Arjen kohteliaisuutta

 Kiitetään jotakin saadessa,  
sanotaan aamuisin huomenta, 
illalla lämmittää kun toivotat hyvää yötä, 
päivällä tietenkin hihkaistaan päivää. 

- Ihan totta, nämä eivät 
todellakaan ole 
kaikille itsestäänselvyyksiä... 

Otetaan kengät pois 

kun mennään jonkun kotiin, 
riisutaan pipo/päähine sisätiloissa, 
- jos sinulla ei ole mitään terveydellistä syytä 
mikä estäisi pipon poistamisen...  

Pestään kädet kun saavutaan 
sisätiloihin, kotiin, kylään, tullaan WC.stä,
 ennen kuin laitetaan ruokaa, tai syödään, 
tai jos mahdollista: 
ennen kuin halataan talon väkeä, 
varsinkin pieniä lapsia ja vanhuksia...  

Puhelin laitetaan pois  
kun ollaan esim ruokapöydässä, jne... 

 Avataan ovi toisille, 

 annetaan istumapaikka 
julkisessa kulkuneuvossa 
tai vaikkapa täydessä kahvilassa. 

Anna eteenpäin parkkilappu, 
jossa on vielä parkkiaikaa, 

 päästä kassajonoon edelle 
sellainen jolla on vain pari ostosta,
  tervehditään kassaa,  

 laitetaan itse se kapula omien 

ostosten jälkeen, 
annetaan ostoskärry seuraavalle 
kauppaan tulijalle, 
eikä lukitakaan sitä... jne... 

Jos jonotat, pidä välimatka 
edellä odottajaan... 

 

Hymy ei maksa mitään, 

mutta olet onnekas 

jos sinulla on 

ne kaikki 17 - 43 lihasta,

jotka tarvitaan hymyilyyn...

HUOM: Kuvasta huolimatta käsipäivää ei 
tarvitse aina sanoa, esim lääkärissä tms... 

Voiko oma mielentila vaikuttaa siihen 

jaksaako olla kanssakulkijoille kohtelias 

jonakin päivänä vaiko ei? 

Voiko seura tehdä kaltaisekseen? 

Tunnetko jonkun joka todellakin on ihan 
aidosti aina ja jatkuvasti ystävällinen, 
kohtelias ja korrekti? Minä tunnen, 
montakin sellaista ihanuutta.

Tänään on Kohteliaisuuspäivä. 

Omaa aikaa autiolla saarella

No niin, vuoden teemapäivissä olemme hauskasti 

edenneet siihen pisteeseen että voisimme

 viettää mukavasti pari päivää vaikkapa 

 autiolla saarella ja ihan ilman kompassia. 

Ehkä kyseessä olisi vähän suurempi 

saari kuin Pixabay-kuvassa. 

Mitäs sanoisit ideasta? 

Lähtisitkö? 

Mitä pakkaisit reppuusi 

tuollaiselle retkelle?

Mitä evääksi? 

Miten pukeutuisit, vuodenaika ja paikka 

huomioonottaen, jos oletetaan 

saaren sijaitsevan Suomessa? 

Miten suunnistaisit ilman kompassia? 

Selviytyisitkö? 

Kiinnostaisiko tällainen seikkailu?  

Entä sama hyvän ystävän kanssa? 

Kavereiden kanssa? 

Työporukan kanssa?  

Esikoiseni kouluttautuu parhaillaan 

eräoppaaksi, josta ammatinvalinnasta 

olen puolestaan hurjan iloinen.  

Kaikkia toki tarvitaan, niin 

tekniikanosaajia kuin muitakin 

 ammattilaisia. 

Me nykyihmiset käsiin kasvaneiden 

älylaitteidemme kanssa olemme 

jopa liian vieraantuneet luonnosta. 

Joskus tekee hyvää irtautua 

tekniikan maailmasta 

ja palata takaisin luontoon. 

Ei välttämättä yksin, 

mutta ehkä hyvässä seurassa, 

kunnon varusteissa 

ja osaavan oppaan avulla. 

Luonto elvyttää meitä. 

Oman ajan päivä

 Asumattomalla saarella ilman kompassia -päivä 

Virtuaaliystävälle tarvetta?

Muistatko Tamagotchin? Tuota pikkuruista virtuaalilemmikkiä piti hoitaa, ruokkia ja putsata jotta se nukkui samaan aikaan kuin sen pikkuinen hoitaja. Sitten hahmo unohdettiin vuosikymmeniksi, kunnes Samsung liitti sen älypuhelimeensa jotta voit jälleen leikkiä tamagotchin kanssa, olet sitten minkä ikäinen tahansa.

Ompa joku jo keksinyt liittää älypuhelimiinsa myös ainakin aikuisten iloksi Personal Trainerin. Se auttaa käyttäjäänsä noudattamaan treenejään ja pysymään urheilullisissa tavoitteissaan. Varsin edullinen treenaaja oikeaan ihmiseen verrattuna. Kannustusta, ilman lannistusta ja syyllisyyttä.

Kaikenlaisia muitakin ominaisuuksia älylaitteista toki löytyy, mutta koskahan joku keksii niihin tai vaikkapa rannekelloihin virtuaaliystävän kaikille heille, joilla ei pilvin pimein ole ympärillään kaverijoukkoja?

Jonkun, jolle voit sanoa huomenta, joka ehkä ainoana maailmassa sanoo samoin sinulle, joka kulkee mukanasi niin hyvässä kuin pahassa päivässä, jolle voit kertoa salaisuudet, joka ei kerro henkilökohtaisia asioitasi väritettyinä eteenpäin, jolle voi sanoa illalla hyvää yötä ja se toivottaa niin sinulle...

Hahmon, joka on tosiystäväsi riippumatta siitä millainen itse olet. Virtuaalinen ystävä ei suutu ja loukkaannu, eikä pahoita mieltäsi, ei tunne sanaa "pitkävihainen", eikä lähde pois, sano ikuisia hyvästejä eikä koskaan särje sydäntäsi....? Ainakaan niin kauan, kuin älylaitteesi on päivitetty ajallaan ja toimii ja on sinun hallussasi. 

Sellaiselle ystävä-hahmolle olisi varmasti tarvetta. 

Kuva tuolta.