Hae tästä blogista

31.5.2021

Tupakaton Hymypäivä

 


 


 

 Tämä päivä kantaa muassaan jälleen teemoja, 

esimerkkeinä

 Kansainvälinen Hymypäivä 

ja mikäs tässä on hymyillessä! 

Onhan nyt ihana, raikas kevät!



Tänään on myöskin mm

Kansainvälinen tupakaton päivä 

 

Päivää on vietetty vuodesta 1988 alkaen Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteesta. Tarkoituksena on kiinnittää maailman huomio tupakan laajaan käyttöön, tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin ja kuolemiin. Vuonna 2020 tupakasta johtuvia kuolemia aiheutui vuodessa 8 miljoonaa. 

 

 Otsikko: tupakaton hymypäivä 

kuulostaa paljon mukavammalta kuin 

hymytön tupakkapäivä!

 


 Taistele tupakanhimoa vastaan!! 


 

30.5.2021

Toukokuun toiseksi viimeinen päivä

 

 
 
 
 
Tänään on mm 

 
 

 
Nyt on myös hauska Ämpärissäni on reikä -päivä.
 
 
 

 
On myöskin Naapuripäivä. 
Toivottavasti kaikilla on mukavat naapurit. 
 

Tänään on myöskin
josta olen kirjoittanut ennenkin... 
 
 


26.5.2021

Supertäysikuu & Punapääpäivä

 

 

 




Toukokuun lähinnä maata sijaitsevan
Supertäysikuun nimityksiä ovat
kautta aikojen olleet:

äitienkuu, kukkakuu, orapihlajakuu (keltit), jäniskuu, iloinenkuu / hilpeäkuu, kirkaskuu, pajukuu, maitokuu, kylvökuu, parikuu, lohikäärmekuu, pantterikuu, maissinkylvökuu.

 

 

 

******* 

 

 


 

 

Tänään on jälleen myös Punapääpäivä

Aiheesta olen jutustellut aiemminkin 

mm tuolla



 

 

 

 

 

 

25.5.2021

Kansainvälinen kilpirauhaspäivä

 



 
Kilpirauhasliitto juhlii 25-vuotista taivaltaan kilpirauhassairaiden potilasjärjestönä. Vuonna 1996 perustettiin Suomen Kilpirauhaspotilasyhdistys ry. Melko pian syntyi alueellisia kilpirauhasyhdistyksiä, joten syksyllä 1999 ryhdyttiin valmistelemaan Kilpirauhaspotilasyhdistyksen työn jatkamista valtakunnallisena kattojärjestönä, johon jäseniksi voivat liittyä alueelliset yhdistykset. Niinpä vuoden 2000 alussa Kilpirauhasliitto aloitti toimintansa kilpirauhaspotilaiden keskusjärjestönä.
Juhlavuonna jatkamme työtämme pääosin jo tutuin toimintamuodoin. 
 

Saavatko kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa sairastavat sairautensa perusteella rokotteen perustervettä väestöä nopeammin? 

 
Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta ovat useimmiten autoimmuuniperäisiä sairauksia. Ne eivät heikennä immuunipuolustusta eikä niiden hoitoon käytetä immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa. Tästä syystä autoimmuuniperäinen kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta ei ole mukana THL:n laatimalla listalla, jossa mainitaan koronavirustaudille vakavasti tai erittäin vakavasti altistavat sairaudet. Pelkän kilpirauhassairauden perusteella ei voi saada koronarokotusta ennen omaa, muiden tekijöiden (esim. ikä) perusteella määriteltyä rokotusvuoroa.

 

Kuuluvatko kilpirauhassyöpää sairastavat riskiryhmään? 

 
Aiemmin sairastettu ja parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä hankalalle koronainfektiolle. Kilpirauhassyöpä ei myöskään itsessään ole voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä. Useimmiten kilpirauhassyöpä hoidetaan kirurgisesti, eikä immuunipuolustusta heikentämällä. Tämän perusteella kilpirauhassyöpää sairastavat eivät kuulu THL:n määrittelemään riskiryhmään.

