Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huonekuusi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huonekuusi. Näytä kaikki tekstit

21.12.2019

Taas valkeata joulua...






Mielessäin ootan minä vaan... 
Mutta mustan kai saan...? 





Etelä-Suomeen ei lumipeite kerinnyt 
jouluksi, ainakin mitä sääennusteisiin 
on luottaminen...  
Eiväthän ne ennusteet oikeassa aina ole, mutta nyt taitavat olla.  
Talvi tulee etelään nyt taas hieman myöhemmin. 

Onhan se muutamana aiempanakin vuonna saapunut vasta tammikuussa. 






Keravalla on näin tummaa ja pimeää... 
Mutta me introvertit tykkäämme vaeltaa pimeässä. =D 



Parvekkeella on toisinaan 
tämän näköistä. 



Hani osti minulle suloisen jouluruusun 
Pirilän kukkatalosta, Tuusulasta.

- Ajattelin että jospa sieltä ostettuna jouluruusussa ei olisi ötököitä, joita niissä aina on...


Siinä oli paljon nuppuja, jotka kuitenkin valitettavasti alkoivat pian tipahdella... 

Kukat muuttuivat heti auettuaan vihreiksi. 
Oli jännää, etteivät ne pysyneet valkoisina? 



Inhotuksekseni huomasin tällä kertaa kirvojen sijaan, joita tavallisesti aina jouluruusuissa on, kukan mullassa valkoista seittiä joka peitti joitakin muita ötököitä ja niin jouluruusu joutui pian parvekkeelle. 



En halunnut että sen seittiötökät siirtyisivät 
ihanaan vuoden vanhaan huonekuuseeni. 




Myös viimeinen Barcelonamurattini joutui parvekkeelle koska se vilisi samoja inhottavia ötököitä joita kaikkiin parvekekasveihin tuli kesällä. Ihmeen korkealle ne ötökät ilmavirtojen myötä vaelsivat. Nyt minulla ei ole enää yhtään alkua tai purkkitainta tuosta häämatkalla mukaani nappaamastani jättimuratista. 
Pitänee käydä Espanjassa...

(Kokeilin ensin tuhota ötököitä 
ötökkäpuikoilla, sekä tästä 

että myös jouluruususta, mutta ötökät 
tuntuivat vaan piristyneen!)
 
Miehellä oli kyllä Espanjaan taas työmatka viime viikolla mutta hän ei muistanut napata matkalaukkuun muutamaa oksaa paikallisesta jättimuratista. Hmmm, se on itse haettava ensi kerralla kun ja jos pääsen itsekin mukaan. Muratti kestikin viitisen vuotta, 
mutta nyt se tuskin parvekkeella pakkasöitä kestää...





Nyt meillä on surkean helle- ja ötökkäkesän jäljiltä sisätiloissa vain kolme viherkasvia: huonekuusi, orkidea sekä jukkapalmu jonka ostin entiseen kotiin juuri ennen kuin se koti laitettiin myyntiin. 



Lempipaikkani kotona on 
sohvannurkka, neulepuikot 
käsissä... 

Tässä syntyy tyttären toiveesta 
hänelle harmaat sukat. En 
voinut tietenkään ihan kokonaan 
harmaita neuloa, piti hieman väriäkin laittaa mukaan, ihan silkasta ilosta. =)
 




Maailmalle on lähtenyt 
kaikenlaisia neulottuja juttuja. 
Mm tuonne Joulupuu-keräykseen... 






Jotain maailmalle lähteneitä... 


Meillä on muuten miltei kaikki joulukoristeet vieläkin varastossa. Tämä on niin pikkuruinen asunto että tuntuu turhalta kantaa tänne joulukoristeitakaan... 






Kaupoissa ihailen joulukkia. 



 

Tämän paikallisen kukkakaupan ikkunoita käyn aina kurkkimassa kun siitä ohi kuljen...


Keravan joulunavausmarkkinoilta joulukuusikuva.
Tai pihtahan se...

Kuustakaan meille ei mahdu. 
Mutta ihailen ja nuuskuttelen niitä muualla. 





Keravan iltahämärää... 







Keravalaisia kirsikkapuita 
jouluvalaistuksessaan... 




Keravan torilla on 
tällainen komea joulukuusi. 









4.7.2019

Parvekkeella






Uuden kodin lasitetulla parvekkeella 
on hirvittävän kuuma ja osa tänne 
laittamistani kasveista onkin jo 
siksi menehtynyt. 

Nämä ovat jäljellä... 



Pelargoneja pitää tietenkin olla. Aina...




En kehdannut entisen kodin kukkapenkistä 
ottaa yhtään alkua mukaani sitä somaa ja rakasta 
tähkälaventelia

Tämän yhden hieman erilaisen version 
löysin Lahdesta ennen muuttoamme 
Tavaratalo Kärkkäisen pihan löytönurkasta 
ihan kuivettuneena, kahdella eurolla. 
- Eivät uskoneet sen selviävän, 
mutta sehän piristyi ja selvisi. 


Sääkukat, eli/tai tähtisilmätkin ovat sieltä. 
Nekin jo meinasivat läkähtyä kuumuuteen, 
ennen kuin keksimme asentaa verhot parvekkeelle. 




Lankaköynnöstä löytyi Orimattilan 
Tokmannilta juuri ennen poismuuttoamme 
siitä kylästä...  

Viime vuonna lankaköynnöksetkin (mm) 
että niitä piti nytkin saada, 
vähän niin kuin lohdutukseksi... 





Matkamuistomuratti ilahtui päästessään 
ulos jälleen, pitkän talven jäljiltä. 

Saapa nähdä miten ihmeessä saan sen taas 
talvetettua, kun nykytaloihin ei 
tehdä edes ikkunoille kukkalautoja... 

