Tänään on muun muassa
sekä Suklaakohokaspäivä.
**********************
Mutta hei, jos sinulla on kahvila
tai ravintola ja listalla on
suklaakohokasta, niin älä
- please -
nimeä sitä suklaakakuksi,
koska se ei todellakaan
ole sama asia...!
Ainakin minä haluan suklaakakkuni
kypäksi paistettuna
enkä sisältä raakana... =D
**********************
Tänään on myös
Harvinaiset sairaudet ovat useimmiten perinnöllisiä
Suomessa harvinaiseksi sairaudeksi on määritelty sairaus,
jota sairastaa noin 500 ihmistä. Euroopan unioni määrittelee sairauden harvinaiseksi, jos sitä sairastaa korkeintaan 5:10000.
European Organisation for Rare Diseases (EURORDIS)
on esittänyt arvion, että maailmassa esiintyisi noin 5 000-7 000
harvinaista sairautta.
Osa harvinaisista sairauksista esiintyy
kaikkialla maailmassa,
kun taas osa kuuluu paikalliseen tautiperintöön.
Esim Suomessa suomalaiseen tautiperintöön. /Wikipedia
Harvinaiset-verkosto on valtakunnallinen harvinaisryhmiä edustavien ja
harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen
yhteistyöverkosto. Verkoston tavoitteena on parantaa harvinaisiin
sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien ja heidän läheistensä asemaa
Suomessa. Verkosto auttaa tunnistamaan harvinaisuuteen liittyviä
haasteita ja näkökulmia.
Tänään on myös todella väkivaltaisen
kansalliseepoksemme
Kalevalan päivä
Kalevalan päähenkilö on tietäjäsankari Väinämöinen, jolla on taianomaiset laulun ja soiton lahjat. Hän on ollut osallisena jo maailman luomisessa. Hän soittaa kanteletta, joista tärkein on tehty hauen
leukaluusta. Väinämöisen vaimonetsintä on yksi keskeisistä teemoista.
Hän ei kuitenkaan koskaan löydä vaimoa — muun muassa yksi neidoista, Joukahaisen sisko Aino, hukuttautuu mieluummin kuin nai Väinämöisen. Väinämöinen osallistuu Sammon ryöstöön Pohjolasta.
Seppo Ilmarinen on sankarillinen seppä, joka vertautuu germaanisen mytologian Weylandiin ja kreikkalaiseen Daidalokseen. Hän rakentaa muun muassa taivaankannen ja Sammon. Hän voittaa vaimokseen Pohjan neidon, jonka Kullervo myöhemmin tappaa. Myös Ilmarinen osallistuu Sammon ryöstöön.
Louhi, Pohjolan emäntä,
on šamanistinen Kalevalan viholliskansan Pohjolan matriarkka. Hän lupaa
tyttärensä Ilmariselle palkkana Sammon rakentamisesta. Sammon ryöstön
jälkeen hän siirtää auringon ja kuun paikoiltaan ja varastaa tulen
Kalevalan väeltä.
Joukahainen
on Väinämöisen nuori haastaja, joka pelastaakseen itsensä lupaa
sisarensa Ainon Väinämöiselle hävittyään laulukilpailun. Joukahainen
yrittää kostaa Väinämöiselle surmaamalla tämän. Hänen yrityksensä
epäonnistuu, mutta johtaa siihen, että Väinämöinen lupaa rakentaa Sammon
Louhelle vastapalveluksena siitä, että tämä pelasti hänet.
Kullervo
on Untamolassa kasvanut kaltoinkohdeltu orpolapsi, josta ei julman
lapsuuden takia koskaan kasva kunnollista. Hän on epäkelpo orja, jota on
mahdoton saada hengiltä. Hän murhaa Ilmarisen vaimon kostoksi leivästä,
jonka sisään leivottu kivi särki Kullervon veitsen. Hän löytää kotiinsa
Kalervolaan ja viettelee vahingossa sisarensa "sammalvuoteelle". Heidän
tunnistettuaan toisensa sisar hukuttautuu säikähtäneenä koskeen ja
Kullervo rankaisee itseään lähtemällä sotaretkelle Untamolaan.