Voit kuitenkin kuulua riskiryhmään, mikäli olet vasta toipumassa syöpäleikkauksestasi. Syöpäjärjestöt ohjeistavat asiassa näin: On tärkeää, että noudatat leikkauksen jälkeen saamiasi ohjeita. Tarkkaile omaa vointiasi ja toimi viranomaisten suositusten mukaisesti. Ota tarvittaessa yhteyttä hoitohenkilökuntaan saadaksesi lisää tietoa.

 

Kannattaako kilpirauhassairautta sairastavan ottaa rokote, kun oma vuoro koittaa? 

 
Nykytietämyksen mukaan kilpirauhassairaus ei ole este koronarokotteen ottamiselle. Euroopan Endokrinologiyhdistys on antanut suosituksen, jonka mukaan hoitotasapainossa olevien vajaa- ja liikatoimintaa sairastavien henkilöiden kannattaa ottaa rokotus.

Mikäli asia mietityttää tai sairastat muita sairauksia, olethan yhteydessä oman alueesi terveydenhuoltoon saadaksesi lisää tietoja. 


Lisätietoja THL:n riskiryhmistä ja koronarokotuksen järjestyksestä: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotusjarjestys-ja-covid-19-taudin-riskiryhmat/riskiryhmien-koronarokotusten-priorisointijarjestys

 

 

 


 

 

Osallistu Kilpirauhasliiton kesäbingoon! 

 

Voit tallentaa oheisen kuvan koneellesi ja tulostaa sen. Rastita ruutuja sitä mukaan, kun teet kesän aktiviteetteja ja bongaat kesäisiä asioita. Halutessasi voit merkitä myös paikan ja ajankohdan.

Kesäbingon tavoitteena on viiden rastin suora, joka pystyyn, vaakaan tai vinoittain. Ja aina hauskempaa, mitä enemmän ruutuja saat rastitetuksi!

Palauta täytetty bingolappusi 10.8.2021 mennessä:

  • sähköpostitse (esim. kuvatiedostona): toimisto@kilpirauhasliitto.fi tai
  • postitse: KILPI – Suomen Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasliitto ry, PL 40, 00261 Helsinki

 

  • Osallistujien kesken arvotaan kolme tuotepalkintoa.

 

 
 

Kansainvälinen kilpirauhastietoisuuden viikko 
on 25.-31.5.2021
 
Maailman kilpirauhaspäivä on 25.5.2021 
 

Suomen Kilpirauhasliitto ry 



23.5.2021

Helluntai






 
Helluntaita juhlitaan 
viisikymmentä päivää pääsiäisen jälkeen.
 
Jos ei heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä...

Helluntai oli entisajan nuorisolle iloinen juhla. 
Kokoonnuttiin yhdessä isoille keinuille, kallioille 
ja laitureille laulamaan ja tanssimaan. 

Kesäaikaan heilastelusta tuli helpompaa, 
kun nuoret muuttivat aittoihin asumaan.
 
(Heila = tyttö- tai poikaystävä, kulta,
 esim vakituinen heila)  
 
 
 




****************



Lisäksi voit viettää vaikkapa 




22.5.2021

Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä

 

 

 


 

 

International Day for Biological Diversity 


YK:n yleiskokous on julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Teemapäivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.

Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Maapallon elinympäristöt ovat kehittyneet miljardien vuosien aikana ja mahdollistavat tällä hetkellä noin 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän.

Luonnon monimuotoisuutta on myös suojeltava, ennen kaikkea ihmisen toimien seurauksilta. Panostamalla kestävään kehitykseen varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevaisuudessa.

YK:n biologisen monimuotoisuuden yleissopimus

Rio de Janeirossa solmittiin vuonna 1992 YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus. Sopimuksen tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta ja edistää biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Vuonna 2012 YK järjesti uuden kestävän kehityksen konferenssin Rio de Janeirossa. Jäsenmaat vakuuttivat olevansa edelleen sitoutuneita kestävän kehityksen edistämiseen, joskin talouskriisin kourissa kamppailevan kansainvälisen yhteisön oli aiempaa hankalampaa päästä sitoviin päätöksiin.

Rion tärkeimpiin tuloksiin kuului kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelman hyväksyminen. Ohjelman tavoitteena on edistää siirtymää kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin kaikissa maissa parantamalla resurssitehokkuutta, edistämällä talouskasvua, joka ei tapahdu ympäristön kustannuksella, sekä luomalla uutta ihmisarvoista työtä ja vähentämällä köyhyyttä.

