Näytetään tekstit, joissa on tunniste diabetes. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste diabetes. Näytä kaikki tekstit

20.2.2020

Rakkaat, tarpeelliset lemmikit








"Lemmikit lievittävät stressiä. Niiden seurassa ihmisen pulssi laskee ja stressihormoni kortisolin tuotanto vähenee", kertoo lääkäri ja kipututkija Helena Miranda.

Stressin helpottumisen lisäksi myös kipu lievittyy lemmikin silittelyllä.
"Eläimen läheisyys ja koskettaminen käynnistää tai lisää ihmisen oksitosiinin tuotantoa. Oksitosiini on kipua lievittävä hormoni", kertoo Miranda, joka on käsitellyt eläinten merkitystä kroonisen kivun hoidossa teoksessaan Ota kipu haltuun.

–"Amerikkalaisella kipuklinikalla on tehdyssä tutkimuksessa noin  kolmesataa potilasta odotti pääsyä lääkärille. Odotushuoneessa hosa heistä sai rapsutella ja silitellä terapiakoiraa 10–15 minuutin ajan. Vertailuryhmään kuuluvilla  kipupotilailla ei ollut koiraa odotushuoneessa.
Niillä, jotka olivat tekemisissä koiran kanssa, oli vähemmän kipuja ja stressiä kuin verrokkiryhmällä."

Koiran kanssa lenkkeilevät ihmiset myös kävelet reippaalla sykettä kohottavalla tahdilla. Tutkimukseen osallistuneet koiran kävelyttäjät pääsivät välillä jopa noin 5 kilometrin tuntivauhtiin.
Kävely kyseisellä nopeudella alentaa tehokkaasti korkean verenpaineen, korkean kolesterolin ja tyypin kaksi diabetesriskiä.

Jo se, että eläimet helpottavat stressiäsi, voi todennäköisesti pidentää elinikääsi, koska stressihormoni kortisolin tiedetään lyhentävän elinikää. 

Stressaantuneella ihmisellä sydämen lyöntitiheys ja verenpaine ovat jatkuvasti korkealla. Tutkimusten mukaan stressi kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonitauteihin jopa 20 prosentilla.

"Tutkimuksissa on todettu maatilojen lapsilla olevan vähemmän allergiaa kuin kaupungissa asuvilla. Samoin lapsilla joiden perheeseen kuului koiria, oli vähemmän allergiaa kuin perheissä, joissa ei ollut koiraa", kertoo eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio

Maatilalla ja koiraperheissä asuvat lapset altistuvat  erilaisille maabakteereille ja –mikrobeille, koska niitä kantautuu kotiin mm lemmkkien jaloissa, joka vahvistaa lasten immuunipuolustusta.  

Teksti alunperin: Yle/pidempää ikää ja kivunlievitystä






Ihmiset, jotka liikkuvat ja harrastavat lemmikkiensä kanssa, jaksavat ja voivat paremmin. Koiranomistajat ulkoilevat useita kertoja päivässä. Lyhyelläkin lenkillä on merkitystä terveyden kannalta.


Mitä enemmän koiran kanssa liikkuu, sitä suuremmat ovat terveydelliset vaikutukset. Kuntokin saattaa kohentua. Koiran kanssa voi myös juosta, pyöräillä, hiihtää tai harrastaa vauhdikasta agilitya.

Lemmikki antaa seuraa ja saa ihmisen tuntemaan itsensä vähemmän yksinäiseksi. On kiva tulla koulusta tai töistä kotiin, kun vastassa on häntäänsä heiluttava koira tai tyytyväisesti kehräävä kissa.
Lemmikki auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja juttelemaan ventovieraiden kanssa. Esimerkiksi koiran kanssa ulkona liikkuva törmää helposti muihin koiranomistajiin. Eläimet yhdistävät. Joillekin nämä kohtaamiset ovat ainoita sosiaalisia kontakteja, mikä tekee niistä mielenterveyden kannalta varsin merkittäviä.




Eläimen koskettaminen lievittää läheisyyden kaipuuta. Kosketuksen kautta syntyy vilpitön tunneyhteys toiseen elolliseen ja tuntevaan olentoon.


Tätä hyödynnetään nykyisin erilaisissa hoitolaitoksissakin, joissa vierailee säännöllisesti koiria, kissoja, kaneja, marsuja ja muita eläimiä, joita asukit saavat helliä. Tällä on todettu olevan elämänlaatua parantava vaikutus.


Joissakin vanhainkodeissa asustaa myös kissoja, joista puhutaan hyvästä syystä hännällisinä hoitajina. 

Paljon kotona yksin oleva vanhus piristyy eikä tunne oloaan niin yksinäiseksi, kun kotona on esimerkiksi koira tai kissa.


Lemmikki antaa omistajalleen myös ilonaiheita, jotka voivat olla yksinäisellä ihmisellä muuten vähissä.


Eläimen paijaaminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä ruokkii hyvänolontunnetta. Hoivaamalla eläintä ihminen tuntee usein hoivaavansa itseään. Lemmikki myös lohduttaa, ja hyvin usein eläin pystyy lievittämään surua ja pahaa oloa.



