrieskoista, laukoista, lumikelloista, narsisseista, pienistä varhaiskevään kurjenmiekoista, pikarililjoista, posliinihyasinteista, rusko- ja sahramililjoista, sinililjoista, tiikerililjoista, tulppaaneista ja varjoliljoista, Juhanoja kehottaa.
Ota yhteyttä myös, jos tiedät jossakin kasvavan harvinaisia sipulikukkia, kuten kellohyasintteja, kevätlumipisaroita (kevätkelloja), koiranhampaita, kuningasliljoja, madonnanliljoja, miekkaliljoja, paratiisililjoja, kesälumipisaroita (suvikelloja) tai tähdikkejä.

Koululaiset metsästävät kadonneita vanhoja raparpereja 

Raparperi on yksi yleisimmistä kotipuutarhojen monivuotisista ja pitkäikäisistä kasveista. Siitä on kuitenkin vähän tietoa. Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty puna- tai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit.
- Kutsumme kaikkia suomalaisia ja erityisesti koululaisia etsimään tietoa vanhoista raparpereista yhdessä opettajan tai vanhempien kanssa, tutkija Merja Hartikainen Lukesta kannustaa.
Raparperi on helppo tunnistaa ja tietoja kerätään raparperin omistajaa haastattelemalla. Kuulutukseen voivat vastata myös kaikki vanhoista raparpereista tietävät henkilöt. Vastauksia toivotaan varsinkin Sisä-Suomesta ja Pohjanmaalta. Vastata voi heinäkuun loppuun asti.
Maskun Tammenahjon koulun opettaja Katja Välimäki on suunnitellut Raparperi kateissa! - koululaiskuulutuksen yhdessä Geenivaraoppi-hankkeen toimijoiden kanssa.
– Raparperi on helppo ja hauska tutkimuskohde pienillekin koululaisille. Aihe sopii hyvin kakkosluokan ympäristötietoon, kun käsitellään marjoja ja kasveja, toteaa opettaja Katja Välimäki.
– Mielenkiintoa lisää se, että löytöpalkkiona on mielenkiintoisimpien raparperien pääsy dna-tutkimukseen!
Maskun koulun neljä oppilasta ja opettaja osallistuvat Turun Piha & Puutarha -messuilla pe 10.4. klo 12.00–12.30 isoäitien raparperien etsimiseen Luken messuosastolla.

Lisätietoja:

Kasvikuulutukset: www.luke.fi/kasvigeenivarat

Ohjeet koululaisten osallistumiseen: peda.net/hankkeet/geenivaraoppi  

Kuvassa raparperin kukka. =)

Ohessa vanha postaus:

Raparperichutney.

Kaikille raparperi ei sovi 

Ei raparperia reumapotilaille, munuaistautia sairastaville, 

kihtipotilaille ja niveltulehdusta poteville! 

Raparperi ei sovi heille, 

koska heidän tulehduksensa voivat pahentua oksaalihapon takia. 

Suolaheinä kuuluu samaan sarjaan. 

Alle 1-vuotiaille ei myöskään saa antaa raparperia, 
pieniä uusia perunoita,

kuten ei esim pinaattiakaan.

Raparperista voi käyttää syöntiin ainoastaan varret. 

Raparperin lehtiä ei saa syödä, sillä ne ovat myrkyllisiä. 

Lehtien päälle ei myöskään kannata asetella suoraan ruoka-aineita 

tai käyttää niitä lautasina. 

Pöytäkoristeena ne kuitenkin 
toimivat vallan mainiosti.

Lähteinä mm Yle,Akuutti