Miljoona lajia vaarassa

Vuonna 2019 julkaistun YK:n raportin mukaan jopa miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Yhdenkin lajin katoamisella voi olla ravintoketjun kautta kauaskantoinen vaikutus ekosysteemiin.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Biodiversiteettikato voi johtaa koronaviruksen kaltaisten eläinperäisten sairauksien lisääntymiseen.

Tänä YK:n teemapäivänä juhlistamme ja korostamme maailman biodiversiteetin ja lukuisten ekosysteemien verkoston tärkeyttä.

 

Suomen YK-liitto 

 

 

 

 

21.5.2021

Teetä ja kulttuuria

 

 

 

 

 

 


 

 Tänään on Kansainvälinen teepäivä

 

Teen historiaan liitetään usein kertomus kiinalaisesta keisari Shennongista vuodelta 2 737 eaa. Legendan mukaan väsynyt Shennong istahti teepuun juurelle ja hänelle laitettiin vettä kiehumaan. Veden kuumentuessa hän nukahti. Herättyään hän huomasi puunlehtiä kuuman veden joukossa. Shennong maistoi juomaa ja havaitsi, että huolimatta juoman kitkerästä mausta sillä oli sekä puhdistava että piristävä vaikutus.

Japanista on peräisin vuodelta 729 maininta hallitsija Shomunin teetarjoilusta sadalle munkille palatsissaan Narassa uskonnollisessa seremoniassa, josta kehittyi Japanissa yhä tunnettu teeseremonia. 

 

Tee saapuu Eurooppaan

Teen kulkeutuminen Eurooppaan tapahtui myöhemmin kuin kahvin. Vuonna 1556, jolloin portugalilainen jesuiitta Jasper de Cruz maistoi teetä ensimmäisenä eurooppalaisena. Vuonna 1600 löytyi meritie Kaukoidästä ja ensimmäinen teelasti matkasi Lissaboniin. 

Väitetään myös, että ensimmäiseksi tee olisi kulkeutunut arabialaisten kauppiaiden mukana Venetsian läpi vuonna 1559. Ensimmäiset maininnat teestä arabien keskuudessa ovat vuodelta 850. 

Säännölliset teekuljetukset alkoivat virrata Eurooppaan hollantilais-portugalilaisena yhteistyönä vuonna 1610. 

Maitoteetä juotiin Kiinassa jo Jin-dynastian aikaan. Venäjän tsaarin Kiinaan 1616 lähettämistä joukoista Ivan Petrovin ja Vasili Tumenetsin kuvaillaan osallistuneen Altin kaanin järjestämille illallisille, jossa heille tarjottiin mongolialaista maitoteetä.

Hollantilaiset ja britit omaksuivat teen makua pehmittäneen maidon käytön. Joissain lähteissä maidon lisääminen teekuppiin ennen teetä arvellaan saaneen alkunsa siitä, että näin posliiniastioita suojeltiin pinnan halkeilemiselta / astian rikkoutumiselta kuuman teen johdosta. 

Hammaslääketieteellinen tutkimus toteaa maidon käytön vähentävän hampaiden värjäytymistä verrattuna mustana juotavaan teehen. 


Suomessa tee tuli tunnetuksi Venäjän kautta. Suomen vanhin, yhä teetä pakkaava yritys on vuonna 1854 Viipurissa perustettu, nyttemmin Helsingissä toimiva Sergejeff. 


Useisiin eurooppalaisiin kieliin nimi ”tee” (engl. tea, ransk. thé, esp. ) on tullut kiinasta. Mandariinikiinan nimi taas on lainattu lukuisiin slaavilaisiin kieliin (venäjän чай, tšekin čaj) ja muun muassa portugaliin (chá). 

Suomessa teestä käytetään myös murresanaa tsaikka.

 

 


Pikkuleivät sopivat hyvin teen kanssa 



 

Jäätee on oiva juoma helteellä

 

Teessä on kofeiinia (eli teiiniä), tanniineja, teaniinia ja meteaniinia. Tanniinit tekevät teestä kitkerää, jos teetä haudutetaan kauan. Teaniini ja meteaniini ovat miedosti rauhoittavia aineita.

