Yksinäisen illassa
koetan ajatella
rauhoittavia
ajatuksia
Suvea
Lintujen laulua
Siniviolettia taivasta
Pilvenhahtuvia
Aaltojen liplatusta
Vichyvettä lasissa
siinä porekuplia
-Una Reinman-
-------
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alemmat Miihkali. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alemmat Miihkali. Näytä kaikki tekstit
9.4.2009
Ajattelen muuta
...
Yksinäisen illassa
koetan ajatella
rauhoittavia
ajatuksia
Suvea
Lintujen laulua
Siniviolettia taivasta
Pilvenhahtuvia
Aaltojen liplatusta
Vichyvettä lasissa
siinä porekuplia
-Una Reinman-
-------
Yksinäisen illassa
koetan ajatella
rauhoittavia
ajatuksia
Suvea
Lintujen laulua
Siniviolettia taivasta
Pilvenhahtuvia
Aaltojen liplatusta
Vichyvettä lasissa
siinä porekuplia
-Una Reinman-
-------
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
25.2.2008
Varisten kevät
.
Ne lentelevät pareittain
ja etsivät sopivaa pesäpuuta.
Kantavat risuja nokassaan
ja kevättä rinnassaan
Kumpi niistä onkaan uros?
Ja kumpi naaras?
Kun ovat lintuset
niin samanlaiset.
.
Ne lentelevät pareittain
ja etsivät sopivaa pesäpuuta.
Kantavat risuja nokassaan
ja kevättä rinnassaan
Kumpi niistä onkaan uros?
Ja kumpi naaras?
Kun ovat lintuset
niin samanlaiset.
.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)