Tuhottuaan Untamon väen Kullervo palaa kotiinsa ja huomaa koko
kotiväkensä kuolleen. Kullervo tappaa itsensä miekallaan.
Lemminkäinen on komea mutta häikäilemätön sankari. Hänen äitinsä joutuu hakemaan hänen ruumiinsa Tuonelan virralta ja palauttamaan hänet henkiin, missä toistuu Osiris-myytti.
Lemminkäinen tappaa Pohjolan isännän laulujen ja miekkojen taistelun
päätteeksi. Myös Lemminkäinen on mukana ryöstämässä Sampoa.
Aika synkkää... =(
Kalevalan runot on tehty kalevalaiseen runomittaan.
Runollinen eepos perustuu Elias Lönnrotin (1802–1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Lääkäriksi Helsingissä opiskeleva Elias Lönnrot lähti ensimmäiselle runonkeruumatkalleen keväällä 1828. Hän taivalsi 130 peninkulman matkan Sammatista Karjalaan ja takaisin Laukkoon pääasiassa jalan. Kauniilla huilunsoitollaan hän houkutteli väkeä ympärilleen ja sai heiltä tietoonsa kansanrunojen taitajat. Ensimmäiseltä retkeltään Lönnrot sai runoja ja loitsuja talteen yhteensä yli 6 000 säettä.
Toiselle runonkeruumatkalleen Lönnrot lähti toukokuussa 1831. Vienan Karjalaan
suunniteltu retki epäonnistui kuitenkin Lönnrotin sairastuttua
kuumeeseen alkumatkasta. Elokuussa hänet kutsuttiin takaisin Helsinkiin koleraepidemiaa torjumaan.
Palattuaan kolmannelta keruumatkaltaan Lönnrot muutti apulaislääkäriksi Ouluun ja sen jälkeen piirilääkäriksi Kajaaniin. Syksyllä 1833 hän lähti neljännelle keruuretkelleen, josta tuli Kalevalan synnyn kannalta kaikkein merkityksellisin.
Lännröt julkaisi kaikkiaan viisi erilaista Kalevalaa.
Viidennellä keruuretkensä (keväällä 1834) jälkeen Lönnrot kirjoitti eepoksensa käsikirjoituksen, Wanha Kalevala,
joka
valmistui 28. helmikuuta 1835.
Lönnrot arveli Vanhaa Kalevalaa rakentaessaan, että runot olivat
kristinuskoa edeltäviltä ajoilta ja kuvasivat historiallisia
tapahtumia ja uskoi, että karjalaiset, hämäläiset ja virolaiset
olisivat vaeltaneet muinaisina aikoina Aasiasta Mooseksen kaltaisen Kalevan johdolla.
Hänen matkakertomustensa, kirjeiden ja muiden tietojen perusteella on tunnistettu yli 70 runonlaulajaa, joita hän retkillään kuunteli.
Muusta Kalevalasta poiketen Kullervo-runon alkuperä on Inkerissä, josta sen keräsi ja toimitti Lönnrotille D. E. D. Europaeus.
Monet muutkin keräsivät runoja ja niitä on saatu talteen paljon. Suomen kansanrunousarkisto onkin maailman suurin.
Nykyisin pelkkänä Kalevalana tunnettu Uusi Kalevala
on valmistunut vuonna 1849.
Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa
muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja
korjailtu ja joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri
asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan
Lönnrot on runoillut itse muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita.
Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja, Sammon rakentamista ja ryöstöä.
Kalevalalla on ollut suuri merkitys
suomalaisen kansallistunteen
luojana.
Se on myös vaikuttanut laajasti taiteisiin
ja tieteisiin (?)./Wikipedia
Tänään on myös suomalaisen kulttuurin päivä
sekä suomalaisen ruokakulttuurin päivä, sekä rukiin ja
Ruisleivän päivä!
Ruisleipä jos mikä on suomalaisuutta.