Pelkästään lemmikin silittäminen tai esimerkiksi kissan kehräyksen kuuleminen laskee verenpainetta ja vähentää stressiä.


Tutkimukset tukevat väitettä, että lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin ihmisen, jolla ei ole lemmikkiä.

Tämä on kokonaisvaltaista eli fyysistä, mentaalista ja psykologista.


Eläimen kanssa liikkuminen voi alentaa verensokeria, verenpainetta ja kolesteroliarvoja, joka voi ehkäistä tyypin II diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. 

Ihmisten on todettu myös toipuvan nopeammin sairauksista ja leikkauksista, kun lemmikkieläin on läsnä.

Lemmikit ovat sensitiivisiä huomaamaan, jos omistajalla on vaikeuksia. Ne pystyvät joskus toteamaan diabeetikon veren sokeripitoisuuden laskun, maanisuuden tai maanis-depressiivisen käyttäytymisen alkamisen ja jopa syövän puhkeamisen.


Ratsastusterapian avulla on hoidettu mm aivohalvauspotilaita, CP- ja kehitysvammaisia, autistisia sekä MS-taudista, ADHD:sta ja ortopedisistä ongelmista, kuten selkäkivuista kärsiviä. 








Lasten, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan, on helpompi lukea ääneen eläimelle kuin ihmiselle. Joissakin kirjastoissa työskenteleekin erityisiä lukukoiria joiden tehtävänä on kuunnella lasten ääneenlukemista.


Myös autistien on usein helpompi ottaa kontaktia eläimeen kuin ihmiseen. Lemmikit voivat tarjota sellaista toveruutta, läheisyyttä ja tunnepitoista kiintymystä, mihin autistisilla lapsilla voi muuten olla vuorovaikutuksiin liittyvien vaikeuksien takia vähemmän mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.

Teksti alunperin: Turun sanomat/Lemmikit tekevät hyvää 




















Miten olisikaan ihanaa
kertoa hassuja ajatuksiaan
tietäen ettei kuulija väheksyisi
paheksuisi mielipiteitäsi
puhuisi puheesi päälle
kertoisi muille salaisuuksiasi
koskaan sinua arvostelisi


Katselisi aina rakastavasti
seuraten tunnetilojasi
Läsnäolollaan ilahduttaisi
Sinun olemassaolostasi
joka päivä riemuitsisi
Alakuloinen ollessasi
tassunsa kädellesi nostaisi



-Una Reinman-














14.11.2019

Lääkinnällisiä toimenpiteitä & pikkelssiä








YK:n Maailman diabetespäivä 
on tänään. 


Siitä olen kertonut 
aiemmin mm tuolla



On myös 

Löysää ja kevennä, 
(tai Relaa ja piristy) -päivä 

sekä
Mausteisen Guacamolen päivä 





sekä

Pikkelssipäivä! 

Käsi ylös jos pidät 
jostain pikkelssistä! 

Minä tykkään hirveästi
sinappirelishistä, 
elikkäs  
sinappikurkkusalaatista

NAM! 









Tämä viikko puolestaan on

Aivovammaviikko 
YK 















14.11.2018

Diabetespäivä



Diabeteksen kirjo on laaja. Nykykäsityksen mukaan diabetes on joukko erilaisia sairauksia. Niitä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena. 

  • Diabetes (vanhalta nimeltään sokeritauti) on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.
  • Diabeteksessa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti.
  • Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.
  • Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 300 000. Lisäksi arvellaan, että noin 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. 




Tänään on Maailman diabetespäivä 
(WHO) 





Tänään on myös Relaa ja piristy -päivä. 






14.11.2017

Diabetesta, rentoutusta & piristystä






Tänään on Maailman diabetespäivä


Diabetes, diabetes mellitus, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Nuoruus- eli ykköstyypin diabetes (diabetes mellitus juvenilis) johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa.  
Aikuis- eli kakkostyypin diabetes johtuu insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä. Jos aikuistyypin diabeteksen etenemistä ei saada pysäytettyä, se alkaa vähitellen muistuttaa nuoruustyypin diabetesta. Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes. 



Diabeteksessa verensokeri nousee liian korkeaksi. Ravinnossa olevat hiilihydraatit hajoavat glukoosiksi (rypälesokeri) ja kulkeutuvat vereen. 

Normaalioloissa veren glukoosipitoisuuden kasvaessa haima erittää insuliinia, joka auttaa siirtämään glukoosia soluihin ja alentamaan veren glukoosipitoisuutta. 
Kun ihminen sairastaa diabetesta, glukoosia ei siirry verestä solujen käyttöön riittävästi sen vuoksi, ettei keho tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliinin vaikutus on heikentynyt. Koholla oleva verensokeri voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa monia kehon kudoksia, kuten silmiä, munuaisia, sydäntä ja verenkiertoa.



Tänään on myös



13.11.2016

Marrasmetsä


Taikametsää talvella.




Vaikka lauantai oli harmaa, 
ei se haitannut retkeämme 
metsään ja suolle.



