Näkyykö jo lintuja?

 

 

Yksi kauneimpia, ellei kaunein talvilintu on tämä Kymenlaakson maakuntalintu punatulkku, Pyrrhula pyrrhula. Osittain se on muuttolintu, mutta talvehtii eteläisessä Suomessa. Näkyykö ja kuuluuko niitä sinun pihamaallasi?

Meilläpäin on jo näkynyt ainakin mustarastaita!

Ovat jo laulaa luritelleetkin ilokseni. 

Ne ovat lempilintujani punarinnan kanssa.

 

 

 

Voi ihana mustarastas

Sen laulunliverrys

saa mielen iloiseksi

askeleet kevyeksi

ja ainakin vähän

hymyä silmän nurkkaan

Kuunteleppa vaan

Etpä huomaakaan

kun joudut mukaan tähän

samaan luonnon taikaan 

 

- Una Reinman

 

 

🐦‍⬛🐦‍⬛🐦‍⬛🐦‍⬛

 

 

Ensi viikonloppuna 25.–26.1.
on Pihabongaus
jo 20. kerran  

 

"Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa Suomen suurimmassa lintutapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. 

Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa, eikä kyseessä ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennainen. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu.

BirdLifen Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista." 

 

Osallistumisohjeet

 

 

 

Huuhkaja on vuoden lintu 2025 

Erittäin uhanalainen huuhkaja on vuoden lintu 2025. Hankkeen tavoitteena on selvittää huuhkajan nykyinen levinneisyys ja pesimäkannan suuruus.

Osallistu kirjaamalla huuhkajahavaintosi Tiiraan!

Valtameriä, sudenkorentoja & neulontaa

 

Valtameret peittävät yli 70 % planeettamme pinta-alasta. Ne ovat elämän lähde, joka tukee ihmiskuntaa ja kaikkia muita maan päällä olevia organismeja. 

 

Meret tuottavat vähintään 50 % planeetan hapesta. Ne ovat kotina suurimmalle osalle maapallon biologisesta monimuotoisuudesta ja pääproteiinilähde yli miljardille ihmiselle ympäri maailmaa. Puhumattakaan siitä, että valtameret ovat avainasemassa taloudessamme, sillä arviolta 40 miljoonaa ihmistä työllistyy meriteollisuudesta vuoteen 2030 mennessä.

 

Kaikista eduistaan ​​huolimatta valtameri tarvitsee nyt tukea

 

Noin 90 prosenttia isoista kalakannoista on ehtynyt ja 50 prosenttia koralliriutoista tuhoutunut, ja otamme valtamerestä enemmän kuin se täydentyy. Meidän on työskenneltävä yhdessä luodaksemme uuden tasapainon valtameren kanssa, joka ei enää kuluta sen runsautta, vaan sen sijaan palauttaa sen elinvoimaisuuden ja tuo siihen uutta elämää.

Maailman valtamerien päivä muistuttaa jokaista valtamerten tärkeästä roolista jokapäiväisessä elämässä. Meret ovat planeettamme keuhkot ja tärkeä ravinnon ja lääkkeiden lähde sekä biosfäärin kriittinen osa. 

Päivän tarkoituksena on tiedottaa yleisölle ihmisten toimien vaikutuksista valtameriin, kehittää maailmanlaajuista kansalaisliikettä sekä mobilisoida ja yhdistää maailman väestö maailman valtamerten kestävän hoidon hankkeeseen./United Nations/YK

 

Valtamerien kannattajien on aika keskittyä, jotta meret voivat pysyä puhtaina ja käyttökelpoisina. Eläimet ansaitsevat onnellisen ja turvallisen paikan vaeltaa ja elää. /DOTY

Maailman valtamerien päivä

#WorldOceansDay

PS: 

 

Pahimmat valtameren muovisaastuttajat...

Tämä grafiikka näyttää maat, jotka aiheuttavat eniten valtamerten muovisaasteesta.  

📸 Louis Lugas 

Lähde: Lourens J.J. Meijer et al (2021)

 

 

 

Sudenkorentoja on yli 5000 lajia. Se on yksi maapallon aerodynaamisimmista hyönteisistä. Tämä usein aliarvostettu hyönteinen omaa kiehtovia piirteitä. Sen läsnäolo tarkoittaa myös paikallisen hyönteispopulaation vähenemistä. Sudenkorento syö mm satoja hyttysiä päivittäin.