Pitää kehitellä jokin kukkapöytäviritys... =D



Tässä siitä erilaisesta tähkälaventelista 
hieman kuvia. 
Se tuoksuu herkän hempeälle. 






Jouluksi Murusilta saatu joulutähti innostui 
päästessään parvekkeelle. Sillä on yhä 
punaisia lehtiä piilossa vihreiden takana...
Se tekee hurjana uusia lehtiä koko ajan. 

Sen juurelta pitää napata pieni 
sitruunanalku omaan ruukkuunsa... 
(Done...) 

Mehiruusukkeet ostin Viron 
reissulta keväällä. 





Joulun jälkeen alesta hankittu 
huonekuusi on tehnyt kokonaan uuden 
latvuksen ja paljon uutta vuosikasvustoa. 

Kun vertaan tammikuun kuviin, se on 
kasvanut hurjasti! 

Kirjavan, kiharalehtisen rönsyliljan 
hankin keväällä Virosta. Se on saanut 
 saanut aikaan poikasia. 


Mintun otin matkaani entisen 
kodin yrttipenkistä. 




















13.1.2019

Joulu varastoon










On kulunut 10 päivää jouluaatosta.    
20 päivää kestänyt joulurauha 
päättyy,  eli nyt 
saa joulun laittaa pois, 
koska on Nuutipäivä.

Jo vanhassa lorussa hoettiin: 
Hyvä Tuomas joulun tuopi, 
paha Nuutti pois sen viepi. 

 Tämä ei sitten tarkoita 
ketään Nuutti tai Tuomas-nimistä, 
onpahan vaan vanha lorunluritus.  

- Nuutti tarkoittaa nimenä reipasta ja ylpeää
ei mitään pahaa ollenkaan. 


Ennen vanhaan nuuttipukeiksi pukeutuneet 
nuoret miehet kiersivät mekastaen kylillä talosta taloon, 
 nurinpäin käännettyine turkkeinensa, naamareineen ja 
pelottavine sarvineen ja esittivät talonväille lauluja, 
joista saivat palkaksi ehkä mm jouluolutta. 

Jos nuuttipukkeja ei laskettu sisälle, 
he tekivät ilkivaltaa talolle. 
Vähän kuin amerikkalaisten karkki tai kepponen... 


 
Nykyään jossainpäin Suomea lapset 
kulkevat fantasia-asuissaan Nuuttina ovelta 
ovelle ja kysyvät saavatko esittää laulun, 
ja laulettuaan saavat palkaksi makeisia. 

Perinne muistuttaa pääsiäisnoitien 
kiertelyä virpomisoksineen, 
tai edelleenkin sitä amerikkalaisten 
karkki tai kepponen...  




 






 Jotkut ovat varmaan kuitenkin siivonneet 
joulun kuusineen pois jo päiväkausia sitten. 

- Tai ainakin kuusen... 




Meidän kuusemme oli hirmu kaunis,  
mutta ostokuusesta ei koskaan tiedä 
koska se on kaadettu...  

Saattaa olla että 
kuuset on kaadettu jo jopa syksyllä... 



Niinpä meidänkin kuusemme 
alkoi valitettavasti yhtäkkiä 
varistaa neulasiaan hirmuisella vauhdilla, 
joten se oli pakko jo ennen tätä päivää 
nostaa pihamaalle... 

Mutta se on kaunis vielä ulkonakin!




Tämä keiju söpöläinen tuli mukaamme 
Laulasmaan matkalta ennen joulua.  

Kiireiset nykyihmiset ovat 
tehneet Loppiaisesta  
 jonkinlaiset joulun lopettajaiset. 

Kaupoissakin luullaan niin,
ja siksi joulu onkin niissä pääosin
pakattu jo viikko sitten varastoon,
vaikka kaupat aloittivat jouluhumun 

jo lokakuussa.  

Vain joulusuklaita on vielä jossain 
alennushintaan myynnissä. 
Jotkuthan voisivat ostaa nyt ensi 
joulun suklaat varastoon, heh... =D 






Joululahjaksi saatu 
joulutähti on vielä komea. 

Joulun jälkeen löysin jaloritarinkukan 
eli amarylliksen sipuleita euron (1€) 
hintaan lähikaupasta. Niitä piti 
ehdottomasti ostaa kolme kappaletta 
keittiön ikkunalaudalle, jotteivät 
kauniit kukat ihan pian lopu. 





Jouluksi hankittu valkoinen amaryllis kukki vasta 
joulun jälkeen. Tässä sen kukkia leikkona. 






Joulun jälkeisestä alesta löysin myös huonekuusen 
puoleen hintaan, jolloin sen hinnaksi jäi 
himpun yli 12 € joka sopi minunkin laihalle 
lompakolleni. Niinpä sellainen koristaa nyt 
meidänkin kotiamme. 


Yritän opiskella huonekuusen käsittelyä 
ja hoitoa jotta se pysyisi hengissä. 
Se on hassu pistelemätön harsopuu! 


Tänään on muuten  
Skeptikkojen päivä
Kumiankkapäivä
ja Tee unelmistasi totta päivä





Ensimmäiset siemen- ja pistokasistutukset 
on jo tehty. Ikkunalaudoille on ilmaantunut 
taas multapurnukoita kavereineen...  


Kasvu ihme lumoaa aina! 
Oi, kevät on jo niin mielessä 
vaikka tiedän talven pahimpien 
pakkasten vielä olevan edessä, 
perinteisesti helmikuun puolella... 


 Onneksi on villasukkia!  
- Ja lämpökerrastoja, 
joita olen vihdoin 
  oppinut pitämään!  =)