Teen laatu riippuu monista tekijöistä, joista lehtien ikä on yksi tärkeimmistä. 

Arvostetuimpia ovat kasvin latvuksen nuoret kukintojen kiinnityskohdista kasvavat lehdet. Valmistusprosessin kuluessa teelehdet kuivataan. 

Lehtiteestä on kyse, mikäli teelehtiä ei rikota ja rikotusta teestä, jos teelehdet tarkoituksellisesti murskataan valmistusprosessin aikana. 

Kalleimmat teelaadut maksavat useita satoja euroja kilolta. (!!???) Teelaadut jaetaan valmistustavasta riippuen esimerkiksi mustaan, vihreään, valkoiseen ja keltaiseen teehen. 

Teelaatuja voidaan myös maustaa. 

Muiden kasvien kuin teepensaan lehdistä valmistettuja juomia kutsutaan yleisesti yrttiteeksi. /Teksti Wikipedia


 

********************

 


 

Tänään on myös 

Kansainvälinen 

kulttuurisen monimuotoisuuden päivä 


World Day for Cultural Diversity for Dialogue and Development

Kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä piirteitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle muuten kuin geenien kautta: siis esimerkiksi kieltä, uskontoa ja erilaisia tapoja, tottumuksia ja perinteitä. Kulttuurit ovat jatkuvassa muutoksessa ja muuttuvat koko ajan saaden vaikutteita kulttuureista, tavoista ja perinteistä.

Kulttuurin vaaliminen rauhan ja ihmiskunnan yleisen hyvinvoinnin lähteenä on yksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon perustehtävistä. Unesco julisti vuonna 2001 toukokuun 21. päivän Kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen päiväksi

Päivän taustalla vaikuttaa Unescon julistus, jonka tarkoituksena on vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden säilyttämistä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan rakentamista.

Päivän avulla halutaan lisätä tietoisuutta kulttuurien ja kehityksen suhteesta, sekä edistää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia yhteistoiminnan lisäämiseksi ja antaa jokaiselle mahdollisuus syventää ymmärrystään kulttuurisen monimuotoisuuden arvoista ja monikulttuurisuuden merkityksestä. 

Teksti: Yk-liitto, tapahtumat 



*******

 

Tänään on myös 

Pyöräile töihin -päivä 


 

 

 

20.5.2021

Mehiläispäivä & esteettömyyspäivä













Tänään on kansainvälinen  mehiläispäivä,
World Bee Day 

#BeeDay 

 

 Monet ravintokasvit tarvitsevat hyönteispölytystä tuottaakseen satoa.
Suomessa erityisesti mehiläisistä hyötyvät esimerkiksi rypsi ja rapsi, tattari,
apilat, härkäpapu, omena, puutarhavadelma, herukat, mansikka ja pensasmustikka.
Metsämustikka ja puolukka puolestaan tarvitsevat luonnonpölyttäjiä kuten kimalaisia ja erakkomehiläisiä.




Osta kotimaista hunajaa 

Sekä Suomen Mehiläishoitajain liitto SML että FAO kehottavat suosimaan lähihunajaa,
koska se on paras tapa tukea oman alueen mehiläistarhaajia. 

Tarhamehiläiset ovat yhdyskuntahyönteisiä, mikä on niiden suuri valtti yksin ahertaviin luonnonvaraisiin pölyttäjiin verrattuna.








 
 

Mehiläisiä voi siirtää paikasta toiseen 

Mehiläisiä on mahdollisuus saada töihin omille viljelyksilleen ja puutarhaansa
SML:n ylläpitämän viljelijöille maksullisen pölytyspalvelun kautta.

Tarhaaja siirtää mehiläispesiään haluttuun paikkaan, huolehtii niistä ja korjaa hunajasadon.
Viljelijä tai tarhuri puolestaan saa entistä paremman ja laadukkaamman sadon.


YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO korostaa mehiläispäivänä tarhaajien elinkeinon turvaamisen tärkeyttä koronaepidemian aikana. 

 

Mehiläistarhaus tarjoaa työtä ja tuloja myös niille ihmisille,
jotka elävät äärimmäisen köyhissä oloissa. On tärkeää tunnustaa mehiläistarhauksen
ratkaiseva rooli köyhyyden ja aliravitsemuksen torjunnassa ja auttaa mehiläishoitajia
selviytymään pandemia-ajan ​​haasteista.