Tämän mielenkiintoisen hyönteisen historia ulottuu 300 miljoonan vuoden taakse. Korennot ovat nykyään pieniä, mutta tutkijat ovat löytäneet fossiileja sudenkorennoista, jotka ovat olleet yhtä suuria kuin nykyajan kotkat.

 

 

Tämän päivän korennoilla on viisi silmää – kaksi valtavaa yhdistelmäsilmää ja kolme pienempää – joiden avulla ne näkevät lähes joka suuntaan.

Sudenkorennolla on myös siivet, jotka lajikohtaisesti hohtavat kaikissa sateenkaaren väreissä. Se on maailman nopeimmin lentävä hyönteinen. Nopeuden lisäksi sudenkorennot hallitsevat lentoaan hämmästyttävän hyvin. Ne voivat lentää taaksepäin, tehdä silmukoita ja 360 asteen käännöksiä, minkä ansiosta ne voivat toimia pienempien hyönteisten nopeatempoisina saalistajina.

Sudenkorennon leuoissa on terävät alaleuat, joita käytetään saaliiden repimiseen ja syömiseen. Niiden purema ei ole vaarallinen ihmisille, mutta saattaa vähän puristaa.

Jotkut voivat löytää sudenkorentoja takapihoiltaan, kun taas toisten on ehkä mentävä kauemmaksi, luonnonsuojelualueelle saadakseen enemmän yhteyttä näihin olentoihin. /DOTY


Sudenkorentopäivä

#DragonflyDay

 

 

 

 

 

 

- Ja jos tahdot seurailla hieman isompia siivellisiä, pihan paarmojen ja itikoiden vähentäjiä, osallistu BirdLife Suomen pönttöbongaukseen 8 - 9.6.2024.

Ohjeet täältä.

 

 

Tänään on myös kansainvälinen neulo julkisesti päivä

Neulominen ei ole vain vanhusten harraste, vaan kaikenikäiset ovat ottaneet tämän keinon luoda jotain ihanaa ja viettää aikaa rentoutuen ja mietiskellen kaikenlaista.

Worldwide Knit in Public -päivä osoittaa, että neulominen on hauskaa ja nautinnollista toimintaa, josta voit olla ylpeä. Neulo julkisesti päivä on loistava tapa kannustaa niitäkin ihmisiä kokeilemaan neulomista, jotka eivät ole koskaan kokeilleet sitä tai edes ajatelleet kokeillakaan!

 

#WorldwideKnitInPublicDay

#KnitInPublicDay

 

 

 

 

PS:

Suomen Latu avaa kesän retkeilysesongin Retkelle-päivien muodossa 8.-9.6.2024.

Osallistu avajaisviikonloppuun ja lähde retkelle! Voit lähteä retkelle omassa hyvässä seurassa, kaverin tai perheen kanssa tai osallistua Suomen Ladun jäsenyhdistyksen järjestämälle retkelle.

Tärkeintä on, että lähdet retkeilemään luonnon helmaan./Suomen Latu 

 

Bongaa pihalintuja viikonloppuna

 

 

 

 

 

Vietä hauska lintupäivä
ihan pihalla

 

Bongaa päivä pihalla - tapahtumassa lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä. Kyseessä ei ole kilpailu, vaikka tapahtumalla on säännöt (ks. sivun lopussa).

 

Voit valita, 

osallistutko lauantaina 4.5.
vai sunnuntaina 5.5.

 

Havainnointialue ulottuu 100 metrin säteelle kotitalosta tai mökistä, mutta myös kauempaa näkyvät tai kuuluvat linnut saa laskea.

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi juuri niin kauan kuin sinulle sopii. Mitä kaikkea mahtaakaan löytyä pihalta tai sen välittömästä läheisyydestä?

Mukaan saa laskea lajit, jotka on nähty tai kuultu sadan metrin säteellä kotitalosta tai mökistä. Havaittujen lintujen ei tarvitse olla näin rajatulla alueella, vaan myös kauempana olevat ja lentävät linnut hyväksytään. 

Tunnistettujen lajien lisäksi voidaan laskea laajemmat määritykset, joihin ei sisälly muita havaittuja lajeja (esimerkiksi hanhilaji, jos määritettyjä hanhia ei ole nähty). Vangittuja, kesytettyjä tai tarhattuja lintuja ei hyväksytä. Nauhureita, pillejä tai muita teknisiä houkuttimia ei saa käyttää. Riittää, että yksi osallistujista tunnistaa lajin.

