Lähdimme ajelemaan kohti Sevillaa.
Googlemapsin tieto parkkitalosta ei pitänyt
paikkaansa ja parkkipaikkaa oli vaikea löytää.
Täälläkin on liikaa autoja.
Saimme auton lopulta parkkihalliin
joka sijaitsee kaupungin alla ja jossa ihan
selvästi oli vahatut lattiat! Autojen renkaat
oikein nitisivät sillä vahatulla lattialla.
Samoin minun kenkäni!
Espanjalaiset rakastavat härkätaistelijoitaan
vaikka maassa ei enää härkätaisteluja saakaan
järjestää. Erään talon seinällä oli kuvia
menneiden aikojen härkätaistelijoista.
Päiväkirjasta: 24.4.2017:
Koska eilen lähti suurin osa muita vieraita pois, oli
pikku hotellilla kai nyt rahaa koska aamupalapöydässäkin
oli omenia, banaaneja ja jopa jogurttia mutta ei
silti mitään gluteenitonta.
Minullapa olikin nyt neljäntenä aamunamme
omat gluteenittomat eväät mukanani aamiaisella.
Sitä pussukkaani, jossa ne olivat, katsottiin
pitkään, mutta kukaan ei sanonut mtn.
Otin voinapin ja marmeladiakin ekan kerran
aamiaisella täällä oloaikanamme.
Kevättä 2018?
Ihania nämä lasten vaatteet!
Tuolla kaupassa en päässyt käymään.
Hani piti tiiviisti kii kädestä. =D
Upeat violetit jakarandapuut.
Kaunista. <3
Jukkapalmu kukkii.
Jasmiinikin kukkii
ja tuoksuu ihanalle.
Tuntui kuin olisi astunut
suoraan huhtikuusta elokuuhun.
Päivä meni lähinnä Sevillan puistoissa.
Ihanat naiset.
Yhdelle on joku tuonut kukkia.
Monumentin nimi on Glorieta de Bécquer, se
on jo yli 100 -vuotias, ja teetetty runoilija
Gustavo Adolfo Bécquerin muistoksi.
Kukitettu nainen viuhkoineen.
Hanikin osti minulle viuhkan. ♥
Ihanien naisten takana on
haavoitettu musta enkeli.
...ja naisten yläpuolella piilee vaara,
jota ei ensin edes huomaa koska
se peittyy puun rungon tummuuteen!
Puiston villikissa.
Tämä on siis Maria Luisan puistoa.
Puistossa näimme lintunaisen
ruokkimassa lintuja.
Eräs nuorimies halusi myös ruokkia
lintuja, ja hän sai lintunaiselta ruokaa
kämmeneensä ja niinpä
kyyhkyset olivat heti hänenkin
ystäviään...
Minunkin teki mieleni pyytää
vähän ruokaa kämmeneeni... =)
La paloma blanca.
Tämä kyyhkynen näytti rauhankyyhkyltä, mutta se
pudotti nokastaan juuri kuvanottohetkellä
tuon lehden...
Hän on löytänyt jotakin...
Näin ne mustikset tekevät kotipihassakin,
kaivavat puun alle haravoidut lehdet pois
etsiessään syötävää lehtien alta.
Hassut ankka-kaverukset.
Tuo ilmakuivattu kinkku on...
Sen makuun täytyy varmaankin
tottua jo lapsena. =P
Tämä konimus odotti että valot
vaihtuisivat vihreiksi.
Oleanterimaiset kukat tässä
pensaassa. Useat puut ja pensaat
lopettelevat kukintaansa.
Olisi kiva tietää mikä tämän
kasvin nimi on.
Metropol Parasol on puurakennus Sevillassa Espanjassa.
Kuudesta päivänvarjon muotoisesta osasta koostuvalla rakennelmalla on
korkeutta 28 metriä ja pinta-alaa yli 11 000 neliömetriä. Metropol
Parasol on maailman suurimpia puurakennuksia. Metsäliiton Finnforest toimitti elementtejä rakennukseen. - Wikipedia
Ylös kannelle olisi pääsyt juu
kävelemään mutta emme jaksaneet
siinä helteessä. Tämä riitti, kiitos.
Vahvaa kahvia Sevillassa.
Nämä nuket bongasimme
erään talon parvekkeelta ja saman talon
edustalla eräs hyvin kaunis hyvin tumma
nainen houkutteli meitä katsomaan illalla
flamencoesitystä.
Meillä vaan ei ollut aikomus jäädä
tänne iltaan saakka.
Hän oli niin kaunis että minun
piti sanoa se hänelle ääneen.
Osunassa parkkeerattuamme auton
huomasin nämä koirat yhdellä parvekkeella.
Hotlalle palattuamme etsimme ruokapaikkaa
illalla tosi huonolla menestyksellä, mutta me
ostimme valmiiksipaistetun kanan (kokonaisen!)
ja kulhollisen ranskalaisia grillikioskista illalliseksi.
Reilu ateria kahdelle noin 9 euroa yhteensä.
Se oli tämän reissun paras ateria,
ainakin tähän mennessä!
Söimme ne hotellihuoneessamme ja kerrankin
oli masu täys. Yes! Nam. Tällaisia grillikioskeja
siellä kaupungissa oli muutama ja niitä
kyllä uskallamme suositella.
