♥
Näytetään tekstit, joissa on tunniste I♥C. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste I♥C. Näytä kaikki tekstit
26.12.2012
Valkoisia ruusuja keskellä talvea
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
15.12.2012
Joulukuun myrsky
Tuuli kinostaa metsän jälkeen aukealle paikalle tielle dyynin joka on yhtä ympäröivän muun luonnon kanssa. Tuuli ei halua minkäänlaisia kuoppia ja kaivantoja minnekään. Ainakaan mitään ihmisen tekemiä. Sen täytyy itse saada kaivaa kuoppansa sinne minne haluaa. Siksi sen pitää alati täyttää ihmisten uomia sieltä, minne se ei sellaisia halua. Rakentaa ja purkaa omia reittejänsä sekä virtaviivaisen kaarevia alati uusiutuvia dyynejänsä. On paikkana sitten luminen Pohjola tai Saharan hiekkainen autiomaa.
Pihalla tuntuu kuin tuuli silittäisi hiuksiani.
Lohduttaisi,
kun rakas canonini,
kämmenieni ja silmieni jatke, on jotenkin rikki.
Enhän mie voi elää ilman kameraani...
Sen sijaan että saisin lumidyyneistä kuvia,
saan katsella vanhoja otoksiani. Ja onko ihminen
jo tekemiinsä töihin koskaan tyytyväinen?
Noup. Tekee mieli olla tuuli ja
kuvata kohteensa uusiksi.
Uudella tavalla.
Vaan kun ei voi.
Ihan kuin joku olisi ottanut pois tikkarini... =/
¸.•*´¨`*•.¸¸.•*´¨`*•.¸¸.•*´¨`*•.¸¸.•*´¨`*•.¸
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
10.10.2010
Maailma muuttaa muotoaan
...
♥
♥
Näitä ei enää ole...
Nämä ovat
melkein kaikki
tippuneet pois...
melkein kaikki
tippuneet pois...
♥
Ihan hetki sitten vielä oli kevät
Edes siihen en ehtinyt mukaan
Vai ehtikö kukaan
Edes siihen en ehtinyt mukaan
Vai ehtikö kukaan
Herään tuulen ulvontaan
Nyt jo lehdet kellastuvat
On kadonneet tutut kukat
Kaivan kätköistään villasukat
© Una Reinman
© Una Reinman
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
9.10.2010
Sadepilviä
...
♥
Keravan syksyistä taivasta.
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
7.10.2010
Miksi jo nyt?
...
♥
♥
Eivätkä ne ole mitkään jouluvalot.
Ne valaisevat terassia
ja halaavat kelloköynnöstä,
ettei sitä palelisi.
Miksi syyskylmien piti saapua jo nyt?
En minä ollut vielä valmistautunut.
En kylmyyttä tilannut...
En kylmyyttä tilannut...
♥
♥
PS:
Kelloköynnös ehti tehdä kukkiakin,
katon reunalle
kaikkein korkeimmalle paikalle
tuuleen keikkumaan...
kaikkein korkeimmalle paikalle
tuuleen keikkumaan...
*Yksi pieni
onnellinen huokaus*
onnellinen huokaus*
♥
♥
Ps: 25.10. 2010 jouduin poistamaan kelloköynnöksen
koska se oli pakkasöiden vuoksi mennyt jo kamalan
näköiseksi... =(
Nyyh...
Mutta pikkuvalot ja varjo ovat paikoillaan... =)
...P
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
27.9.2010
Terassielämää
...
♥
♥
Kelloköynnös heinäkuussa.
Osa köynnöksistä on istutettu maahan
osa ruukkuun terassin sisäpuolella.
Kaiteen yläpuolella nuo kaksi
kohtaavat toisensa,
ja kiipeävät yhdessä kohti kattoa.
Elokuussa ruukussa kasvavan köynnöksen
lehtiin alkaa hiipiä punaisuutta.
Syyskuussa ruukun kasvin lehdet ovat hauskan punaiset.
Maasta kasvavien yksilöiden lehdet ovat vieläkin hehkeän vihreät.
Terassilta katsottuna näkee punavihreän hassun kirjavuuden.
Terassin päivänvarjoa ei voi nyt sulkea...
Toisaalla maassa kasvava köynnös valloitti varjon ihanasti.
Nuput ovat yhä vaiheessa...
On jo liian kylmää niiden aueta...
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Maman ruusuja
♥
♥
Maman antamaa upeaa ruusukimppua...
Vein hänelle tuliaisiksi kukkia
ja hän antoi minulle kotiin viemisiksi ihania ruusuja. ♥
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Laten kukkakimppu
...
♥
♥
Niin hurjan kaunis!
Ruusu on jo kuivumassa
ja vaaleanpunaiset asterit
voivat hyvin
vihreiden oksien kanssa
maljakossa terassilla...
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
20.9.2010
Kultainen pelto
♥
♥
Pikku turistikamera oli näppärä ja kevyt reissussa, mutta eilen tuli jo niin ikävä
omaa isoa canonia että piti keksiä tekosyy kuvata jotakin omalta seudulta.
Lähellä on pari auringonkukkapeltoa, joita hinkusin kuvaamaan.
Niinpä kiskoimme polkupyörät esiin ja kipaisimme viileässä illassa,
kilpaa auringonlaskun kanssa kuvaamaan keltaisia, kultaisia ihanuuksia.
Kukkia kuvatessani pellosta kuului kihinää ja kahinaa ja huomasin
kukkien keskellä naisen joka keräsi kukkia syliinsä.
Muuan toinenkin nainen kipitti tieltä kohti peltoa ja katkoi mukaansa
muutaman komean kukan.