Sinne vaan 
metsäpolun alkuun 
ja mars matkaan! 



Kaikkialla oli aika paljon lunta. 
Onneksi muutkin ovat käyttäneet 
polkua niin emme eksyneet 
vieraille poluille. 




Metsä oli tarunomainen 
lumisine 
puunoksineen.





Etenimme polulla varovasti ettemme 
pudottaisi oksilta kauniita lumikekoja.


Luminen metsä oli kuin 
suuresti rakastamani 
Rudolf Koivun piirroksista 
tai Disneyn elokuvista. 

Koko ajan suorastaan odotin 
puiden suojasta hypähtävän polulle
oravia, kettuja, bambeja ja hirviä. 
Mutta polulle ilmaantui vain 
eräs mies joka käveli meitä 
vastaan polkua toiseen suuntaan. 

Emme nähneet muita eläimiä 
kuin muutamia tiaisia korkealla 
kuusten latvuksissa. 
Jossain narahteli närhi 
vähemmän kaunista huutoaan. 

Jonkin pienen peuran, 
sekä metsämyyrien tai hiirien 
jälkiä me näimme kyllä. 

Polunvarren hangella näkyi myös 
miten ison linnun siiveniskut 
ja suuret kynnet 
olivat jonkin pienen vipeltäjän 
viimeinen tuntuma metsään. 




Olikin oiva hetki 
tehdä metsäretki 
jos ensi viikolla 
lumi sulaa 
ja sadekausi palaa. 
Sillä kumisaappaissa 
ja sadetakissa 
ei ole ollenkaan 
niin kivaa 
kuin pikkupakkasessa 
lämpimässä asussa, 
kaakaota termospullossa 
ja suklaata taskussa. 


sekä erityisesti täällä: https://hallatar.blogspot.fi/2016/06/taikametsaa-taikasuon-ymparilla.html



Teemapäivissä huomenna
14.11. 2016 vietetään Diabetespäivää. 
 



2.3.2009

Tuoksuyliherkkyyttä

-

 

 

 

 

 

 

 

Kokeilin The body shopissa tänään ihan uutta hajuvettä. Nyt se leijuu ympärilläni outona. Ei ollenkaan tuttu tuoksu... Ei tunnu omalta. Taidan mennä suihkuun. 

Eräänä päivänä Lidlissä pakatessani ostoksiani ikkunaseinän pakkaustasolla viereeni -tosi liki- ilmaantui mies, josta tulvahti hajunystyröihini todella miellyttävä tuoksu. Hmmm... Partavesi tai deodorantti tms. Se tuoksu oli niin mukava yllätys pahojen hajujen kakofoniassa johon tavallisesti kauppojen kassajonoissa törmää, että teki mieli sanoa miehelle, että hänpä tuoksui hyvälle. 

No, en tietenkään sanonut. Mutta hymyilin vaistomaisesti tuosta mukavasta tunteesta, että jokin yllättävästi tuoksuu miellyttävälle, ja mies sattui vilkaisemaan minua. 

Mie seurasin hetken silmiään, mutta en sanonut mitään. Siis tuoksusta. Tai mistään. Lähdin vain pois kaupasta. =) 

 

Hanilleni on muokkautunut käyttöönsä tuoksuja joista mie pidän. Hän itsekin toki pitää niistä. Sellaisista metsäntuoksuisista. Männyn pihkaa ja merituulta muistuttavista. Luonnollisista ja lempeistä. 

Alussa, kun tutustuimme, hän käytti niin vahvaa deodoranttia, että se pisti miut aivastelemaan, nenä meni tukkoon ja vesi vuoti silmistäni ja niin aivastelivat lapsenikin. =) 

Onneksi Hani ei enää käytä niitä voimakkaita tuoksuja. Olen itsekin muuttanut omia suosikkituoksujani monta astetta miedompaan suuntaan. Liian voimakas hajuaistimus ei ole mukavaa haistella. Olen havainnut viimoisen kymmenen vuoden aikana olevani aika tuoksuherkkä. 

Pahasta hajusta tulee etova olo. Haistan liiankin hyvin tupakan, lian, ja homeen. Myös vanha alkoholi jonkun hengityksessä ei ole yhtään miellyttävä haju. Joidenkin ihmisten hengessä valkosipulikin haisoo kamalalle, vaikka valkosipulista itse pidänkin. Aistin myös ihmisen hengityksestä, jos hänellä on diabetes... Siis sellaistenkin, joilta ei ole lääkäri asiaa diagnosoinut. Vielä. Se on varsin pelottavaa, sillä voiko ihmiselle mennä sanomaan, että mene hyvä ihminen verikokeeseen, kun sulla voi olla toi... joku sairaus? Ei sitä voi mennä sanomaan. 

 

- Niin kuin ei sitäkään, 

että joku ventovieras mies tuoksuu hyvälle... =) -

 

 

 

Joko jättiläisen olisi aika herätä?

Viron katajaisella Saarenmaalla, jossa on aina asustanut sitkeitä ja vahvoja merenkävijöitä, hallitsi muinoin rohkea jättiläinen Suur-Tõll....