Teksti: Maaseudun tulevaisuus 
 
 






World Bee Day 

 


Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä. Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta.

Tietoisuuden kasvattamiseksi YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi. Päivän tavoitteena vahvistaa niitä keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella. Nälän poistaminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja mehiläisiä tarvitaan, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

Teksti: YK-päivä tapahtumat, Maailman mehiläispäivä








Pölyttäjävideo






***************










Tänään on myös Kansainvälinen esteettömyys- ja saavutettavuuspäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena torstaina

 

Tänä vuonna teemana on esteetön pysäköinti ja esteettömien pysäköintipaikkojen luvanvarainen käyttö. 

 

Invalidiliitto kampanjoi aiheesta valtakunnallisesti, ja mm. jäsenyhdistykset ympäri Suomea jalkautuvat jakamaan tietoa esteettömien pysäköintipaikkojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä viikon aikana.

Kampanjan avulla pyrimme helpottamaan etenkin liikkumisrajoitteisten ihmisten päivittäistä asiointia, kuten kaupassa käyntiä. Esteettömiä autopaikkoja tarvitaan, jotta myös liikkumisesteiset ihmiset pääsevät palvelujen äärelle; käymään ostoksilla, nauttimaan kulttuurista, harrastamaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan sekä käyttämään terveyspalveluita.

Leveämmät ja lähellä sisäänkäyntiä sijaitsevat autopaikat ovat välttämättömiä monille liikkumisesteisille ihmisille.

Ethän pysäköi esteettömälle autopaikalle ilman liikkumisesteiselle henkilölle myönnettyä pysäköintilupaa.

 

 

#HelppoLiikkua 

#YhdenvertaistaPalveluaKaikille


********


Tänään myöskin 

 Maailman autoimmuuni niveltulehduspäivä 

World Autoimmune Arthritis Day 





19.5.2021

IBD -päivä

 

 

 

Tänään on 
Päivän teemana on tänä vuonna 
mielen hyvinvoinnin ja avoimuuden merkitys. 


Suomessa viestimme otsikolla 
Avoimuus luo hyvinvointia
 
 




 
IBD = tulehdukselliset suolistosairaudet,
 Crohn ja Colitis.  


Itsellä Crohn on diagnosoitu vasta v. 2006, 
mutta olen varmasti sairastanut tätä murrosiästä saakka, koska tietyt ruuat eivät sopineet vatsalle silloinkaan, jne...

Vuosia lääkärit tutkivat ja väittivät että minulla on vain närästystä... =/ 

Vasta v. 2006 päättivät ensin tähystää kaikki tähystystoimet ja kuvata myös ohutsuolen MRI-kuvauksella ja asia oli selvä, Crohn... 

 
 
 

Joskus vain leikkaus on ratkaisu. 
Joskus vain avanne pelastaa... 
 
 
 
Terveystalon sivuillakin on hyvä yhteenveto 
siitä, millaista IBD on. 
 
 
 
 
Meillä suolistosairailla on (tai pitäisi olla) mukanamme ns Vessapassi
jolla pitäisi päästä yleisiin, Inva- ja myös vähän yksityisempiinkin WC-tiloihin 
nopeasti ja ilman WC-maksuja tms.

Ulkomailla sillä pääseekin. Suomessa on vähän niin ja näin. 
Jossain minulle on naurettu kun olen vilauttanut passiani.
- Haha, ai sulla on oikein passi vessaan! Eikä! Ehhehee! 
Tulee mieleen oma eskarilaiseni...

Mm Lahden matkakeskuksessa muutama vuosi sitten naishenkilö 
millään ymmärtänyt Vessapassiani eikä suolistosairauttani eikä meinanut päästää 
minua WC-tiloihin, vaikka olin pakahtumaisillani omaan hätääni!

- Se on kamala tunne, siinä voi mennä taju!
(Senkin kokenut jo muutamaan kertaan!)