Meillä ei ollut aavistustakaan, (öhöm, vasta kohta vuoden seudulla asuneina,
ei kovin paljoa paikallisten kanssa seurustelleina) saako auringonkukkia kerätä mukaansa.
Mutta pellolle syntyneiden polkujen, muiden kerääjien, katkottujen ja maahan heiteltyjen
kukkien esimerkin mukaan päättelimme jotta kai niitä sitten sai poimia...
Hani kyllä epäili moista suuresti...
Vaan minäkin poimin mukaani yhden vänkkyrävartisen kukan, jota joku oli jo yrittänyt
kovasti katkoa, mutta ei ollut saanut sitä poikki.
kovasti katkoa, mutta ei ollut saanut sitä poikki.
Nyt kukka valaisee pienenä aurinkona olohuoneen pikkuruista kahvipöytää.
Kiitos aurinkoisesta kukkasesta, tuntematon viljelijä. =)
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Kilinää
♥
♥
Minusta olisi hauskaa,
jos meilläkin olisi käytössä
yhden ja kahden sentin kolikot,
kun ne kerran näkyvät
melkein aina tuotteen
hinnassakin. =)
kun ne kerran näkyvät
melkein aina tuotteen
hinnassakin. =)
♥
♥
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
25.8.2010
Kesän kauneimpia hetkisiä, osa 3
♥
♥
Auringonsäteet
kimmelsivät
taivaalta
tipahtaneiden tähtien lailla
taivaalta
tipahtaneiden tähtien lailla
Häikäisivät
herkkiä
herkkiä
silmiämme
Uidessaan
Uidessaan
salaa ilakoiden
kaislikkorannassa
heinäkuussa
Kädenlämpöisessä
vedessä
heinäkuussa
Kädenlämpöisessä
vedessä
-U.R.-
♥
♥
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Kesän kauneimpia hetkisiä, osa 2
♥
♥
Saniainen sulki
liian matalalla lentävän
toivomustähden
hellään syleilyynsä
äitini puutarhassa...
äitini puutarhassa...
♥
♥
Jos klikkaat kuvan isommaksi niin näet
että on se tähti siellä kuvassa yhä...
Kuvauksen jälkeen minä puhalsin sen pois
ja toivoin
jotakin... =)
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
23.8.2010
Elokuun illat tarvitsevat...
...
♥
♥
Lisää kynttilöitä.
Lisää
ilahduttavaa
hehkuvaa
lepattavaa
lohduttavaa
valoa.
Nämäkin palavat tuulettomana iltana
takakuistilla
aina siihen pieneen tuulenvireeseen asti
joka saapuu sammuttamaan ne...
hehkuvaa
lepattavaa
lohduttavaa
valoa.
Nämäkin palavat tuulettomana iltana
takakuistilla
aina siihen pieneen tuulenvireeseen asti
joka saapuu sammuttamaan ne...
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
19.8.2010
Se hiipii jo maisemissa
...
♥
♥
Eilen syksy kuiskasi:
-Ihan pian saavun luoksesi
Aivan äskenhän maailma
tuoksui keväälle...
♥
♥
Kuvissa kirsikkapuun muutama lehti nyt.
..
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
18.8.2010
Vihreä hämärä
...
♥
♥
Rauhoittava viileys
on palannut maisemiin.
Kynttilälyhtyihin
voi iltaisin
sytyttää jo pienet tuikkuset...
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
17.8.2010
Versot
...
♥
♥
Kuivan kesän viimeiset
herneentuoksuiset
herneentuoksuiset
herneenversot
Herneen viimeisillä versoilla
ei ollut ketään
ei ollut ketään
eikä mitään
turvaa ja tukea
maailmassa
maailmassa
Niinpä ne menivät solmuun
Kuin ihmiset
Itsensä kanssa
Kuin ihmiset
Itsensä kanssa
-U.R.-
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
15.8.2010
Pienistä siemenistä
♥
♥
Tällaisia orvokkeja kasvoi tänä kesänä,
viime kesänä lahjakimppuna saamistani
tummansinisten orvokkien siemenistä.
tummansinisten orvokkien siemenistä.
Niiden sävy vaaleni.
Se jalostui.
Violetimmaksi.
Luovutti kai edelliselle kesälle
liian paljon sinisyyttä?
Se jalostui.
Violetimmaksi.
Luovutti kai edelliselle kesälle
liian paljon sinisyyttä?
♥
♥
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
10.8.2010
Uskothan?
...
♥♥
Luonto kertoo tarinaa
Hyväilee sinua
Henkien kosketuksena
Tuulisilla lempeillä sormillaan
-Una Reinman-
Henkien kosketuksena
Tuulisilla lempeillä sormillaan
-Una Reinman-
♥
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
9.8.2010
Mielen herättäjä
...
Elokuun aamujen
virkistävä tunnelma
Kuulaus
Viileä tuulahdus
Tuoksu
jonka vain syksy
voi tuoda mukanaan
-Una Reinman-
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
28.6.2010
No se on harakankello
...
Campanula patula
Eikä kukaan koskaan varmastikaan arvaa, minkä ihanan aarteen miun poikani lahjoittivat minulle lauantaina 26.6.2010? Saatesanoilla, että tätä ei saa jättää kahvilaan... Lupasin etten takuulla jätä! Tämä olisikin jo kokonsa vuoksi vaikea unohtaa mihinkään, edes puoleksi tunniksi. Oi, olen ihan hurmaantunut tähän aparaattiin.
Kiitollisia kissan-eikä-kun-harakankellon värisiä
♥♥ sydämiä kummallekin sweet-poikaselle!
♥♥ sydämiä kummallekin sweet-poikaselle!
PS:
Poissaolijaa
on kamala ikävä!
Poissaolijaa
on kamala ikävä!
♥
...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)