Hae tästä blogista

25.3.2005

Pajun haussa


Hain hanin kanssa lisää pajuja...
Olipa vaikeeta!
Siis mää muistan, että kun olin lapsi, niin pajua kasvoi jokapuolella!
Sitä maanomistajat yrittivät tosin torjua raivaamalla, mutta aina se kasvoi takaisin...
Nyt kierreltiin mun lapsuuden maisemia, ja siellä oli vain pelkkiä pajukarahkoja, jotka oli syksyllä katkottu ilkeesti rouhien ja sitten sellasia kissapajuja, eli vanhoja känkkyräoksaisia pajuja, joista ei suoria oksia saa millään ilveellä.
Mää kun tarviin suoria pajun oksia...

Mutta näinpä taas vanhan kototalon hiukka lähempää kuin piitkään aikaan...
Oli siellä viellä koripajua kasvamassa. Olivat piiitkiä...
Mutta ei sinne kehtaa mennä kyselemään mitään pajun varsia...

Maa alkaa sulaa esiin ja aurinko paistoi niin, että autossa tuli hiki toppatakki päällä. Siinä taas viileni, kun pajuja haki pellonpientareilta ja upposi lumihankeen reittä myöten...
Hani katseli vaan päätään puistellen autosta mun toilailuja, niinku viimeksikin kun haimme pajuja...
Kiertelimme ison lenkin autolla, mokomien pajujen takia...