Nainen jankutti vaan, miten "ensin pitäisi syntyä asiakassuhde, 
ennenkuin hän avaa WC:n oven"... Hän puhui miltei huutaen, 
että varmasti kaikki asiakkaat kuulivat sananvaihdon ja tuijottivat minua 
kun yritin vakuuttaa naisen siitä, etten nyt ehdi kehitellä mitään suhteita 
vaan ovi pitäisi avata Nyt. Heti. Olin jo lähdössä tuskissani muualle, kun hän huusi perääni:
-No mä avaan sulle tän kerran, mut muista että ensi kerralla sun pitää 
ensin ostaa jotain, painaen vihdoin vessan summeria ja minä yritin 
nolona kaikkien muiden asiakkaiden tuijotuksessa ehtiä sinne ennen kuin hän 
vaikkapa lakkaa painamasta sitä... 
 
Ehdin. 
Onneksi. 

En ole käynyt Lahden matkakeskuksessa tämän jälkeen.

************ 


 Olen laittanut tämän tänne blogiini ennenkin 
mutta lainatpa nytkin: 


Jokaikisen pitäisi päästä
käymään WC:ssä
 ilman mitään ostopakotteita, 
rahaa, vessapasseja jne. 
 
WC:ssä käymisen pitäisi olla 
  yksi ihmisen perusoikeuksista.
 
/Una itte
 


17.5.2021

Mitä tänään leivottaisiin?

 

 


 

 Jaa miten niin? 

No, koska tänään on

 Maailman leivontapäivä


 

Leipoisiko sitä suolaista vaiko makeaa? 

Ihan sama, kunhan vaan leivotaan.  



 

 

 

 

 


 

 

 Tänään alkaa myös lasten lintuviikko 

josta lisätietoa BirdLife Suomen sivuilta. 

 

 



16.5.2021

Rakasta puita ja bongaa pihalintuja


 

 



Vietä hauska lintupäivä ihan pihalla 

Birdlife Suomi on kehitellyt uuden hauskan tavan perheille olla yhdessä ja tarkkailla pihan lintuja, nimeltään Bongaa päivä pihalla. Lasketaan, kuinka monta lajia kodin tai mökin pihapiiristä löytyy. Havainnointialue on ympyrä, jonka säde on 100 metriä, ja havainnointiaika on klo 5.00 - 17.00. 

Koko tapahtuma-aikaa ei tarvitse käyttää havainnointiin, vaan jokainen voi osallistua itselleen sopivimmalla tavalla – vaikka satunnaisella havainnoinnilla puutarhatöiden lomassa.

Bongaa päivä pihalla ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on nauttia lähiluonnosta ja viettää mukava lintupäivä lähtemättä mihinkään.


 Teksti ja osallistumisohjeet:  

BirdLife Suomi 

Fb-sivusto

 

 ******

 

 


 




Rakasta puuta -päiväkin on tänään. 
Eihän puita voi olla rakastamatta. 
Vai mitä? 

Minä ainakin rakastan...
Ne ovat ystäviäni. 
Niin kuin nuo linnutkin... 
Ja pihan vaelteleva kettu... 



******

Tänään voit myös pukeutua purppuraan,
rauhan puolesta!






15.5.2021

Perhepäivä & suklaahippuja

 

 

 


"Mitä olisimmekaan ilman perheitämme? Perheiden yhteisöllistä roolia ja sukupolvien välisen yhteyden tärkeyttä kaikilla yhteiskuntamme tasoilla ympäri maailmaa ei voida kieltää. YK:n yleiskokous päättikin siksi vuonna 1993 luoda perheiden teemapäivän, jotta sen viettämisen yhteydessä voisimme tarkastella, miten sosiaaliset, taloudelliset ja demograafiset menetelmät vaikuttavat perheisiin ja miten kansallisilla päätöksillä voidaan parantaa perheiden ja eri sukupolvien mahdollisuuksia toimia osana tervettä yhteisöä."/Suomen YK-liitto


Tänään on

 Kansainvälinen perheiden päivä 

International Day of Families 



 


Samalla tänään on  

 Suklaahippupäivä

joka sopii ihanasti juurikin perheen kanssa vietettäväksi.







12.5.2021

Fibromyalgiaa, hoitajia ja suomalaisuutta

 




Kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vietetään vuosittain 12. toukokuuta ympäri maailmaa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) aloitteesta. Päivä on myös Florence Nightingalen syntymäpäivä. 