Tulokset ilmoitetaan verkkolomakkeella

Tapahtuman tuloksia julkaistaan päivittyvällä tulossivulla.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan seuraavat palkinnot:

Focus Explore 8×32 -kiikari
30 kpl linnunlaulu-CD-levyjä
Kaikki havaintonsa ilmoittaneet saavat syyskuussa ilmestyvän BirdLife-lehden 3/2024

 

Verkkolomakkeet, tulokset ja lisätietoja  yhdistyksen omalla sivustolla:

BirdLifeSuomi 

 

 

 

 

Bongaa päivä pihalla -tapahtuma sai alkunsa keväällä 2020, kun perinteisen Tornien taisto peruttiin koronaepidemian vuoksi ja sen sijaan järjestettiin leikkimielinen Pihojen taisto, johon sai osallistua kuka tahansa yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Tapahtumaan osallistui yli 4 600 ihmistä lähes 3 000 pihalla. 

 

 Nyt 4.5.2024 voit osallistua myös Tornien taistoon.

Teksti ja kuvat: BirdLifeSuomi

#BirdDay

#lintupäivä 

#päiväpihalla 

Pihabongausviikonloppu

 

 

 

Osallistu Pihabongaukseen 

30. – 31.1.2021

BirdLife Suomi järjestää tänä viikonloppuna maamme suurimman lintutapahtuman, Pihabongauksen, jo 16. kerran.

Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman tarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja ja lähiluontoa.

Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta ja sen muutoksista. Havaittujen lintujen määrä ei ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen.

Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30.1. tai sunnuntaina 31.1. Havainnot ilmoitetaan verkkolomakkeella osoitteessa www.pihabongaus.fi.

Osallistujien kesken arvotaan jälleen lintuaiheisia palkintoja. 

Teksti ja kuva: BirdLife Suomi, Pihabongaus

#pihabongaus  

 

Materiaalit pihabongaukseen 

 

 

Lintujenruokintapaikat ovat
 mainioita bongauspaikkoja.

 

Tällainen avoin ruokintalauta sen sijaan ei ole suositeltava. Siinä salmonellariski on todella suuri.

 

Koko helmikuu on vahvasti Lintujenruokintakuukautta, onhan se yleensä kylmin talvikuukausista.

 

 

 

Multitaskaajat älkööt vaivautuko

Tänä päivänä ylistetään moniosaajia, mutta on vaara, että monta työtä yhtäaikaa tehdessä työt jäävät puolivalmiiksi, tai viimeistelemättömiksi. Siksi tänään vietetään

 Keskity yhteen työhön kerrallaan  -päivää. 

#SingleTaskingDay

 Nyt on myös 

Maailman joogapäivä,

#YogaDay

Kokkaa jotakin bataatista -päiväkin on tänään

#CookaSweetPotatoDay

 

Koko helmikuuhan

on ollut mm: 

Vegaanikokkauksen kuukautta, 

#VeganCuisineMonth, 

Kirsikkakuukausi, 

#CherryMonth, 

Kirjaston rakastajien kuukausi, 

#LibraryLoversMonth, 

Kokkaa perheen kanssa -kuukautta,

#BakeForFamilyFunMonth,

 ja

Lintujenruokintakin vielä jatkuu jonkin aikaa...

#BirdFeedingMonth

PS: Kuvassa on muuten ihan vääränlainen lintulauta! Linnut eivät saisi päästä laudalle sisään ruuan päälle, koska salmonella leviää ja tulokset ovat surullisia... 

Ne ihmisten naureskelemat "pullukoina" ja "hyvin syöneinä" pitämät apaattiset pikkulinnut eivät todellisuudessa ole lainkaan hyvässä kunnossa. Ne ovat sairastuneet salmonellaan ja rajun ripuloinnin vuoksi ovat kaikkea muuta kuin pulleassa kunnossa, koska ripuloivat ihan koko ajan ja yrittävät siksi syödä lisää ja lisää, ja palellessaan ripuloinnin vuoksi ne pörhistävät kaikki höyhenensä pörrölleen...  Valitettavasti nämä pörheät sairaat linnut yleensä kuolevat ripulointiinsa... =( 

Poista siis vääränlaiset lintujen ruokintalaudat. Vaihda ne sellaisiin joissa linnut eivät syö sairaiden lintujen saastuttamia siemeniä. Poista myös maasta ruokintalaudan alta siementen kuoret säännöllisesti.