Florence Nightingale (12.5.1820–13.8.1910) oli nykyaikaisen sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esikuva. Hän tuli tunnetuksi hoidettuaan lokakuusta 1854 lähtien Turkissa yhdessä 38 vapaaehtoisen naissairaanhoitajan kanssa Krimin sodan uhreja. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1860 Lontooseen  Nightingale School of Nursing, jossa koulutetaan sairaanhoitajia. Vaikka Nightingale tunnetaan lähinnä sairaanhoitajana, hän oli myös pätevä tilastotieteilijä; hän teki Krimin sodan aikana kaavioita kuvaamaan kuolleisuutta sairaaloissa. 

Nightingalen merkitys sairaanhoitajien koulutuksen uudistajana ja hoitajien ammatillisen aseman kohottajana on suuri. Ammatti oli vielä 1800-luvun puolivälissä useimmissa maissa aliarvostettu. 

Nightingalen asema sairaanhoitajien hoidon tason kohottajana ja ammatillisen aseman vakiinnuttajana on kaikista uranuurtajista merkittävin. Hänen ajatuksensa muuttivat yhteiskuntaa ja erityisesti hoitotyötä. Nightingalen kokonaisvaltainen näkemys ihmisen sekä fyysisestä että psyykkisestä terveydestä oli aikaansa edellä, ja monet innostuivat hoitotyöstä hänen esimerkkinsä ja maineensa innoittamana.

Sairaanhoitajapäivän kunniaksi esille nostetaan ajankohtaisia sairaanhoitajan ammattiin ja hoitotyöhön liittyviä teemoja.




******************



Tänään on myös

 Maailman fibromyalgiapäivä

 💜 

#NationalFibromyalgiaAwarenessDay 





Fibro vaikuttaa moneen asiaan... 

Fibrosta olen kirjoittanut täällä ennenkin. 

Sitä poden itsekin... 









Pukeudu sinäkin tänään 
purppuraan 
fibromyalgian vuoksi. 
   

***************











Tänään on myös J. V. Snellmanin päivä sekä suomalaisuuden päivä 

Janne eli  Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4. 7.1881) oli kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. 

Poliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen läpivieminen. Suomen markka oli otettu käyttöön vuonna 1860. Markka oli kuitenkin aluksi sidottu Venäjän ruplan arvoon. Markka oli aluksi lähinnä nimellinen rahayksikkö, koska myös rupla säilyi edelleen maan valuuttana sekä hopearuplina että epävakaana paperirahana. Snellman teki paljon työtä vuodesta 1864 saadakseen venäläiset viranomaiset taipumaan asiassa. 4. marraskuuta 1865 allekirjoitettiin manifesti, jolla Suomen hopeamarkasta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan ainoa laillinen rahayksikkö. Myös hopearuplat säilyivät käytössä, mutta paperiruplia ei tarvinnut enää hyväksyä. Suomen markka oli alistettu Suomen Pankille, joka toimi Suomen hallinnon alaisuudessa. Näin Suomi oli saavuttanut rahataloudellisen itsenäisyyden.

Snellmanin toinen kauaskantoinen saavutus koski kieli­politiikkaa. Snellmanin filosofian mukaisesti Suomen kansan kehitys kansakuntana oli mahdollista ainoastaan suomen kielen kautta. Snellmanin aikana ruotsi oli kuitenkin käytännössä Suomen ainoa virallisissa yhteyksissä ja kulttuurissa käytetty kieli. Senaatti osoitti vain vähän halua muuttaa tilannetta. Niinpä Snellman vetosi asiassa suoraan keisariin. Hän onnistui saamaan audienssin keisarin puheille tämän vieraillessa Hämeenlinnassa, ja 1.8.1863 keisari allekirjoitti kielisäädöksen, joka mahdollisti suomen käyttöönoton virallisissa yhteyksissä kahdenkymmenen vuoden siirtymäajalla. 

(Harmi, että ruotsin kieli jäi silti kummitukseksi ja pakoksi Suomeen... )
Tarvitsemme ehkä jonkun uuden suomalaismielisen, joka tekee maastamme itsenäisen?! Snellman aloitti, mutta kukaan ei ole vienyt tätä kielipolitiikkaa loppuun. 

 


Muista liputtaa tänään
ja ole ylpeä suomalaisuudestasi.